Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2018

Eläkevakuuttajat

Toimivat vastuullisesti

Työeläkevakuuttajien on tunnettava sijoituskohteet yhä syvällisemmin. Vastuullisuuden vaatimus on integroitu osaksi sijoituspäätösprosessia.

teksti mika vidlund

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa korostuu vastuullisuus koskien ympäristöä, yhteiskunnallista vastuuta ja hyvää hallintotapaa. Vastuullinen sijoittaminen on varautumista tulevaan, kuten koko työeläkealan toiminta.

Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat korkealla agendalla myös EU-tasolla. Parhaillaan valmistellaan yhteistä mittaristoa finanssialan toimijoiden toiminnan kestävyyden ja vastuullisuuden arviointiin.

Ruotsi edistää kestävää kehitystä

Jos katsomme naapuriin, Ruotsissa vaatimus kestävää kehitystä edistävästä vastuullisesta sijoitustoiminnasta kirjattiin lakisääteisiä AP-rahastoja ohjaavaan lakiin vuoden alussa. Rahastojen on toimittava esimerkillisesti vastuullisten sijoitusten ja omistajuuden periaattein vaarantamatta pitkän aikavälin tuottotavoitetta.

Muutos ei mullista rahastojen jo vakiintunutta toimintaa. Rahastot päättävät edelleen itsenäisesti, miten toimeenpanevat ja tulkitsevat lakia. Sen sijaan hallituksen vaatimus toimintatapojen yhtenäistämisestä sekä vuosittaisesta vastuullisuuden vertaisarvioinnista ohjaa tekemistä.

Viimeksi alkuvuodesta sijoitustoiminta nousi Ruotsissa otsikoihin: Paljastui, että yksilöllisten eläketilien valtiollinen AP7-oletusrahasto oli sijoittanut eläkevaroja Kanadassa laillistettuun kannabis-bisnekseen eettisen neuvoston suositusten ja YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vastaisesti.

Toisena hyvänä esimerkkinä Norjassa valtion eläkerahasto on kokonsa (noin 900 mrd. €) lisäksi tunnettu siitä, että se noudattaa hyvin tiukasti valtiovarainministeriön alaisen eettisen neuvoston sille asettamia suosituksia.

Mustalle listalle joutuneiden yritysten listaus perusteluineen on raportoitu läpinäkyvästi ja ovat julkisesti saatavilla. Norjassa poissulkuja on tehty myös tuottojen kustannuksella.

Kun asiaa tarkastelemme globaalisti, australialaisen ilmastojärjestö AODP:n ja ympäristöjärjestö WWF:n suurten eläkerahastojen ilmastostrategiaa arvioivat kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset eläkevakuuttajat sijoittuvat yhdessä muiden pohjoismaalaisten ja hollantilaisten kanssa kärkikastiin.

Suomalaiset ovat parantaneet asemiaan viime vuosina, mutta paljon on vielä tehtävää toiminnan saattamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen linjausten mukaiseksi.

Toinen keskeinen WWF:n havainto on, että AODP:n sadan suurimman eläkerahaston vertailussa yli puolet (60 %) rahastoista ei vielä ole huomioinut ilmastonmuutosta salkuissaan tai toimet sen ehkäisemiseksi olivat hyvin rajalliset.

Mercerin mentävä aukko

Eläkerahastojen vastuullisuusarvioita ei ainakaan vielä ole sisällytetty eläkejärjestelmien toimintaa mittaavaan kansainväliseen Mercer Global Pension Index -vertailuun. Tämäkin ulottuvuus vertailussa todennäköisesti vielä tulevaisuudessa nähdään, mikä tuskin heikentää vertailun kärkipäässä olevan Suomen pärjäämistä.

Vastuullisuusarviot eivät ole kuitenkaan täysin yksiselitteisiä. Niiden ongelmana on, että sijoitussalkkuun valittujen yhtiöiden vastuullisuuden ratkaisee poikki­leikkaushetken arvio. Tällöin vertailu ei ota huomioon sitä, kuinka laajasti rahastot tekevät vastuullista sijoittamista pyr­kiessään aktiivisesti vaikuttamaan sijoituskohteeseen ja edistämään muutosta parempaan.