Eläkehakemus hylätään aiempaa useammin
Neljä kymmenestä hakemuksesta hylätään. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on kaksinkertaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Erikoistutkija Mikko Laaksonen avaa artikkelissaan hylkäyksien taustasyitä.
Kun vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista 20 prosenttia sai kielteisen päätöksen, vuonna 2024 työeläkejärjestelmässä hylättyjen hakemusten osuus oli noin 40 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläke on tärkeä osa Suomen eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Se tarjoaa taloudellista turvaa henkilöille, jotka eivät sairauden tai muun terveydellisen syyn vuoksi pysty ansaitsemaan toimeentuloaan työskentelemällä.
Työeläkejärjestelmän mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, joka on täyttänyt 17 vuotta, mutta ei vielä ole saavuttanut oman syntymävuotensa perusteella määräytyvää vanhuuseläkeikää. Eläkkeen myöntämisen ehtona on, että hakijan työkyky on sairauden, vamman tai muun terveyteen liittyvän syyn vuoksi heikentynyt vähintään 2/5–3/5 henkilön normaalista työkyvystä, ja tämän heikentymisen arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Jos hakijalle ei ole kertynyt riittävästi työeläkettä, voi hän saada työkyvyttömyyseläkettä myös kansaneläkkeenä.
Eläkelaitos tekee eläkkeitä koskevat päätökset
Eläkelaitos voi hylätä työkyvyttömyyseläkehakemuksen, jos hakijan työkyky ei sen arvion mukaan ole heikentynyt työeläkelakien edellyttämällä tavalla.
Kun vuosituhannen alussa noin 20 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin, vuonna 2024 hylättyjen hakemusten osuus oli 40 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on selvästi täysien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuutta matalampi, mutta vuodesta 2010 lähtien täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut samaan tahtiin (Kuvio 1).
Hakijoiden taustatekijöistä pääteltäviä eroja
Hylkäävän päätöksen saaneiden osuus vaihtelee eri taustatekijöiden mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on korkeampi esimerkiksi alle 55-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla hakijoilla.
Yksityisellä sektorilla työskentelevillä hylkäysosuus on korkeampi kuin julkisella sektorilla työskentelevillä. Perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneilla on niin ikään hylkäyksiä enemmän kuin alemman tai ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla.
Mielenterveyden häiriöiden vuoksi jätetyistä hakemuksista hylätään suurempi osuus kuin somaattisiin sairauksiin perustuvista hakemuksista. Tämä kuitenkin selittyy suurelta osin mielenterveyssyistä eläkettä hakevien nuoremmalla iällä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna hylkäysosuuden erot mielenterveyssyistä ja somaattisten sairauksien perusteella eläkettä hakeneiden välillä ovat vähäisiä.
Hylkäysosuus on noussut kaikissa väestöryhmissä, tarkastellaanpa sitä minkä taustatekijän mukaan tahansa. Myös sellaisissa ryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on perinteisesti ollut hyvin matala, kuten 60 vuotta täyttäneillä ja kasvainten perusteella työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla, hylkäysosuus on viime vuosina noussut.
Työttömyys erottuu hylkäysten taustalla
Työttömillä hylkäysosuus on kuitenkin noussut enemmän kuin sellaisilla hakijoilla, jotka eivät ole olleet työttömänä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista (Kuvio 2).
Tämä johtuu erityisesti peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneiden työttömien hylkäysosuuden noususta.
Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilla hylkäysosuus on kuitenkin selvästi ei-työttömiä korkeampi. Lisäksi joissakin suhteellisen pienissä hakijaryhmissä, kuten ulkomaan kansalaisilla ja hyvin lyhyen työuran tehneillä, hylkäysosuus on noussut muita enemmän.
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla hakijaryhmien väliset erot hylkäysosuudessa ja sen ajallisessa kehityksessä ovat hyvin samanlaiset kuin kaikilla työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla. Myös osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneilla tulokset ovat pääpiirteittäin samanlaisia. Niissä osaryhmissä, joissa täysien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on korkea, se on korkea myös osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneilla.
Jos hylkäysosuuden nousuvauhdissa on tarkasteltavien ryhmien välillä eroja, on osatyökyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden nousu yleensä voimakkaampaa samoissa ryhmissä kuin täysien työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla.
Haetaanko eläkettä kevyemmin perustein?
Hylkäysosuuden nousu voi johtua joko siitä, että työkyvyttömyyseläkettä haetaan entistä kevyemmin perustein tai siitä, että ratkaisulinja on ajan myötä tiukentunut. Voi myös olla, että molemmat selitysmallit vaikuttavat yhdessä.
