Ei yhtä ja samaa kaikille. Eri ikäluokkien eläkeiät selviävät työeläkelaitosten verkkopalveluista tai Tyoeläke.fi-palvelusta.

Eläkeikä joustaa

Työeläkkeissä ei ole yhtä yhteistä vanhuuseläkeikää, sillä eläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan.

Sirpa on syntynyt vuonna 1960 ja hänen puolisonsa Jaakko lähes päivälleen viisi vuotta myöhemmin.

Pettymys oli melkoinen, kun työeläkeyhtiön laskuri näytti, että Sirpa joutuu odottelemaan Jaakon eläkkeellepääsyä viiden vuoden sijaan noin kuusi vuotta.

Elinaikakerroin leikkaa,kun elinikä pitenee

Viiden vuoden venyminen kuudeksi johtuu odotettavissa olevan eliniän pitenemisestä, joka otetaan huomioon elinaikakertoimen avulla.

Sirpa voi jäädä vanhuuseläkkeelle ollessaan 64 vuotta ja kuusi kuukautta. Jaakon eläkeikä voi vielä muuttua, mikäli hänen ikäluokkansa odotettavissa oleva elinikä pitenee tai lyhenee.

Tämän hetken arvio Jaakon alimmasta eläkeiästä on 65 vuotta ja kaksi kuukautta.

Mikäli Jaakko haluaa kompensoida elinaikakertoimen vaikutuksen eläkkeensä suuruuteen, hänen on työskenneltävä 67-vuotiaaksi asti. Vastaava tavoite-eläkeikäikä on Sirpalla yli vuosi vähemmän.

Eläkkeen ja työnteon voi yhdistää

– Lähimmäksi yhteistä eläkkeellesiirtymistä pariskunta pääsee, jos Sirpa jatkaa töissä pidempään kuin alimpaan eläkeikäänsä asti, ja jos Jaakko jää vanhuuseläkkeelle tai osittaiselle vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista, sanoo eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara työ­eläkevakuuttaja Elosta.

Tämän hetkisen arvion mukaan Jaakko voi siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle (ove) aikaisintaan 62 vuoden ja kahden kuukauden ikäisenä. Ovella Jaakko voi lopettaa työnteon kokonaan tai työskennellä koko- tai osa-aikaisesti.

Jos Sirpa ei halua jatkaa töissä vakituisesti yli alimman eläkeiän, hän voi tehdä töitä myös vanhuuseläkkeellä. Työsuhde on kuitenkin ensin päätettävä. Vanhuuseläkkeelle jäätyään voi sitten tehdä uuden työsopimuksen.

Saulivaaran mukaan kiinnostus työntekoon eläkkeellä on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Entiseen työpaikkaan mennään esimerkiksi sijaiseksi tai perehdyttämään uusia työntekijöitä.

 

1. Vanhuuseläkeikä syntymävuoden mukaan

Vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneet ovat voineet jäädä vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Vuonna 1955 ­syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä nousee kolme kuukautta jokaista ikävuotta kohti, kunnes saavutetaan 65 vuoden alaikäraja.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä sopeutetaan elin­ajanodotteen muutokseen. Myös vakuuttamisvelvollisuuden ja eläkkeen karttumisen yläikäraja nousee.
Työeläkkeissä eläkeikä on sama yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä yrittä­jillä. Julkisella puolella on lisäksi joitakin ammatillisia tai henkilökohtaisia eläkeikiä.

2. Tavoite-eläkeikä tasaa ikäluokkien eläkkeelläolon aikaa

Jokaiselle ikäluokalle lasketaan tavoite-eläkeikä. Siinä iässä jokaisella ikäluokalla on suurin piirtein saman verran eläkevuosia jäljellä.
Jos henkilö lykkää eläkkeen nostamista yli alimman eläkeikänsä, hän saa lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kuukaudessa.
Mikäli hän lykkää eläkkeen nostamista tavoite-eläkeikäänsä asti, lykkäyskorotus kompensoi elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen verrattuna siihen, että hän olisi siirtynyt eläkkeellä alimmassa eläkeiässä.
– Todellisuudessa suurin osa ihmisistä mieltää varsinaiseksi eläkeiäkseen alimman eläkeiän, kertoo Satu Saulivaara.

3. Myös ylin eläkeikä nousee

Työssä on mahdollista jatkaa myös ­tavoite-eläkeikää pidempään.
Ylimmällä eläkeiällä tarkoitetaan ikää, johon asti eläkettä kertyy ja johon asti tehdystä työstä on maksettava eläke­vakuutusmaksuja. Myös ylin eläkeikä nousee, jos elinajanodote pitenee.
Ennen vuotta 1958 syntyneillä ylin eläkeikä on 68 vuotta, mutta 1965 syntyneillä arviolta jo 70 vuotta. Töissä voi ­jatkaa pidempäänkin, mutta ylimmän eläkeiän jälkeen tehty työ ei enää kasvata eläkettä.
Oman ikäluokan ja eri ikäluokkien ­eläkeiät selviävät oman työeläkelaitoksen verkkopalveluista tai Työeläke.fi-palvelusta.

4. Elinaikakerroin annostelee eläkkeen

Elinaikakerroin kompensoi pidentyneen eliniän aiheuttamia eläkemenoja. Vuonna 2010 käyttöön otetun elinaikakertoimen avulla rajoitetaan keskimääräisen elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua.
Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää siis kuukausittain maksettavaa eläkettä.
Elinajanodotteen vertailutasona on vuoden 2009 odote, jolloin elinaikakerroin sai arvon yksi. Se määrätään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta työskentelemällä ­pidempään.