Paljonko saan eläkettä?

Helsinkiläisen Mäkelänrinteen uimahalli on päivällä täynnä kaikenikäisiä kävijöitä. Ryhmä eläkeläisiä harrastaa vesikävelyä, kun viereisellä radalla nuoret uimarit vetelevät vapaauintivetoja.

Yläkerran kahvilaan on kokoontunut kolme nuorta aikuista, joilla on meneillään vilkas keskustelu eläkeasioista. Kemppi Oy:n pääluottamusmiehenä työskentelevä Kasperi Ruhanen sanoo, että eläkkeistä puhutaan silloin tällöin myös oman työpaikan kahvipöydässä.

”Suomalaisilla ei ole tapana puhua raha-asioista.”

Kasperi Ruhanen

– Yleensä vertailemme, milloin eläkkeelle­ pääsee eri ikäluokissa. Eläkkeen määrästä puhutaan vähemmän. Ehkä se johtuu siitä, että suomalaisilla ei ole muutenkaan tapana puhua raha-asioista.

Myös Kelan viestinnän asiantuntijana työskentelevä Verneri Aalto sanoo, että tuttavapiirin eläkekeskusteluissa puhutaan eurojen sijaan yleensä eläkeiästä.

– Moni tuntuu pohtivan, pääsevätkö nykyiset kolmikymppiset koskaan eläkkeelle, kun alin eläkeikä nousee koko ajan.

Laskurilla saat arvion eläkkeestäsi

Ruhasen ja Aallon havaintojen mukaan nuoret eivät ole keskimäärin kovin hyvin perillä eläketurvastaan. Vähäinen kiinnostus on toki myös ymmärrettävää, jos työuraa on vielä paljon jäljellä.

Vastaavia havaintoja on tehnyt myös Eläketurvakeskuksen koulutuksen ja viestinnän asiantuntija Hanna-Maria Kuntala. Hän kaivaa läppärinsä esille ja avaa Työeläke.fi-palvelusta löytyvän eläkelaskurin, jolla jokainen voi laskea arvion eläkkeensä määrästä.

Kolmikko kokeilee laskuria ja valitsee esimerkkihenkilöksi kolmikymppisen teollisuuden tuotantotyöntekijän, jonka palkka on 2 800 euroa kuukaudessa. Ammattikoulun jälkeen hän on ennättänyt tehdä jo kymmenen vuoden työuran, mikä on kerryttänyt työeläkettä 303 euroa.

Kuntala painaa enter-näppäintä, ja laskuri antaa arvion esimerkkihenkilön tulevasta työeläkkeestä.

– Se olisi 1 691 euroa kuukaudessa, jos ansiot eivät muuttuisi nykyisestä.

Vaihtoehtoisesti laskurilla voi tehdä eläkearvion, jossa otetaan huomioon ennuste ansiokehityksestä niin sanotun palkkakertoimen avulla. Silloin eläke olisi 2 381 euroa kuukaudessa.

Työeläke turvaa elämäntilanteita

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 100 euroa vuonna 2024.

– Työeläkkeen määrä on tyypillisesti 50–60 prosenttia työuran aikaisista ansioista, Hanna-Maria Kuntala huomauttaa.

Työeläke lasketaan kaikista uran ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Eläkettä kertyy kaikenikäisille 1,5 prosenttia vuosittaisista ansioista. Lisäksi sitä saa sosiaalietuuksista, kuten perhevapaista ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.

Työeläkkeen kertymisellä on iso vaikutus eläkeläisen toimeentuloon. Jos henkilön eläke on vaikkapa 2 000 euroa kuukaudessa, niin 20 vuodessa hän saa eläkettä yhteensä 480 000 euroa.

Kuntala muistuttaa, että pakollisia työeläkemaksuja ei makseta vain eläkepäiviä varten.

”Työeläke ei ole sijoitustuote, vaan vakuutus.”

