Täältä tullaan, Elo!
Työeläkeyhtiö Elossa jo mietitään, millaiseksi arki muuttuu uuden toimitusjohtajan Carl Petterssonin johdolla. – Saatte minusta hyvin innostuneen johtajan, Pettersson lupaa.
Toimitusjohtajana Elossa 7. lokakuuta aloittava Carl Pettersson tarttuu työhön tilanteessa, jossa Finanssivalvonta on nimennyt asiamiehen valvomaan Elon hallintoa.
Asiamiehen läsnäolo on poikkeuksellinen toimenpide, johon Pettersson suhtautuu asian vaatimalla vakavuudella. Hän uskoo, että Fivan kanssa asia tulee ratkaistuksi hyvässä yhteistyössä.
– Finanssivalvonnalla on keinovalikoimana työkalupakissaan, että se voi asettaa yhtiötä valvomaan asiamiehen. Se on tosin poikkeuksellinen keino, mutta sitä se voi katsomansa tarpeen mukaan käyttää, Pettersson sanoo.
Petterssonin käsityksen mukaan valvoja on huomannut yhtiön toiminnassa puutteita. Samaan aikaan, hän korostaa, että asiakastyytyväisyyden ja yhtiön pitkän aikavälin tarkastelussa huomataan, että Elon arki ja toiminta kokonaisuudessan on hyvää.
– Näihin valvojan esiin tuomiin epäkohtiin pitää nyt tarttua ja on jo ymmärtääkseni tartuttukin, hän sanoo.
– Tämä Työeläke-lehden haastattelu julkaistaan saman viikon alussa, kun aloitan työt Elossa. Lukijan täytyy siis koko ajan pitää mielessä, että kilpailurajoitteiden takia en ole vielä päässyt tutustumaan yhtiön sisäisiin asioihin, Pettersson painottaa.
Toimijoiden määrä ei saisi tästä vähetä.
Hän kertoo olleensa tähän viikkoon asti sen varassa, mitä julkisuudessa on voitu lukea.
– Mutta yleisellä tasolla suhtaudun tilanteeseen hyvin järkiperäisesti: aina on toimittava tosiasioiden pohjalta.
Hän korostaa, että säännellyllä toimialalla pitää toimia tiettyjen pelisääntöjen mukaan.
– Pelisäännöt ovat samat kaikille neljälle työeläkeyhtiölle, kukaan ei ole niiltä suojassa eikä kenenkään kohdalla valvoja tee poikkeusta.
Kilpailukiellon vuoksi Pettersson on viettänyt puoli vuotta kotona. Aika on ollut yhdistettyä vapaa-aikaa ja antoisaa isyyslomaa pienen lapsen koti-isänä.
Nyt hän jo haluaa päästä johtamaan joukkojaan ja suuntaa innolla toimipaikkaansa Espoon Tapiolaan.
– Odotan ihmisten tapaamisia. Ensitöikseni tutustun taloon, asiakkaisiin ja työntekijöihin. Jo tällä viikolla, tätä olen odottanut.
Työeläkeala on Petterssonille entuudestaan tuttua. Hän siirtyy tehtävään Veritaksen toimitusjohtajan paikalta, jossa hän vaikutti neljän vuoden ajan ja tänä aikana siellä uudistettin toimintoja ja muun muassa rakennutettiin uusi toimitalo Turun Kupittaalle.
Tehtävä ja toimiala ovat tuttuja, mutta jonkinlaista virtaviivaistamista ja muutoksia on lupa odottaa. Pettersson on kilpailun ja tehokkuuden puolestapuhuja. Eikä vaan puhuja, hän odottaa organisaatiolta tuloksia.
– Työt sujuvat, kun toiminnalla on selkeät tavoitteet ja mittarit. En lähde liikkeelle mutu-tuntumalla.
Ensiksi hän aikoo tutustua hyvin Eloon ja elolaisiin.
– Katsotaan sitten siitä yhdessä eteenpäin. Yleensä asioilla on ollut tapana järjestyä, hän sanoo.
Hajautuksen puolestapuhuja
Mitä mietteitä hänellä on työeläkelan kilpailumahdollisuuksista, kun kyseessä on toimiala, jossa myytävä tuote eli työeläkevakuutusmaksu on kaikilla toimijoilla samanhintainen.
Millä kilpailla, kun työeläkevakuuttamisessa on kyse lailla säädetystä toiminnasta?
– En usko monopolilaitokseen, en eläkealalla enkä missään muuallakaan. Sen sijaan uskon hyvin vahvasti avoimeen kilpailuun, hän vastaa.
Hajautuksen ideaan Petterssonin mukaan liittyy se, että on tarpeeksi monta ja eri kokoista toimijaa. Toimijoiden määrä ei saisi tästä vähetä.
Huonoimpana vaihtoehtona hän pitää hajautettua järjestelmää ilman kilpailua.
– Silloinhan olisi useampia monopolilaitoksia, jotka tekevät samaa asiaa.
Pettersson näkee, että kilpailua ei pitäisi millään tavalla vähentää tai pitää piilossa työeläkejärjestelmässä. Kilpailu pakottaa yhtiöt toimimaan tehokkaasti.
