Kuinka hyvin eläkeasiat tunnetaan?

Koettua eläketurvan tuntemista on mitattu usein. Nyt tutkimus kertoo ensimmäistä kertaa myös siitä, miten hyvin eläkeasiat oikeasti tiedetään.

Jokaisella meillä on ajatuksia siitä, millainen on hyvä tai huono eläketurvan tuntemus. Yksityiskohtainen eläkeasioiden osaamisen mittaaminen paljastaa, mitä asioita tiedetään, minkä suhteen on epätietoisuutta ja onko jossakin asiassa vallalla vääriä käsityksiä. Juuri julkaistussa tutkimuksessa (Tenhunen ym. 2020) tarkasteltiin sekä kokemusta omasta eläketiedosta että eläketurvan yksityiskohtien tuntemista.

Yli puolet 25–67-vuotiaista suomalaisista kokee tuntevansa eläketurvaa melko huonosti tai huonosti. Etenkin nuoret kokevat muita useammin, että heillä on huono tuntemus eläkeasioista. Vastaavia tuloksia eläketurvan tuntemuksesta on saatu aiemminkin (esim. Eläkebarometri 2020).

Eläketiedon tasoa tarkasteltiin tutkimuksessa viiden eläkejärjestelmän yksityiskohtaa koskevan väitteen avulla. Väitteet käsittelivät vanhuuseläkeikää, yrittäjien työtuloa, eläkemaksujen käyttöä, työttömien mahdollisuutta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen sekä lapsen kotihoidosta ja opiskelusta karttuvaa eläketurvaa.

Osa väitteistä tiedetään hyvin. Lähes kolme neljästä tiesi, ettei vanhuuseläkkeen ikäraja ole kaikille sama (kuvio 1). Yli puolet vastaajista tiesi yrittäjien työtulon heijastuvan yrittäjien vanhempain- ja sairauspäivärahaan sekä sen, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen.

Eläketiedoissa on myös puutteita. Työttömien mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen sekä eläkkeen karttuminen lapsen kotihoidosta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta tiedettiin harvemmin. Yrittäjien työtulon merkitysestä ja työttömien oikeudesta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oli paljon epävarmuutta. Eniten virheellisiä käsityksiä oli lapsen kotihoidosta ja opiskelusta karttuvasta eläkkeestä.

Nuoret tuntevat eläkeasioita paremmin kuin he uskovatkaan.

Yhteenlaskettuna vastaajat tunsivat keskimäärin 2,4 väitettä viidestä. Nuoret, korkeammin koulutetut ja yrittäjät tiesivät oikein keskimääräistä useampia väitteitä.

Silmiinpistävää tuloksissa on nuorten eläkejärjestelmän tunteminen. Vaikka nuoret arvioivat tuntevansa eläketurvaa huonommin, he tiesivät keskimääräistä useampia eläkejärjestelmän yksityiskohtia (kuvio 2).

Alle 35-vuotiaista vastaajista kolme neljästä arvioi tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti, 35–44-vuotiaiden ikäluokassa kaksi kolmesta. Kuitenkin näihin ikäryhmiin kuuluvat tiesivät keskimääräistä useampia eläkejärjestelmää koskevista väitteistä oikein. Myös väitteitä yksittäin tarkasteltaessa näkyi, että nuoret tunsivat eläkejärjestelmän yksityiskohtia yhtä hyvin tai paremmin kuin vanhemmat. Näyttääkin siltä, että nuoret aliarvioivat omaa eläketurvan tuntemustaan.

Eläketiedon tason mittaamiseen tarvitaan sekä oman käsityksen että yksityiskohtaisen eläketiedon tarkasteltua. Vaikka paremmaksi oman eläketurvan tuntemisensa arvioineet osasivat vastata keskimäärin useampaan eläkejärjestelmää koskevaan väitteeseen, osa ali- tai yliarvioi osaamistaan. Yksityiskohtaisen tiedon mittaamisen perusteella on mahdollista selvittää tarkemmin, missä asioissa ja millä väestöryhmillä eläketiedossa on puutteita ja miten informaatiota kannattaa suunnata.

Lähdeviittaukset:
Eläkebarometri 2020. Eläketurvakeskus.
Tenhunen, S. & Ilmakunnas, I. & Kuivalainen, S. & Mustonen, J. & Liukko, J. & Palomäki, L.-M. (2020). Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 04/2020.

Perustuu kyselytutkimukseen

  • Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyyn vastasi 1 757 satunnaisesti valittua 25–67-vuotiasta suomalaista.
  • Eläketietoa tarkasteltiin oman käsityksen ja yksityiskohtien tuntemisen avulla.
  • Nuoret kokivat tuntevansa eläketurvaa huonommin, mutta he tiesivät keskimääräistä useampia eläkejärjestelmän yksityiskohtia.

KOMMENTTI:

Eläkeasiat koskettavat meitä kaikkia

Kokemus omasta eläketurvan tuntemisesta ei aina vastaa sitä, miten paljon eläkeasioita todellisuudessa tietää. Toisinaan omaa tuntemusta ali- tai yliarvioidaan. Etenkin nuoret vaikuttavat olevan ryhmä, jossa eläkeasioista tiedetään enemmän kuin uskotaankaan.

Eläkeasiat koskettavat meitä kaikkia. Eläketurva karttuu koko työuralta ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Ja vaikka kaikki yksityiskohdat eivät omalla kohdalla olisikaan ajankohtaisia, eläketurvan laajempi tunteminen auttaa arvioimaan eläketurvasta käytävää keskustelua ja osallistumaan siihen.

Mittaamalla eläketietoa yksityiskohtaisesti saadaan tarkemmin tietoa siitä, missä asioissa eläketiedossa on puutteita ja onko joissakin asioissa virheellisiä käsityksiä. Samalla voidaan tarkastella, onko jotain väestöryhmiä, joilla eläketiedolle olisi erityisesti tarvetta. Tällöin tietoa voidaan tarjota oikeasta asiasta juuri heille, jotka tietoa tarvitsevat.

Sanna Tenhunen