Hanna-Maria Kuntala 

– Työeläke ei ole sijoitustuote vaan vakuutus, joka turvaa toimeentulon myös työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta.

Pätkätyöläisten tilanne huolettaa

Suomalainen eläkejärjestelmä on vakaa, ja sen rahoituspohjaa vahvistetaan valmisteilla olevilla uudistuksilla. Myös pöydän äärellä istuvat nuoret uskovat, että lakisääteinen eläke tarjoaa vastaisuudessakin kohtuullisen taloudellisen turvan, vaikka tulotaso eläkkeellä laskeekin.

Eniten he ovat huolissaan, kuinka paljon työuralla ennättää eläkettä kerryttää. Elinikäiset työsuhteet ovat entistä harvemmassa. Vastaavasti pätkätyöt ja uravaihdokset toiseen ammattiin yleistyvät.

– Nuorten on vaikea arvioida, miten työura sujuu ja palkka kehittyy tulevina vuosikymmeninä, kun työelämä on niin nopeassa muutoksessa, Verneri Aalto muistuttaa.

Hänen mielestään vaikutusmahdollisuudet omaan palkkaan ovat usein rajalliset. Onneksi asemia työmarkkinoilla voi kuitenkin vahvistaa opettelemalla koko ajan uutta ja olemalla näin kiinnostava työntekijä.

Kaikki pöydän äärellä istuvat uskovat, että oma palkkakehitys jatkuu suotuisana ja eläkettä kertyy. Kolmikko on sen sijaan huolissaan niistä nuorista, joiden työura jää repaleiseksi. Väliin voi tulla työttömyysjaksojakin.

– Kotikaupungissani Lahdessa nuorisotyöttömyys on nyt ennätysmäisen korkealla. Eniten olen huolissani matalapalkka-aloilla ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien eläketurvasta, Kasperi Ruhanen sanoo.

Kukaan ei jää kuitenkaan kokonaan tyhjän päälle, vaikka työeläkettä ei uralla kertyisikään. Kela maksaa kansaneläkettä silloin, kun henkilön työeläke jää pieneksi tai hän ei saa sitä ollenkaan.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että virallisen eläkkeen ohella eläkepäiviä varten kannattaa säästää omaa pesämunaa. Tähän ei ole kuitenkaan kaikilla mahdollisuutta.

”Omat sijoitukset eivät ole ratkaisu, jos palkka menee päivittäiseen elämiseen.” 

Verneri Aalto 

– Omat sijoitukset eivät ole ratkaisu toimeentulon turvaamiseen eläkkeellä ollessa, jos palkka menee päivittäiseen elämiseen, eikä säästöön jää edes muutamaa kymppiä kuukaudessa, Verneri Aalto huomauttaa.

Huomio käännettävä työkykyyn

Eläkelaskurista on vielä katsomatta eläkeikä. Alimman mahdollisen eläkeiän ohella laskurilla voi testata, kuinka paljon eläkkeelle jäämisen lykkääminen kasvattaisi kuukausieläkettä.

Jokaiselle ikäluokalle on oma eläkeikänsä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on vielä arvio. Se perustuu ennusteisiin eliniän pitenemisestä.

Vuonna 1994 syntyneelle esimerkkihenkilölle arvio alimmasta eläkeiästä on 67 vuotta ja 10 kuukautta. Eläkkeelle hän pääsisi aikaisintaan loppuvuodesta 2061 alkaen.

– Eläkeikä voi nousta vielä tulevaisuudessa. Ero on iso esimerkiksi isovanhempiini, jotka jäivät eläkkeelle noin kuusikymppisinä, Verneri Aalto sanoo.

Myös Kasperi Ruhanen pitää nuorten tulevia eläkeikiä varsin korkeana, etenkin jos henkilö tekee fyysisesti rasittavaa työtä.

– Onneksi työpaikoilla panostetaan nykyi­sin työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Ei tosin vielä kaikilla.

Laske oma eläkearviosi (Työeläke.fi)