Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2019

Ennen koronalaskua erinomainen sijoitusvuosi

Sijoitusvarat tukevoituivat

216 miljardiin

Työeläkevakuuttajien sijoitusvarat olivat viime vuoden lopussa noin 216 miljardia euroa. Eläkejärjestelmän hyvä vakavaraisuus auttaa myös heikompien sijoitusvuosien yli.

teksti Kimmo Koivurinne

Viime vuosi tarjosi työeläkejärjestelmälle päättyneen vuosikymmenen parhaan tuoton. Edeltävä heikompi sijoitusvuosi oli pedannut alkuvuoteen hyvän paikan osakkeiden arvostuksen palautumiselle.

Osakekurssien nousu sai alkuvuonna tukea erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankin ilmoituksesta tehdä kärsivällistä ja markkinoita tukevaa korkopolitiikkaa. Alkuvuoden aikana kehittyneiden markkinoiden osakkeet tuottivat kiitettävästi, vaikka osakemarkkina asettuikin alkukesästä hetkeksi riskiä hylkivään asentoon.

Kesän jälkeen huomio markkinoilla siirtyi talouden tunnuslukuihin, joiden mukaan kasvu oli hidastumassa. Keskuspankkien suotuisa rahapolitiikka tuki kuitenkin markkinoita, jotka pysyivät suhteellisen vakaina laihemmista tulevaisuuden ennusteista huolimatta. Talouden odotusten mukana laskeva korkotaso sai kuitenkin korkosijoitukset tuottamaan erinomaisesti.

Yleinen markkinatunnelma pysyi vakaana loppuvuoden ja kun Yhdysvallat ja Kiina pääsivät eräänlaiseen välirauhaan kauppasodassa, viimeisteli se jo siihenkin asti erinomaisen sijoitusvuoden.

Kansainväliset pääosakeindeksit päättivät viime vuoden reilusti yli kahdenkymmenen prosentin tuottoihin, samalla kun myös korkosijoituksista saatiin erinomaisia tuottoja. Näin työeläkesijoitusten nimelliseksi keskituotoksi viime vuonna tuli kokonaiset 12,5 prosenttia ja rahastoidut varat kasvoivat 216 miljardiin euroon.

Työeläkejärjestelmän sijoitusvaroista oli vuoden lopussa sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin 46,7 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 33,9 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 10,5 prosenttia ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin eli pääasiassa hedgerahastoihin 8,9 prosenttia.

Sijoitusjakauman muutoksista vuoden aikana huomattavin oli osakesijoitusten viiden prosenttiyksikön kasvu. Kasvua selittää osakkeiden hyvä kurssikehitys, mikä nosti niiden suhteellista osuutta sijoituksissa muiden omaisuuslajien osuuksien vastaavasti supistuessa.

Sijoitusvaroista vajaa neljännes (23,4 prosenttia) kohdistui vuoden lopussa Suomeen, kun muulle euroalueelle oli sijoitettuna vajaa viidennes (17,6 prosenttia). Suurin osa eläkejärjestelmän sijoitusvaroista, kaikkiaan 59,0 prosenttia, oli sijoitettuna muualle maailmaan.

Sijoitusvarojen absoluuttisen määrän kasvaessa maantieteellisen hajautuksen suunta on ollut muualle maailmaan. Kotimaan sijoitusosuudet ovat vastaavasti vähentyneet.

Maantieteellisesti hyvin hajautettu allokaatio toteuttaa samalla eläkesijoittamisen perusperiaatteita: varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.

Sijoitustuotto vuodelta 2019 oli nimellisesti 12,5 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto oli 11,5 prosenttia.

Kuitenkin on syytä muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta yhden vuoden tuotolla on varsin rajallinen merkitys. Pidemmällä 23 vuoden aikavälillä nimellistuotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa ja reaalituotto keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa.

Lyhyemmillä tarkasteluväleillä vastaavat tuotot ovat olleet viimeisen viiden vuoden jaksolla nimellisesti 5,6 ja reaalisesti 4,9 sekä kymmenen vuoden jaksolla nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,7 prosenttia.

Vertailu havainnollistaa hyvin tarkastelujakson valinnan vaikutusta keskituottolukuihin. Kymmenen vuoden jaksosta puuttuu finanssikriisi, mikä nostaa vuosien 2010–2019 keskituoton muita tarkastelujaksoja paremmaksi. Eläkejärjestelmän kestävyydelle merkitsevin on silti pitkän tähtäimen reaalituotto.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa käytetään kahden ja puolen (2,5) prosentin tuotto-oletusta vuoteen 2028 asti. Sen jälkeen reaalituotto-oletus on kolme ja puoli (3,5) prosenttia vuodessa.

Eläkevakuuttajiemme keskituotot ovat toistaiseksi olleet selkeästi yli laskelmissa käytettyjen oletustuottojen. Hyvä keskituotto pidemmällä aikavälillä luo puskuria, jonka ansiosta eläkejärjestelmämme kestää heikkojakin sijoitusvuosia.

Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2019

Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2019

Yhtiöt (TyEL, YEL)

Säätiöt (TyEL)

Kassat (TyEL, YEL)

MEK (MEL)

MELA (MYEL)

Keva valtio/ VER (JuEL)

Keva jäsenyhteisöt (JuEL)

Muut 7)

Yhteensä

                 

Vakuutetut (lkm)

1 796 636

19 570

16 725

7 405

58 452

137 000

556 000

25 482

2 617 270

Eläkkeensaajat (lkm) 1)

1 081 692

20 565

17 597

8 159

108 608

246 874

413 084

26 116

1 922 695

Palkkasumma/työtulo (milj. €)

64 039,3

1 091,0

691,1

272,4

1 226,8

6 012,6

18 126,0

845,6

92 304,7

                   

Tulot (milj. €)

                 

Vakuutusmaksutulo 2)

15 605,0

256,9

159,4

54,5

172,9

1 497,5

5 255,6

289,5

23 291,3

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin

13 864,3

435,5

224,0

117,5

32,6

2 524,6

6 335,2

335,4

23 869,1

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin (%)

12,1

12,9

11,8

10,7

10,8

13,8

12,8

9,2

12,5

Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

6 246,9

199,8

159,7

98,2

6,0

579,1

6 335,2

172,5

13 797,3

                   

Kulut (milj. €)

                 

Maksetut eläkkeet 3) 4)

16 205,6

304,1

196,7

133,2

841,2

4 734,8

5 483,3

351,2

28 250,1

Kokonaisliikekulut 5)

380,0

6,5

6,0

3,8

27,0

17,3

57,0

4,6

502,2

                   

Varat

                 

Eläkevarat 6)

130 506,3

3 766,3

2 158,5

1 211,7

130,9

20 588,1

56 544,0

3 092,6

217 998,4

Sijoitukset käyvin arvoin, milj. €

128 289,1

3 760,0

2 113,6

1 204,4

310,9

20 588,1

56 166,0

3 891,6

216 323,7

Sijoitusjakauma (perusjakauma käyvin arvoin, %)

                 

Korkosijoitukset

30,8

40,1

31,1

4,9

43,4

38,6

37,8

35,7

33,9

Osakesijoitukset

46,7

43,2

42,5

51,9

39,2

51,1

48,8

53,1

46,7

Kiinteistösijoitukset

11,3

12,8

23,6

29,0

16,1

5,2

6,3

6,0

10,5

Muut sijoitukset

11,2

3,9

2,8

14,2

1,4

5,1

7,0

5,2

8,9

                   

Vakavaraisuus

                 

Vakavaraisuuspääoma yhteensä

28 340,4

1 078,7

596,2

523,1

-

-

-

-

30 538,4

Vakavaraisuusraja €

16 897,5

459,6

255,8

172,9

-

-

-

-

17 785,8

Vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja

1,7

2,3

2,3

3,0

-

-

-

-

1,7

Vakavaraisuusaste -%

127,7

140,1

138,2

176,1

-

-

-

-

128,5

1) Eläkkeensaaja voi saada eläkettä useammasta eläkelaitoksesta.

2) Maksutuloon ei sisälly valtion budjetista kustannettavaa osuutta. YEL:n osalta 287,7 milj. €, MEL:n 59,0 milj. €, MYEL:n 675,5 milj. € ja JuEL valtion 2 840,9 milj. €.

3) Sisältää TR-osuuden muiden kuin Kevan (jäsenyhteisöt, valtio ja KER) osalta, joilla maksutulossa.

4) Sisältää YEL:n valtion osuuden.

5) Ei sisällä sijoitus­toiminnan kuluja.

6) YEL-varoissa on mukana vakuutusmaksuvastuu, MYEL-varat ovat vastuuvelkaa, Kevan jäsenyhteisöjen varoina käytetään eläkevastuurahastoa, VER- ja KER-varat ovat sijoitusomaisuutta.

7) Muut sisältävät Kirkon eläkerahaston, Kelan toimihenkilöiden eläkejärjestelmän ja Suomen Pankin eläkerahaston.

Työeläkesijoitusten vuosituotot 1997–2019 prosentteina sitoutuneesta pääomasta(Lähde: Tela)

Sanasto

Osittain rahastoiva eläkejärjestelmä tarkoittaa, että eläkkeet rahoitetaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.

Vakavaraisuus kertoo, kuinka paljon työntekijän eläkelain mukaisen vakuuttajan eläkevarat ylittävät vastuuvelan. Vastuuvelka on arvio vakuuttajan vastuulla olevista tulevaisuudessa aiheutuvista eläkekustannuksista siltä osin, kuin ne on rahastoitu.

Reaalituotto on työeläkevaroille saatu kuluttajahintojen kehityksen ylittävä vuotuinen tuottoprosentti.

Eläkevarat vai sijoitusvarat?

Eläkejärjestelmän varoista puhuttaessa viitataan vaihtelevasti sekä eläkevaroihin että työeläkejärjestelmän sijoitusvaroihin.

Näiden välinen ero johtuu eläkevaroihin sisältyvistä taseeseen kirjatuista muista saamisista ja veloista sekä aineellisista hyödykkeistä, joita ei lasketa mukaan sijoitusvaroihin.