Eläketurvaan luotetaan – ja se tunnetaan kohtalaisesti
Eläketurvasta olisi hyvä tietää ainakin ne asiat, jotka vaikuttavat omaan eläkkeeseen ja sen määrään. Silloin jokainen voisi päättää eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta oikean tiedon varassa, Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen toteaa.
Eläkebarometrin mukaan suomalaisten luottamus eläketurvaan on säilynyt korkealla tasolla viime vuodet. Noin 70 prosenttia eläkebarometrin vastaajista luottaa eläkejärjestelmään.
Edellisvuoden kyselyyn verrattuna eläketurvan tuntemisessa ei ole juuri muutosta.
– Kun verrataan viiden vuoden takaiseen kyselyyn, suomalaisten tietämys eläketurvasta näyttää parantuneen jonkin verran. Vielä vuonna 2017 melko huonosti ja huonosti eläketurvaa tuntevien osuus oli melko suuri, noin 45 prosenttia, Eläketurvakeskuksen (ETK) ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo.
Alle puolet kokee tuntevansa eläketurvaa joko hyvin tai melko hyvin. Vajaa kolmannes sen sijaan pitää tietämystään eläkeasioista huonona tai melko huonona.
Suomalaisten tietämys eläketurvasta näyttää parantuneen.
Mitä iäkkäämpi vastaaja, sitä todennäköisemmin pitää tietämystään hyvänä. Esimerkiksi 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista hyväksi tai melko hyväksi eläkeasioiden tuntemisensa arvioi lähes 70 prosenttia, kun alle 35-vuotiaista näin arvioi viidennes.
Valtaosa myös ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Reilu puolet katsoo silti, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi.
Poimintoja ELÄKEBAROMETRISTA:
Lykkäyskorotusta ei tunneta riittävästi
Vanhuuseläkettä korotetaan pysyvästi lykkäyskorotuksella, jos aloittaa eläkkeen vasta alimman ikärajan jälkeen. Kun vastaajilta kysyttiin eläketurvan tuntemista väittämien avulla, lykkäyskorotuksen vaikutuksesta tiesi puolet vastaajista. Reilu kolmannes oli kuitenkin sitä mieltä, ettei väite pidä paikkaansa. Lisäksi noin 15 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Eläkeaikana tullaan toimeen kohtuullisesti
Enemmistö, lähes 60 prosenttia vastaajista, arvelee tulevansa toimeen eläkeaikanaan hyvin tai melko hyvin. Kun vastauksia verrataan viimevuotiseen kyselyyn, hieman pienempi osuus vastaajista arvioi tulevansa eläkeaikana toimeen hyvin tai melko hyvin.
Hieman viime vuotta suurempi osuus taas uskoo tulevansa toimeen huonosti tai melko huonosti. Suurituloisissa on suhteellisesti eniten niitä, jotka arvioivat toimeentulonsa hyväksi eläkeaikana.
Vastaajista kaikkiaan lähes 60 prosenttia arvioi, että lakisääteisten eläkkeiden merkitys eläkeajan toimeentulon kannalta on melko tai erittäin suuri. Eläkeläisistä keskimääräistä suurempi osa kertoi lakisääteisten eläkkeiden olevan tärkeitä toimeentulon kannalta. Heistä yli 40 prosenttia pitää eläkkeiden merkitystä erittäin suurena, reilut 25 prosenttia melko suurena.
Moni ei tiedä sähköisestä työeläkeotteesta
Sähköiseen työeläkeotteeseen on tutustunut puolet vastaajista, jotka eivät ole eläkkeellä.
Kun kysyttiin syytä, miksei ole tarkastanut sähköistä otetta, yleisimmäksi vastaukseksi nousi tietämättömyys sähköisestä työeläkeotteesta. Näin totesi 55 prosenttia kysymykseen vastanneista.
Maahanmuutto saa kannatusta
Jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa, reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä tai melko hyvänä keinona. Tämän vaihtoehdon kannatus on kasvanut jopa 10 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen kyselyyn.
Toiseksi mieluisin vaihtoehto vastaajille on eläkemaksujen nostaminen. Sitä kannattaa runsas kolmasosa. Toisaalta reilu kolmannes pitää sitä huonona tai melko huonona ajatuksena. Sen sijaan nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen saa tyrmäyksen.
Lisää riskinottoa sijoittamiseen?
Noin joka neljäs suhtautuu suopeasti tavoitteeseen kasvattaa eläkevarojen tuottoja sijoittamisen riskinottoa lisäämällä. Yli kolmannes suhtautui kriittisesti ajatukseen. Alle 50-vuotiaat ovat myönteisemmällä kannalla kuin sitä vanhemmat.
– Hieman yllättävää on, etteivät suomalaiset kannata pyrkimystä parempiin tuottoihin eläkevarojen sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, vaikka siten voitaisiin saada eläkemaksun nousupainetta pienennettyä, johtaja Allan Paldanius ETK:sta toteaa.