Eläkekeskustelusta puuttuu nuorten ääni
Nuorisoala esittää radikaalia muutosta turvaamaan pienenevien ikäluokkien eläkkeet. Mitä mieltä nuorille tärkeitä teemoja korostavat kansanedustajat ovat asiasta?
Nuoret sukupolvet ovat eläkejärjestelmän rahoittajia. Siksi heidän täytyy pystyä luottamaan järjestelmän kestävyyteen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.
Näistä lähtökohdista nuorisoalan järjestöt esittelivät elokuun lopussa omat ehdotuksensa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Merkittävin niistä on sukupolvirahastointi, jolla tulevia eläkkeitä varten kerättäisiin kymmenen miljardin euron potti jäädyttämällä työeläkeindeksi vuosiksi 2027–2032.
Toisin sanoen eläkkeiden indeksikorotus jätettäisiin väliaikaisesti tekemättä viiden vuoden aikana. Jäädytys ei kuitenkaan koskisi pienimpiä eläkkeitä.
Sukupolvirahasto olisi radikaali muutos. Lisäpuskuria kuitenkin tarvitaan, kun pienet ikäluokat siirtyvät aikanaan eläkkeelle.
Suvi Mäkeläinen, Allianssi ry
– Sukupolvirahastointi olisi radikaali muutos. Lisäpuskuria kuitenkin tarvitaan, kun pienet ikäluokat siirtyvät aikanaan eläkkeelle, Allianssin vaikuttamistyön asiantuntijana pamfletin tekoaikaan työskennellyt Suvi Mäkeläinen sanoo.
edustaja, taustaltaan keskustalainen
Tarpeista keskusteltava avoimesti
Kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.) ja Ville Valkonen (kok.) ovat pitäneet eduskunnassa esillä nuorille tärkeitä teemoja. Mitä mieltä he ovat nuorisojärjestöjen esityksistä?
– Nuorisoalan aloitteet eläkeasioissa ovat tärkeitä, sillä muuten nuorten ääni jää julkisessa keskustelussa vanhempien ikäluokkien alle, Gebhard sanoo.
– Nuoret ovat nostaneet esille tärkeitä asioita, joita olisi syytä pitää esillä vieläkin enemmän, Valkonen jatkaa.
Elisa Gebhardin mielestä yksittäisten muutosten sijaan eläkejärjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena ja tehdä tarkkoja laskelmia ennen päätöksiä.
– Kaikenlaisia ratkaisuja tulevien sukupolvien eläkkeiden turvaamiseksi tulee katsoa ennakkoluulottomasti. Ensisijaisesti tulee kuitenkin katsoa vaihtoehtoja, jotka eivät vaikuta nykyisten eläkeläisten, etenkään pienituloisten tulotasoon, Gebhard korostaa.
Ville Valkonen huomauttaa, että nykyisellä vaalikaudella työeläkeindeksin tarkistus ei ole ajankohtainen. Se ei ole Orpon hallituksen agendalla.
– Rohkaisen kuitenkin avoimeen keskusteluun pidemmän aikavälin muutostarpeista. Mitä enemmän meillä on rahastoitua eläkevarallisuutta, sen paremmin pystymme ehkäisemään työeläkemaksujen nousun, Valkonen huomauttaa.
Konsensusta kannattaa hakea
Nyt Valkonen haluaa antaa työrauhan työryhmille, joissa valtion ja työmarkkinajärjestöjen edustajat pohtivat toimia eläketurvan uudistamiseksi. Tarkoituksena on laatia ehdotus uudistustoimista tammikuun loppuun mennessä.
– Eläkejärjestelmän määräaikaishuolto kannattaa tehdä kolmikantaisen valmistelun pohjalta, Valkonen korostaa.
Viimeisimmät suuret eläkeuudistukset vuonna 2017 ja 2005 astuivat voimaan vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen. Valkosen tavoin myös Gebhard haluaa pitää kiinni kolmikantaisesta valmistelusta. Hän toivoo, että poliitikot eivät tekisi räväköitä ehdotuksia eläkejärjestelmän uudistamisesta.
Poliitikkojen puuttuminen isoihin linjoihin ei ehkä tuottaisi nuorille sukupolville
Elisa Gebhard, kansanedustaja (sd.)
hyviä ratkaisuja.
– Kannatan laajaa konsensusta eläkeasioissa. Poliitikkojen puuttuminen isoihin linjoihin ei ehkä tuottaisi nuorille sukupolville hyviä ratkaisuja. Tiedämme, että ikäihmiset ovat aktiivinen äänestäjäryhmä, Gebhard perustelee.
