Pallo hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Aiheesta laajemmin Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät

TANSKA

Hallitus kaavailee työuraeläkettä

Tanskan hallitus esitti elokuussa osana vaalilupaustaan suunnitelmansa uudeksi varhaiseläkkeeksi, joka tulisi voimaan vuonna 2022. Työuraeläke on tarkoitettu raskasta ja kuluttavaa työtä pitkään tehneille.

Työuran pituus tulee olla vähintään 42–44 vuotta. Eläkkeelle siirtyminen on mahdollista 1–3 vuotta ennen vanhuuseläkeikää riippuen työuran pituudesta.

Eläkkeen bruttomäärä on noin 1 800 euroa kuukaudessa. Lisäeläkesäästöt sekä työskentely eläkeaikana vähentävät eläkettä.

Hallitus arvioi, että vuonna 2022 olisi noin 20 000 etuudensaajaa. Työuraeläke rahoitettaisiin finanssisektorille ja korkeatuloisille suunnatuilla lisäveroilla.

Danmarks Radio 18.8.2020


CHILE

Eläkesäästöjä puretaan koronakriisissä

Koronakriisi uhkaa tehdä merkittävän loven yksilöllisiin eläketileihin perustuvaan lakisääteiseen työeläketurvaan.

Chilessä heinäkuussa hyväksytty perustuslain muutos antaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden ottaa 10 prosenttia eläkevaroistaan määrättyyn ylärajaan asti. Rahastoissa on yhteensä noin 170 miljardia euroa.

Päätös hyväksyä eläkerahastojen purku ei ollut hallituksen toiveiden mukainen. Sitä pidetään merkittävänä voittona protestiliikkeelle, joka ajaa eläkejärjestelmän kokonaisuudistusta.

Aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Perussa on annettu koronassa pahiten kärsineille vastaavanlainen mahdollisuus rahastojen purkuun.

Bloomberg 21.7.2020 ja SVT 15.8.2020


HOLLANTI

Pitkään valmisteltu uudistus lähenee maalia

Lisäeläkejärjestelmät muuttuvat Hollannissa etuusperusteisista maksuperusteisiksi vuoteen 2026 mennessä. Parlamentin alahuone hyväksyi heinäkuussa eläkesopimuksen, jota on valmisteltu viimeiset 10 vuotta.

Taustalla ovat lisäeläkejärjestelmien vaikeudet pitkään jatkuneen matalan korkotason vuoksi. Nykyisiä järjestelmiä, joissa on iästä riippumaton karttumisprosentti, on kritisoitu epäreiluiksi erityisesti nuorten keskuudessa. Vanhemmat ikäpolvet ovat olleet tyytymättömiä eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Kansaneläkeiän kytköstä elinajanodotteeseen heikennetään ja eläkeikä nousee hitaammin. Uudistus pitää lisäksi sisällään uuden varhaiseläkeväylän sekä parannuksia yrittäjien eläketurvaan.

IPE 15.7.2020 ja Rijksoverheid 4.7.2020


KREIKKA

Hallitus palauttaa eläkeläisten rahoja

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan osa vuosina 2015–2016 tehdyistä eläkeleikkauksista on ollut laittomia. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakisin konservatiivihallitus on päättänyt sen perusteella palauttaa eläkkeitä noin 2 miljoonalle eläkkeensaajalle.

Koronaviruksen runteleman Kreikan talouden on arveltu kutistuvan tänä vuonna noin 10 prosenttia. Nyt nuo 1,4 miljardin euron ylimääräiset eläkemenot heikentävät taloutta entisestään.

Alun perin tehdyt eläkeleikkaukset liittyivät vuosikymmenen alussa sovittujen Kreikan talouden tukipakettien ehtoihin. Lainapakettien myöntäjät, Euroopan unioni sekä IMF, seuraavat yhä tarkasti Kreikan talouden kehitystä.

Ekathimerini 29.7.2020

Reuters 29.7.2020


NORJA

Naiset haluaisivat miehiä aiemmin eläkkeelle

Norjalaisnaiset pohtivat lopettavansa työnteon aiemmin kuin vuonojen miehet. Barometrikyselyn mukaan miehistä 52 prosenttia pitää todennäköisenä, että työskentelee 67 ikävuoden jälkeen. Norjassa naisista näin ajattelee vain 36 prosenttia.

Alle 62-vuotiailla tärkeimmät tekijät työssä jatkamiselle ovat hyvä työympäristö ja hyvät työkaverit. Barometrin vastaukset eroavat tämän jälkeen siten, että naisilla työskentelyn jatkamista motivoivat tekijät liittyvät työskentelyn elämänlaatua kohottaviin tekijöihin, kun taas miehille kiinnostava työ on tärkeää.

Barometri tehdään vuosittain Norjan Senter for seniorpolitikk (SSP) toimeksiannosta.

Senter for seniorpolitikk

MAAESITTELY

NORJA

  • Naisten elinikä 84,3 vuotta
  • Miesten elinikä 80,2 vuotta
  • Keskieläke 2 066 e /kk (kansanvakuutusjärjestelmä).

Vanhuuseläkkeelle 62–75 vuoden iässä

Norjan lakisääteinen eläkejärjestelmä on osa kansanvakuutusjärjestelmää (Folketrygden). Lakisääteistä eläkejärjestelmää täydentävät lisäeläkejärjestelmät (AFP-sopimuseläke ja OTP-lain mukaiset lisäeläkkeet).

Norjassa vanhuuseläkkeelle on mahdollista jäädä 62–75 vuoden iässä. Lakisääteisen eläkkeen nostamiselle ennen 67 ikävuotta on tiettyjä eläkkeen määrää koskevia vähimmäisedellytyksiä.

Kansanvakuutusjärjestelmää rahoitetaan työnantajamaksulla (arbeidsgiveravgift) ja vakuutetun kansanvakuutusmaksulla (trygdeavgift). Verotuksen kautta hoidettava työnantajamaksu on 14,1 prosenttia työntekijän ansioista ja työntekijän maksu on 8,2 prosenttia. Kansanvakuutusmaksua maksetaan myös yrittäjätulosta sekä tietyistä etuuksista.

Vuonna 2011 voimaan tulleiden uusien eläkesääntöjen mukaiseen uuteen vanhuuseläkkeeseen kuuluvat työhön perustuva työeläke (inntektspensjon) ja sitä täydentävä takuueläke (garantipensjon). Takuueläkettä maksetaan, jos työeläke on vähäinen tai työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan.

Uusien sääntöjen mukaista työeläkettä kertyy 18,1 prosenttia eläkkeeseen oikeuttavista tuloista. Henkilölle kertynyt laskennallinen eläkevarallisuus muutetaan elinikäiseksi eläkkeeksi jakamalla eläkevarallisuus odotettavissa olevilla elinvuosilla.

Julkisen sektorin AFP-sopimuseläkkeiden uudistukset tulivat voimaan vuonna 2020.

Eläkkeitä hallinnoivat työ- ja sosiaaliministeriö, Arbeids- og velferdsforvaltningen (NAV) ja lisäeläkkeitä AFP-toimijat, eläkekassat ja henkivakuutusyhtiöt.

Mika Vidlund | Antti Mielonen | Tero Uusimäki, Kirjoittajat työskentelevät Eläketurvakeskuksessa kansainvälisen vertailutiimin asiantuntijoina.