Erikoiset eläkeiät katoavaa kansanperinnettä
Ammatilliset ja henkilökohtaiset eläkeiät ovat häviämässä luonnollisen poistuman seurauksena. Työnteko ulkomailla voi kuitenkin tuoda eläkkeen tilille nuorempana tai vanhempana kuin Suomessa tehty työ.
Ylivoimaisesti suurin osa samana päivänä ensiparkaisunsa kajauttaneista suomalaisista tai Suomessa työskennelleistä voi siirtyä samana päivänä vanhuuseläkkeelle. Eivät kuitenkaan kaikki.
On ammatteja, joissa työskennelleet ovat eläkeuudistusten yhteydessä voineet valita alhaisemman eläkeiän ja on niitä, joille on eläkeuudistuksen yhteydessä laskettu henkilökohtainen eläkeikä ammatista riippumatta.
Yhteistä molemmille ryhmille on, että henkilöt ovat työskennelleet julkisella alalla.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan noin 700 000 eläkevakuutetusta noin 5 000:lla on ammatillinen eläkeikä. Suurin osa heistä voi halutessaan jäädä eläkkeelle alle 63-vuotiaana. Henkilökohtainen eläkeikä on noin 14 000 Kevan vakuutetulla.
Kumpiakaan ei enää tule lisää.
– Julkisella alalla työskentelevillä oli mahdollisuus ilmoittaa vuoden 1989 eläkeuudistuksen yhteydessä kirjallisesti, jos halusi säilyttää siihen asti voimassa olleen alhaisemman eläkeiän, kertoo Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen.
Korhosen mukaan moni on silti jatkanut töissä, sillä odotettavissa oleva eläke toki paranee, jos työskentelee pidempään.
Eläke toki paranee, jos työskentelee pidempään.
Henkilökohtaiset eläkeiät syntyivät, kun julkisalojen eläketurvaa yhdenmukaistettiin 1990-luvulla lähemmäs yksityisiä aloja. Henkilökohtainen eläkeikä on usein korkeampi kuin tämän hetken lakisääteinen alin eläkeikä.
Muita aikaisemmin eläkkeelle pääsevät myös esimerkiksi balettitanssijat ja sotilaat. Heistä ensimmäiset ovat vakuutettuja yksityisessä eläkekassassa eivätkä sisälly Kevan lukuihin. Jälkimmäisillä taas on oma sotilasvirkaan ja maanpuolustukseen liittyvä vanhuuseläkeikä, jota ei lasketa ammatilliseksi eläkeiäksi.
Oman ammatillisen tai henkilökohtaisen eläkeiän voi selvittää Kevan Omat eläketietosi -verkkopalvelussa.
Tavanomaisesta poikkeavassa iässä voi saada eläkettä myös ulkomailla työskentelyn perusteella. Esimerkiksi Ruotsissa tehdystä työstä voi nostaa eläkettä jo 62-vuotiaana. Italiassa tienattua eläkettä taas joutuu odottamaan 67-vuotiaaksi.
EU-maissa tehdystä työstä haetaan eläkettä Eläketurvakeskuksen (ETK) kautta.
– Tämä tulee usein yllätyksenä Suomessa asuville virolaisille, kun he hakevat eläkettä Virosta, kertoo erityisasiantuntija Anna Hintsanen ETK:n ulkomaanpalveluista.
Neljä ohjenuoraa
1 Ammatillinen eläkeikä nousee
Ammatillisen eläkeiän valinnut voi siirtyä kyseisessä iässä eläkkeelle, mikäli työskentelee julkisella sektorilla eläkeikään asti. Jos siirtyy välillä yksityiselle, oikeus ammatilliseen eläkeikään poistuu.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa ammatillista eläkeikää korotettiin asteittain. Esimerkiksi alhaisen eläkeiän valinnut luokanopettaja, jonka ammatillinen eläkeikä täyttyi vuonna 2022, ei päässytkään eläkkeelle 60-vuotiaana vaan vasta kun syntymäpäiväkakussa oli 61 ¼ kynttilää.
Samaten poliisi, joka oli aikonut eläkkeelle 58-vuotiaana, joutui selvittämään rikoksia, kunnes täytti 59 vuotta 3 kuukautta.
2 Henkilökohtainen eläkeikä usein korkea
Henkilökohtainen eläkeikä on usein korkeampi kuin alin vanhuuseläkeikä. Henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään liittyy ennen vuonna 1995 voimassa olleen lainsäädännön mukaiset korkeammat karttumat ja lisäeläkeosuus, mikäli palvelus jatkuu yhdenjaksoisena henkilökohtaiseen eläkeikään asti.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa henkilökohtaisen eläkeiän vaikutus lisäeläkeosuuteen jäi vain ennen vuotta 1960 syntyneille.
Henkilö, jolla on henkilökohtainen eläkeikä, voi jäädä eläkkeelle jo ikäluokkansa alimmassa eläkeiässä, mutta silloin hän menettää korkeammat karttumat ja lisäeläkkeen. Työssä voi myös jatkaa yli henkilökohtaisen eläkeiän.
3 Virossa eläkeikä lähellä Suomea
Virossa eläkeikä on lähes sama kuin Suomessa ja eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuodesta 2027 alkaen. Mahdollisuuksia saada eläkettä varhennettuna on kuitenkin enemmän.
Ongelmia voi syntyä, mikäli saa varhennettua eläkettä ja sairastuu ja saa sairauspäivärahaa tai jää työttömäksi ennen Suomen alinta eläkeikää.
Suomessa asuville virolaisille tulee usein yllätyksenä, että heidän pitää hakea Virossa ansaitsemaansa työeläkettä Eläketurvakeskuksen kautta. Lomamatkalla Viron eläkeviranomaiselle jätetty eläkehakemus ei siten nopeuta eläkepäätöstä, vaan päinvastoin.
4 Ulkomaan eläkkeitä haetaan eniten Ruotsista
Ruotsi on edelleen maa, josta haetaan eniten ulkomaaneläkkeitä. Eläkettä voi saada kesätyönkin perusteella, mikäli palkkaa kertyi yli tietyn minimitason. Ruotsissa ei ole ollut ikärajoja eläkettä kartuttavalle työlle.
Ruotsin eläkeviranomaiset ilmoittavat eläkeoikeudesta niille suomalaisille, joiden yhteystiedot heillä on.
Ruotsin eläkejärjestelmästä on voinut saada eläkettä myös sen perusteella, että on asunut maassa. Tämä oikeus päättyy Ruotsin ulkopuolella asuvilta tämän vuoden lopussa. Elinaikaindeksi otetaan Ruotsissa käyttöön 2026.