Eläkemaksujen korotukset tulee välttää
Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat vakaat lähimpien vuosikymmenien aikana. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku tuo kuitenkin työeläkemaksuihin korotuspainetta. Kolmikko toivoo, että korotukset voidaan välttää, sillä ne olisivat pois työikäisten käytettävissä olevista tuloista.
– Nykyinen eläkemaksujen taso on jo aika lailla tapissa. Niitä ei ole varaa enää korottaa, Mäkeläinen arvioi.
Yhtä mieltä kolmikko on siitä, että eläkepotin kasvattaminen olisi ensisijainen keino turvata tulevat eläkkeet.
Tähän tarvitaan talouskasvua ja hyvää työllisyysastetta. Lisäksi työperäisen maahanmuuton edistäminen vahvistaisi tulevien eläkkeiden rahoitusta. Myös työeläkevarojen sijoitusriskin maltillinen nostaminen saa yksimielisen kannatuksen.
Valkonen kannattaa pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmän rahoitukseen muutosta, jossa henkilö voisi itse päättää, mihin osa omista eläkevaroista sijoitetaan. Ruotsissa tällainen malli on ollut jo pitkään käytössä.
– Kyse olisi vain pienestä osasta eläkevaroja, mutta se saisi ihmiset miettimään laajemminkin omaa talouttaan ja eläketurvan täydentämistä omilla säästöillään.
Eläkejärjestelmän paras ominaisuus on, että sitä on kehitetty yhteistuumin, katse pitkälle tulevaan.
Ville Valkonen, kansanedustaja (kok.)
Työurien pidentämiseen lisätoimia
Myös toimet työurien pidentämiseksi saavat kolmikon yksimielisen hyväksynnän.
– Olisi hyvä, että nyt eläkkeelle jäävillä olisi mahdollista jatkaa työelämässä omien voimavarojensa ja jaksamisensa puitteissa. Se olisi reilumpaa nuorille sukupolville, Gebhard toteaa.
Gebhardin mielestä työurien pidentäminen loppupäästä vaatii ajattelutapojen ja asenteiden muutosta työelämässä. Varsinkin työnantajat kantavat ison vastuun siitä, miten ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista pidetään huolta.
Gebhard huomauttaa, että nuorten syrjäytyminen ja mielenterveyden ongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Ne ovat myös eläkepoliittinen kysymys, joka vaikuttaa nuorten ikäluokkien työssä jaksamiseen.
Suvi Mäkeläinen korostaa, että nuorten ikäluokkien uupumiseen ei ole varaa, kun ikäluokat muutenkin pienevät. Siksi tarvitaan lisää työssä jaksamista tukevia toimia.
– Oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä on tärkeää, mutta yhtä lailla sitä tarvitaan sukupolvien sisällä. Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien loppuelämä on hyvin köyhää, kun taas osalla nuorista menee todella hyvin, Mäkeläinen toteaa.
Vahvuuksista kannattaa pitää kiinni
Puutteista huolimatta suomalainen eläkejärjestelmä on Elisa Gebhardin, Suvi Mäkeläisen ja Ville Valkosen mielestä kokonaisuudessaan toimiva. Kukaan heistä ei lähtisi tekemään järjestelmään täysremonttia.
Valkonen muistuttaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisissä vertailuissa parhaimpien joukkoon.
– Järjestelmän ehkä paras ominaisuus on, että sitä on kehitetty yhteistuumin ja katsottu pitkälle tulevaan. Eläkejärjestelmästä ei ole tullut päivän politiikan kiistakapulaa, johon tehtäisiin jokaisella vaalikaudella muutoksia, Valkonen kiittelee.
Kolmikko toivoo, että kaikki eläkejärjestelmää koskevat päätökset perustuvat vastedeskin realistisiin laskelmiin ja pitkälle ulottuvaan tilannekuvaan.
– Ennakoitavuus on niin nykyisille kuin tulevillekin eläkeläisille tärkeää. Eläkkeen määräytyminen ei saa olla kiinni siitä, milloin ja millaisessa taloussuhdanteessa jää eläkkeelle, Gebhard sanoo.
Vuosittain vahvistettavan elinaikakertoimen mukaan alin vanhuuseläkeikä nousee automaattisesti, jos ihmiset elävät pidempään. Suvi Mäkeläisen mielestä eläkeiän määräytyminen tällä tavalla on perusteltua.
– Toki eliniän pidentyminen tuo nuorille lisää vuosia työelämässä. Se on kuitenkin mahdollista, jos työhyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään huolta, Mäkeläinen sanoo.
Matti Remes