En usko monopolilaitokseen, en eläkealalla enkä missään muuallakaan.
– Yhteisvastuun lisäksi hajautettu toimeenpano pitää huolen myös siitä, että yhtiö joutuu miettimään asiakaspalvelun ja vakuutetuille tarjottavan palvelutoiminnan toimivuutta osana liiketoimintaansa.
Missä kuuluu asiakkaan ääni?
Sijoitustoiminnasta puhutaan yhtiöissä paljon, mutta oikeasti arkiset tilanteet asiakaspalvelussa ovat niitä kuningashetkiä, jolloin eläkeyhtiö tekee sille annettua sosiaalivakuutuksen toimeenpanotehtävää.
Puheen läpi kuulee asiakkaan äänen, kun Petterssonia kuuntelee.
– Palvelulla ja asiakkaan tarpeet tunnistamalla voi saada kilpailuetua muihin toimijoihin nähden.
– Koska kustannustehokkuus on huolehdittavana, niin siinä sitten on tasapainoiltava sen mukaan, että toimitaan riittävän tehokkaasti asiakaspalvelun kuitenkaan kärsimättä.
Tietysti myös sijoitustoiminnassa jokainen toimija pyrkii tuotot turvaavaan hyvään tulokseen, parhaaseen mahdolliseen.
– Kilpailu myös ohjaa yhtiöitä sijoitustoiminnassaan yhä parempien tuottojen etsimiseen.
Kun järjestelmässä on eri kokoisia yhtiöitä, jotka painottavat
vähän eri asioita ja kilpailevat keskenään, silloin hajautus
toimii ja tuottaa halutunlaista tulosta.
Mentävä mukaan arjen todellisuuteen
Carl Pettersson siirtyy Eloon Veritaksesta, jossa hän toimi neljä vuotta toimitusjohtajana. Nimitys Eloon uutisoitiin jo pääsiäispyhien jälkeisellä viikolla, mutta kilpailukieltosäännöt ovat pakottaneet hänet aloilleen puoleksi vuodeksi. Tänä aikana hän ei ole voinut olla yhteydessä Eloon.
Se ei haitannut, kun kotonakin riitti hyörinää ja eloa. Petterssonin perheeseen syntyi vauva samalla viikolla, kun isä irtisanoutui Veritaksesta.
Tietysti hän on isyysloman jälkeen voinut itsekseen valmistautua tulevaan muutenkin kuin lasta hoitamalla ja potkulautailemalla. Esimerkiksi hän on pohtinut työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtunutta ja tapahtuvaa muutosta ja liikettä.
– Moni tekee useampaa työtä: rinnakkain yrittäjyyttä ja palkkatyötä ja saattaa vielä sukkuloida keikka- ja pätkätyössä.
– Työeläkealan tulevaisuuden elinehto on, että tunnistamme nämä erilaiset työelämän tilanteet. Tehtävämme on neuvoa asiakkaitamme ja pohtia yhdessä eläketurvan muuttumista eri tilanteissa työuran varrella.
Kun työelämä muuttuu, eläkejärjestelmä ei Petterssonin mukaan saisi olla este sille, että tietynlaiset työn tekemisen muodot jäisivät vakuuttamisen harmaalle puolelle.
– Meidän on mentävä mukaan todellisuuteen, jossa jo osa asiakkaistamme toimii. He jo tekevät rinnan keikkatyötä, toiminimellä yrittäjyyttä ja osa ansioista tulee vakituisesta palkkatyöstä.
Tällöin tulee konkreettisesti pohdittavaksi, miten järjestelmän eri osat palvelevat asiakasta parhaiten ja riittävän eläketurvan turvaten.
Suomalaisten vahva luottamus eläkejärjestelmään on Petterssonin mukaan vaarassa horjua, jos eläkealan toimijat eivät huolehdi siitä, että eläkejärjestelmän puutteiden vuoksi ei tule väliinputoajia .
– On myöhäistä neuvoa, jos ihminen havahtuu vasta eläkkeelle siirtymisen hetkellä tarkastelemaan työuran varrella tehtyjen valintojen vaikutusta omaan eläketurvaansa.
– Silloin olemme epäonnistuneet, jos eläke ei olekaan riittävä asiakkaan tietämättömyydestä tai vääristä valinnoista johtuen.
Siksi Pettersson korostaa, että yksilöä on heräteltävä riittävän usein, vähintään jonkun vuoden välein syventyneesti tarkastelemaan kertynyttä eläketurvaansa.
– Voimme olla tekemässä paljon eläkkeisiin liittyvän talousosaamisen lisääjinä, hän sanoo.
Carl Pettersson
- Työtehtävä: työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja 7. lokakuuta alkaen
- Ikä: 41-vuotias
- Koulutus ja oppiarvo: Kauppatieteiden kandidaatti (Åbo Akademi), EMBA (Aalto-yliopisto)
- Onnellisuuden lähteet: koti, perhe ja tyttäret, joista esikoinen 10-vuotias ja kuopus täytti juuri kuusi kuukautta
- Elämänmotto: Asioilla on tapana järjestyä.