Pitkittynyt työttömyys luupin alle
Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene toivotusti. Tämän suman purkaminen vaatii erityisiä toimia, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Työllisyys on parantunut Suomessa vauhdilla talouden noususuhdanteen siivittämänä.
Korona-aikaa edeltävä työllisyyden taso ylitettiin jo viime vuonna, ja työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,8 prosenttiin vuonna 2023.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein työmarkkinaennuste on mieluisaa luettavaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkäselle. Myönteisten lukujen taakse kätkeytyy kuitenkin myös huolenaiheita.
– Valitettavasti työttömien työnhakijoiden määrä ei alene koronakriisiä edeltävälle tasolle samaa tahtia kuin työllisyys paranee, Pylkkänen sanoo.
Töitä saavien työttömien sijaan työllisyysastetta nostavat nyt niin sanotut piilotyöttömät. He ovat esimerkiksi opiskelijoita ja hoitovapaalla kotona olevia vanhempia, jotka lähtevät työmarkkinoille uusien työpaikkojen innoittamina.
– Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi koronan aikana ja on nyt poikkeuksellisen suuri. Se suma sulaa hitaasti, Pylkkänen huomauttaa.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on nyt poikkeuksellisen suuri. Se suma sulaa hitaasti.
Pitkittynyt kierre katkaistava
Moni koronakriisissä kokoaikaisen ja vakituisen työnsä menettänyt on edelleen vailla työtä. Heidän kohdallaan riski pitkäaikaistyöttömyyteen joutumisesta on Pylkkäsen mukaan suuri.
– Korona varjostaa yhä ravintola-alan tyyppisiä palvelualoja. Siellä tarjolla on nyt lähinnä vain määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita, sillä yritykset eivät uusien rajoitusten pelossa uskalla palkata vakituisia työntekijöitä.
Pylkkänen arvioi, että työttömälle etuuksien varassa eläminen voi olla kannattavampaa, jos kokopäivätyötä ei ole tarjolla. Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa ammattia, mutta kynnys tähän saattaa olla korkea etenkin pitkään samalla alalla työskennelleelle.
Pylkkänen muistuttaa, että jo muutaman kuukauden työttömyysjakso heikentää merkittävästi työllistymismahdollisuuksia.
– Pitkittynyt työttömyys johtaa usein huonoon kierteeseen, jossa henkilön heikkenevä taloudellinen tilanne ja terveys vaikeuttavat entisestään työllistymisen mahdollisuuksia.
Tällaisten kierteiden katkaisuun työvoimapalveluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Henkilökohtaisempaa palvelua
Työvoimapalveluissa on nyt meneillään isoja muutoksia, kun vastuu työttömien työllistymisestä on siirtymässä TE-toimistoilta kunnille. Jo nyt uutta mallia kokeillaan muutamissa kunnissa erityisesti vaikeimmin työllistyvien osalta.
Lisäksi tulossa on pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työnhakijan ja virkailijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin ja yhteydenpito jatkuu aiempaa tiiviimpänä.
Pylkkäsen mielestä entistä yksilöllisempi palvelu on oleellista. Tukea tarvitsevat etenkin pitkäaikaistyöttömät.
– Uudistukset ovat hyviä. Ne vain tehdään liian myöhään. Tähän saakka on harjoitettu lähinnä passiivista kannustinpolitiikkaa, jossa palkkatulon verotus on etuustuloja kevyempää. Nyt lähdetään miettimään aiempaa aktiivisemmin kunkin työnhakijan tilannetta.
Pylkkäsen mielestä tällaista omavalmentaja-tyyppistä laaja-alaista ja tuloshakuista palvelua tarvitaan työvoimapalveluihin lisää.
– Töitä etsivillä ihmisillä tulee olla omaa aktiivisuutta, mutta yksin jättäminen ei ole ratkaisu. Henkilö on saattanut masentua pitkään jatkuneesta työnhausta, joka ei ole johtanut työllistymiseen. On liikaa vaadittu, että monta kertaa kanveesiin lyöty pärjäisi omillaan.
Pylkkäsen mielestä vaikeasti työllistyvien saaminen työelämään edellyttää monesti erilaisten keinojen yhdistelmää. Tarvitaan esimerkiksi tuetun työllistämisen työpaikkoja ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen kannustavaa palkkatukea.
– Toisaalta edellytyksiä työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen tulee parantaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa kannattaisi hyödyntää tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa. Tarvittaisiin eräänlaista työmarkkinoiden treffipalvelua, jossa työnantajat löytäisivät potentiaaliset työntekijät ja päinvastoin.
Vaikeasti työllistyvillä on usein alentunut työkyky tai liian vähäinen koulutus. Näille ryhmille palveluja tulisi suunnata.
Työvoimapalveluja niitä tarvitseville
Elina Pylkkäsen mielestä samaan aikaan on oltava kuitenkin realistinen, kuinka henkilökohtaista palvelua julkiset työvoimapalvelut pystyvät oikeasti tarjoamaan.
Lisäpanostustenkin jälkeen resurssit ovat yhä rajalliset verrattuna siihen, että Suomessa on noin 275 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttöminä olleita on runsaat 100 000.
– Vaikeasti työllistyvillä ongelmana on usein alentunut työkyky tai liian vähäinen koulutus. Näille ryhmille palveluja tulisi suunnata.
Pylkkänen harmittelee, että esimerkiksi omaehtoinen lisä- ja jatkokoulutus keskittyy niille henkilöille, joilla on jo ennestään tutkinto, työpaikka sekä muuta koulutusta. Maahanmuuttajien työllistymisessä hän korostaa kielikoulutuksen merkitystä, vaikka yhä useammassa työssä onkin mahdollista käyttää englantia.
Pylkkäsen mielestä olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös työttömyyden ennaltaehkäisyyn.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri ja muut tulevaisuutta luotaavat työkalut tuottavat tietoa elinkeinorakenteen muutoksista.
– Tätä tietoa hyödyntämällä palveluja tulisi suunnata niille toimialoille ja alueille, joilla työvoima vähenee. Kyseeseen voisi tulla ennakoiva lisäkoulutus aloille, joilla työvoiman tarve vastaavasti kasvaa.
Työurien pidentäminen mahdolllista
Pylkkäsen mielestä työmarkkinaennusteen ilahduttavinta antia oli se, että nuorisotyöttömyys näyttäisi vähenevän vauhdikkaasti. Tämä mahdollistaa kestävyysvajetta helpottavat pitkät työurat.
Hän uskoo, että myös työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä olevista voitaisiin saada heti valmista täydennystä työvoimaan.
– Mielenterveyden syyt ovat yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Työkyvyttömyys ei ole kuitenkaan välttämättä aina lopullinen diagnoosi, vaan työelämään on mahdollista palata.
– Myös vanhuuseläkkeelle jäävistä moni olisi valmis jatkamaan töitä, jos työnantaja sitä vain ehdottaisi. Entistä parempi koulutus ja työkyky antaisivat tähän hyvät mahdollisuudet.