Kun kuolen, milloin lakkaa eläkkeeni maksaminen?
Eläke ei yleensä ole omaisten suurimpia huolenaiheita, kun läheinen kuolee. Omaisten valppautta kuitenkin tarvitaan, jos vainaja on asunut ulkomailla tai saa eläkettä ulkomaisesta eläkeyhtiöstä.
Kuolinpesän yleisin eläkettä koskeva huoli on, että se joutuu maksamaan takaisin liian pitkään maksettua eläkettä. Eläkettä maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin henkilö kuolee. Jos eläkettä on maksettu sen jälkeen, eläkevakuuttaja lähettää laskun perikunnalle tai perii ylimääräisen summan suoraan pankkitililtä.
– Jos omainen menehtyy aivan kalenterikuukauden lopussa ja perikunta haluaa varmistaa eläkkeen maksun lakkaamisen ajoissa, ilmoitus eläkevakuuttajalle voi olla tarpeen, toteaa eläkeneuvontapäällikkö Satu Sandell työeläkeyhtiö Elosta.
Yleensä oma-aloitteista ilmoitusta ei tarvita, sillä viranomaiset, pankit ja eläkevakuuttajat saavat tiedon suomalaisen kuolemasta Suomessa suoraan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) järjestelmistä.
Ulkomailta tieto kulkee hitaasti
– Kun ulkomailla asuva Suomesta eläkettä saava henkilö kuolee, omaisten kannattaa ehdottomasti ilmoittaa siitä sekä suomalaiselle eläkevakuuttajalle että DVV:lle, Sandell neuvoo.
Paikallisen viranomaisen tulee ilmoittaa kuolemasta paikalliselle Suomen edustustolle, joka sitten ilmoittaa DVV:lle, mutta tiedonkulku voi olla hyvinkin hidasta. Kun Suomen kansalainen kuolee Ruotsissa, tieto siirtyy suoraan DVV:lle, mutta tämäkään ei koske kaksoiskansalaisia.
Tieto on tärkeää saada DVV:n rekisteriin myös mahdollista perhe-eläkettä varten.
Jotta voidaan varmistua, että eläkkeensaajalla on vielä eläkeoikeus, eläkevakuuttajat lähettävät ulkomailla asuvalle vuosittain kirjeen, jossa tarkistetaan eläkkeensaajan yhteystiedot ja että hänen sydämensä vielä lyö.
Eläkevakuuttajat saavat yleensä tiedon kuolemasta suoraan järjestelmistä.
Välttyäkseen ylimääräisten eläke-eurojen palauttamiselta omaisten kannattaa olla aktiivisia myös tilanteessa, jossa Suomessa asuva ulkomaiselta eläkevakuuttajalta eläkettä saava henkilö kuolee. Jos eläkevakuuttaja ei ole tiedossa, apua saa Eläketurvakeskuksesta. Tieto kuolemasta kulkee ulkomaille myös sen kautta, mutta viiveitä voi esiintyä.
Palvelut vaivattomiksi
Eläkkeiden lisäksi perikunta joutuu selvittämään lukuisia asioita eri tahojen kanssa. Monet niistä on edelleen hoidettava paperilla.
Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen nimeltä Edesmenneen omaisen asioiden vaivattoman hoidon ohjelma. Käytännössä kyse on pitkälti asiakirjojen digitalisoinnista sellaiseen muotoon, että ne ovat paremmin eri viranomaisten ja järjestelmien hyödynnettävissä. Luvassa on esimerkiksi sähköinen perukirja ja kuolinpesän osakasrekisteri.
– Teknologia ei kuitenkaan riitä, vaan muutokset edellyttävät myös lainsäädännön uudistuksia, kertoo Finanssialaa hankkeessa edustava johtava asiantuntija Teija Kaarlela. Valmista on tarkoitus olla vuoden 2027 alussa.
1. Kansainvälinen tiedonkulku hidasta
Kun ulkomailla asuva suomalainen, joka saa eläkettä suomalaiselta eläkevakuuttajalta, kuolee, omaisten on hyvä ilmoittaa kuolemasta eläkevakuuttajalle oma-aloitteisesti.
Sama koskee tilannetta, jossa Suomessa asuva eläkettä ulkomaisesta eläkeyhtiöstä saava henkilö kuolee Suomessa. Oma-aloitteisella ilmoituksella minimoidaan liian pitkään maksetun eläkkeen takaisinperintä. Tieto kulkee myös viranomaisteitä, mutta ei aina kovin ripeästi.
2. Perhe-eläke edellyttää rekisteröintiä
Tieto ulkomailla asuneen tai ulkomailta eläkettä saaneen omaisen kuolemasta on tärkeää saada Digi- ja väestötietoviraston järjestelmiin ilman suurta viivettä, mikäli perheenjäsenet ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen.
Perhe-eläkettä voidaan myöntää vasta, kun tieto kuolemasta on rekisteröity. Perhe-eläkettä eli lesken ja lapsen eläkettä voidaan maksaa kuusi kuukautta takautuvasti.
3. Henkilökohtainen pankkitili eläkkeelle suositeltavaa
Pankit suosittelevat, että jokaisella olisi oma henkilökohtainen tili, jonne palkat ja eläkkeet maksetaan. Jos puolisoilla on vain yhteinen tili, se vaikeuttaa helposti lesken raha-asioiden hoitamista.
Kun toinen puolisoista kuolee, lesken käyttöoikeus yhteiseen tiliin jatkuu, mutta toiseksi omistajaksi tulee silloin kuolinpesä.
Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavista asioista neuvotaan Suomi.fi-palvelussa