Ikääntyneillä aiempaa harvemmin toimeentulo-ongelmia
Vaikka aiempaa harvempi 55–85-vuotias eläkeläinen koki toimeentulossaan vaikeuksia, heikoimmin toimeentulevien osuus on pysynyt ennallaan ja vaikeuksia kokevat ryhmät samoina.
Eläketurvakeskuksen 55-85-vuotiaille eläkeläisille suunnattu toimeentulokysely toteutettiin viime syksynä toista kertaa. Edellinen kysely on vuodelta 2017.
Vuoden 2017 kyselyn tuloksista olemme raportoineet aiemmissa Eläketurvakeskuksen tutkimuksissa (Ahonen ym. 2018, 2019), ja silloiset tulokset hieman yllättivät meidät tutkijat. Melkein puolet eläkeläisistä kertoi jonkinasteisista toimeentulovaikeuksista.
Noin vuosi sitten syksyllä 2020 toistimme kyselyn ja jäimme mielenkiinnolla odottamaan vastauksia. Seuraavassa kerromme niistä lähemmin. Vastauksista välittyy osin uudenlainen kuva eläkeläisten toimeentulosta perusviestin pysyessä edelleen samana.
Vähemmän vaikeuksia koetussa toimeentulossa
Tulosten perusteella aikaisempaa useampi koki tavanomaisten menojen kattamisen helpoksi tai melko helpoksi. Toimeentulovaikeuksia koettiin harvemmin.
Erityisesti lievät toimeentulovaikeudet ovat vähentyneet, ne olivat vuonna 2020 selvästi harvinaisempia kuin vuonna 2017.
Sen sijaan suurien toimeentulovaikeuksien yleisyydessä ei ole tapahtunut vähenemistä, vaan niitä koettiin lähes yhtä usein kuin aikaisemminkin.
Suuria toimeentulovaikeuksia voivat olla esimerkiksi toimeentulotukeen tai muihin avustuksiin turvautumaan joutuminen. Välttämättömistä menoista, kuten terveysmenoista, osa vastaajista oli joutunut luopumaan rahan puutteen takia.
Erityisesti ikääntyneiden tilanne on kohentunut aiemmasta (kuvio 1).
Kiinnitimme huomiomme iän mukaisiin eroihin. Havaitsimme, että 75 vuotta täyttäneiden ja erityisesti 80–85-vuotiaiden kokemat toimeentulon vaikeudet olivat vähentyneet selkeästi yleisemmin kuin nuorempien.
Kun vuonna 2017 vanhimmasta ikäryhmästä, 80–85-vuotiaista, yli puolet koki jonkinasteisia vaikeuksia toimeentulossaan, vuonna 2020 vaikeuksia oli neljänneksellä. Muutos aiempaan on merkittävä.
Miksi kerrotut toimeentulovaikeudet ovat vähentyneet näin selkeästi?
Osin tämä voi liittyä puhtaasti taloudellisen tilanteen paranemiseen erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Vanhempien eläkeläisten suhteellisesti parempi tulokehitys vuosien 2017 ja 2020 välillä näkyy sekä tässä aineistossa että esimerkiksi bruttoeläketilastoissa.
Pandemia ja keskusteluilmapiiri voinut vaikuttaa kokemuksiin
Lisäksi koronapandemia on voinut vähentää eläkeläisten menoja kulutusmahdollisuuksien ja mahdollisesti myös kulutushalujen heikkenemisen myötä. Rahaa on voinut kulua vain välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja terveydenhoitoon, eivätkä esimerkiksi erilaiset ajanvietemahdollisuudet ole olleet rajoitusten vuoksi mahdollisia.
Myös mediassa käyty keskustelu on voinut vaikuttaa siihen, miten eläkeläiset oman tilanteensa näkevät.
Yleisessä ilmapiirissä tunnelmat olivat tutkimusvuosien välillä hyvin erilaiset. Vuonna 2017 eläkeläisten toimeentulo ja sen haasteet olivat eläkkeiden indeksointiin liittyneen kansalaisaloitteen takia näkyvästi esillä tiedotusvälineissä ja poliittisessa keskustelussa. Vuonna 2020 taas yleistä keskustelua leimasi lähinnä koronapandemiaan liittyvät uutiset ja huoli työttömyyden kasvusta sekä lapsiperheiden jaksamisesta.
Yleisen epävarmuuden lisääntyminen on voinut saada eläkeläiset ajattelemaan omasta toimeentulostaan aikaisempaa myönteisemmin, varsinkaan kun koronapandemia ei ole uhannut eläkkeiden säännöllistä maksua. Myös toisenlaiset huolet, kuten sairastumisen pelko ja yksinäisyys, ovat voineet ottaa valtaa ja huoli toimeentulosta jäädä tämänkin takia vähemmälle. Näin on voinut käydä erityisesti niillä, joilla toimeentulon haasteet eivät ole niin vakavia.
Toimeentulovaikeuksia edelleen samoilla ryhmillä
Koettujen toimeentulovaikeuksien väheneminen ei kuitenkaan muuta perusviestiä. Molempina vuosina toimeentulo-ongelmat kohdistuivat johdonmukaisesti samoihin ryhmiin.
Terveytensä huonoksi kokevat, vuokralla-asuvat, keskimääräistä pienituloisemmat ja alle 65-vuotiaat eli suurimmaksi osaksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, kokivat muita selkeästi useammin toimeentulovaikeuksia. Nämä ilmenivät esimerkiksi tilanteessa, jossa eläkeläisille tulisi maksettavaksi jokin suurempi ennakoimaton meno (kuvio 2).
Erityisen heikkona näyttäytyi vuokralla asuvien tilanne: kolme viidestä vuokralla asuvasta ei selviytyisi tuloillaan yllättävästä noin 1 200 euron laskusta, omistusasunnossa asuvilla vastaava tilanne oli harvemmalla kuin joka viidennellä.
Katse sairaus- ja asumismenoihin
Välillä eläkeläisköyhyyden ympärillä pyörivä keskustelu turhauttaa. Mikäli heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaa halutaan parantaa, tulisi keskittyä tiettyihin ryhmiin. Tällaisia ovat vuokralla asuvat sekä henkilöt, joilla on heikko terveys, pienituloiset sekä työkyvyttömyyseläkeläiset.
Tällöin puhutaan esimerkiksi lääkkeiden ja terveydenhoitomenojen omavastuista sekä asumisen tukemisesta. Suomessa on myös turhan vähän lähdetty kehittämään erilaisia yhteisasumismuotoja, joihin pienituloisillakin olisi varaa. Asuminen on kallista ja vuokrat korkeita erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja niiden lähettyvillä. Erityisesti yksinasuvilla asumismenot ovat korkeat, sillä heillä ei ole ketään jakamassa asumiskustannuksia.
Yksi merkittävä pienituloinen ryhmä onkin yksinasuva eläkeläinen, usein iäkäs nainen. Yhteisasuminen voisi mahdollistaa kustannusten kohtuullisuuden ja sosiaalisen elämän virkeyden – yksinäisyys kun on myös monen ikääntyneen ongelma.
Teksti: Kati Ahonen ja Liisa-Maria Palomäki
Liisa-Maria Palomäki.