Hakijoiden rakennetta kuvaavilla tekijöillä ei pystytä selittämään hylkäysosuuden nousua. Hakijoiden objektiivisen työkyvyn muutoksesta ei kuitenkaan ole käytettävissä tietoa. Kuitenkin erilaisten rakenteellisten tekijöiden vakiointi huomioi myös työkyvyn muutoksen vaikutusta, jos nämä tekijät ovat yhteydessä työkykyyn. Vaikuttaa myös epätodennäköiseltä, että kaikenlaiset hakijat sairausdiagnoosista ja kaikista muista tutkimuksessa tarkastelluista piirteistä riippumatta olisivat aiempaa työkykyisempiä ja hakisivat työkyvyttömyyseläkettä aikaisempaa kevyemmin perustein. Ylipäätään työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden määrä ja väestön kokoon suhteutettu hakemisalttius ovat vähentyneet kaikissa ryhmissä nuorimpia hakijoita lukuun ottamatta. Tämäkään seikka ei viittaa siihen, että työkyvyttömyyseläkettä haettaisiin aikaisempaa herkemmin.
Onko ratkaisulinja tiukentunut vähitellen huomaamatta?
Toinen hylkäysosuuden nousua selittävä vaihtoehto on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisukäytännön asteittainen tiukentuminen. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisua koskeva lainsäädäntö tai sitä koskevat soveltamisohjeet eivät ole muuttuneet. Myöskään työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjaa ei ole tietoisesti kiristetty. Onko työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinja kuitenkin voinut tiukentua vähitellen ja huomaamatta?
Työolosuhteet ja työelämä muuttunut paljon
Työelämä ja työolosuhteet ovat ajan saatossa muuttuneet, eikä pysyvää mittatikkua työkyvyn arvioinnin pohjaksi ole olemassa.
Yksityisellä sektorilla alle 60-vuotiaiden työkykyä arvioitaessa ei tarkastella vain hakijan nykyistä ammattia, vaan kaikkea sellaista työtä, jonka tekemistä häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Erityisesti tällöin työkyvyn arviointi voi työelämän ja muun ympäristön muuttuessa olla haastavaa. Onkin perusteltua ajatella, että työelämän muutosten myötä myös käsitykset siitä, millaista työtä työkykyongelmista kärsivältä henkilöltä voidaan edellyttää, ovat voineet ajan kuluessa hyvinkin muuttua.
Myös yleinen työkykyyn ja työurien pidentämiseen liittyvä keskustelu voi vaikuttaa siihen, millaisena hakijan työkyky työkyvyttömyyseläkeratkaisua tehtäessä näyttäytyy. Työkykyyn liittyvissä keskusteluissa on toistuvasti painotettu osittaisenkin työkyvyn hyödyntämistä, kuntoutuksen ensisijaisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyn tärkeyttä.
Eläkeikää nostettu ja varhaiseläkereittejä karsittu
Yhteiskunnalliset uudistukset, kuten eläkeiän nostaminen ja varhaiseläkereittien karsiminen, viestivät samanaikaisesti työssä jatkamisen ja työelämässä pysymisen tärkeydestä.
Tällaiset yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa siihen, keitä pidetään oikeutettuina työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kun työssä jatkamista pidetään yhä tärkeämpänä, voi myös käsitys työkyvyttömyyseläkkeen hakijan riittävästä ja kohtuudella edellytettävästä työkyvystä tiukentua.
Kirjoittaja Mikko Laaksonen työskentelee erikoistutkijana Eläketurvakeskuksessa.
Tutkijan kommentti: Korkean hylkäysprosentin varjopuolet
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on 2000-luvulla kaksinkertaistunut työeläkejärjestelmässä. Tämä ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että nykyinen ratkaisukäytäntö olisi liian tiukka tai että aikaisempi, matalampi hylkäysosuus olisi ollut oikea. Noussutta hylkäysprosenttia ei siten sinänsä voida pitää ongelmana.
Hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös on kuitenkin pettymys hakijalle, joka on hakenut työkyvyttömyyseläkettä uskoen hakemuksensa läpimenoon. Vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, taustalla on kuitenkin työkykyyn liittyviä puutteita terveydellisistä ja mahdollisesti myös muista syistä.
Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet voivat myös olla toimeentulonsa suhteen hankalassa tilanteessa. Hylkäyksen jälkeinen työttömyys on yleistä, ja vain harvoin ansiotyö on pääasiallinen toimeentulon lähde hylkäystä seuraavina vuosina.
Hylätyt hakemukset tarkoittavat myös tietyllä tapaa turhaan tehtyä työtä, esimerkiksi lääkärinlausuntojen laatimisen ja hakemusten käsittelyn muodossa.
Mikko Laaksonen