TYÖELÄKEPÄIVÄ

Työeläkepäivässä 2020 puitteet oli somistettu nuotion lämpöä kuvaavin teemavärein. Tapahtuma taltioitiin online-verkkolähetyksenä ETK:n auditoriossa Itä-Pasilassa. Kuvassa meneillään panelistien osuus, vas. Liisamari Krüger (Elo), Heikki Hiilamo (THL), Katarina Murto (STTK), Heli Backman (STM) ja juontaja Annika Damström.
Työeläkepäivässä 2020 puitteet oli somistettu nuotion lämpöä kuvaavin teemavärein. Tapahtuma taltioitiin online-verkkolähetyksenä ETK:n auditoriossa Itä-Pasilassa. Kuvassa meneillään panelistien osuus, vas. Liisamari Krüger (Elo), Heikki Hiilamo (THL), Katarina Murto (STTK), Heli Backman (STM) ja juontaja Annika Damström.

Suora lähetys poikkeusjärjestelyin

Oranssilta matolta

Työeläkeala osaa muuntautua ja tarvittaessa mennä tulevaisuutta päin maskit naamalla. Siitä osoituksena tämänsyksyinen, järjestyksessään 49. Työeläkepäivä. Tapahtuma järjestettiin videostriimauksena oranssilta matolta suorana lähetyksenä Eläketurvakeskuksesta.

teksti Anne Iivonen | kuvat Karoliina Paatos

Työeläkepäivä kokosi noin 830 osallistujaa virtuaalisesti verkkoon kuin lämpöä jakavan nuotion ympärille. Päivän juonsi Annika Damström mutkattomasti. Tunnelma oli kuin television ajankohtaislähetyksessä.

Aloitusosuudessa kuultiin Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton linjapuhe, jossa hän keskittyi eläkealan tehtävän pohdintaan.

– Työeläke ei ole sosiaaliavustus, vaan itse työllä ja maksuilla ansaittu oikeus, hän muistutti.

Julkisessa keskustelussa kuitenkin mielenkiinto usein keskittyy työeläkealan toimijoiden hallinnoimiin eläkemiljardeihin ja niistä saataviin sijoitustuottoihin. Ne ovat välineitä tehtävän hoitamisessa. Kautto painotti, että lopulta toimialan päätehtävänä on sosiaalivakuutuksen tuote eli vanhuuden turvaksi tarkoitettu työeläke.

– Tämän päätuotteemme eli kuukausittain luotettavasti maksettavan työeläkkeen avulla tavalliset ihmiset voivat hallita itsenäisesti omaa elämäänsä.

Kauton mukaan eläketurvan merkitys vain korostuu muutoksissa, kuten nyt koronakriisin aikana on tultu näkemään.

Työeläkealan suuntaa ei tarvitse Kauton mukaan muuttaa, vaikka maailma myllertää ympärillä.

– Yhdessä eläkejärjestelmän hoitajat perustehtäväänsä hoitaessaan lisäävät yhteiskunnan vakautta, eivät vähennä sitä, Kautto painotti.

Työeläkeala ei toimi umpiossa ja osana sosiaaliturvaa myös siihen kohdistetaan katseita, kun taloudellinen liikkumatila julkisessa taloudessa kapenee.

Kauton mukaan automaattisia vakauttajia joudutaan pohtimaan ratkaisuna rahoituksellisiin riskeihin. Tällä kaikella on juuri nyt kysyntää, jotta sekä demografisiin että rahoituksellisin riskeihin pystyttäisiin paremmin varautumaan. Matalaan talouskehitykseen ja negatiiviseen korkoympäristöön on myös eläkealan sopeuduttava, koska sijoitustuottoja korkorahastoista ei ole entiseen tapaan otettavissa.

Muuntautumiskyvystä kertovat myös eläkelainsäädännön muutokset, joita Jaakko Kiander käsitteli alustuksessaan.

Muutoksia on tehty useasti, viimeisimmät isot eläkeuudistukset vuosina 2005 ja 2017. Ensin mainittu toi joustavuudet eläkeikiin ja jälkimmäinen eläkeuudistus porrastetusti nousevan eläkeiän. Ja samaan aikaan vuonna 2017 tulivat voimaan kiky-sopimukset.

Suurelta osin uudistuksissa on onnistuttu, koska eläköityminen on myöhentynyt 1990-luvulta lähtien yhden vuoden verran vuosikymmenessä.

Työeläkepäivä tarjoili osallistujilleen myös tietoa suuresta sosiaaliturvauudistuksesta, sijoitustuottojen tulevaisuudesta nollakorkojen maailmassa ja pohdintaa yrittäjän eläkevakuutuksen muutostarpeista.

Päivä päättyi työkykyä ruotineeseen paneeliin ja ennen nuotion hiipumista tietokirjailija Henri Hyppösen alustukseen tulevaisuuden johtamisesta.

Koronan viestinnästä julkisuudessa tunnetuksi tullut STM:n kansliapäällikkö ja ETK:n edustajiston puheenjohtaja Kirsi Varhila kertoi varautumistilanteesta pandemian taltuttamiseksi. Maskin käyttämistä hän suositteli. Tämä näkyi myös päivän taustajärjestelyissä.

Luottamus kehityksen edellytys

YEL-seminaari keskittyi pohtimaan YEL-järjestelmän tilaa ja kehitysmahdollisuuksia. Työeläkepäivässä keskustelun pohjana toimivat ETK:n palvelumuotoiluprojektin havainnot, joista kertoi kehityspäällikkö Eeva Poutiainen.

Projektin keskeisimmät suositukset ovat säännöllinen muistutus YEL-vakuutuksesta yrittäjän uran varrella, alan yhteinen viestintä YEL:n hyödyistä ja yrittäjien kouluttaminen.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula korosti työtulojen realistisen asettamisen merkitystä.

– Olemme huolissamme matalista työtuloista. Ne aiheuttavat huonoja seurauksia yrittäjille: sosiaaliturva jää helposti perusturvan tasolle. YEL on vakuutus, ei sijoitus. YEL:n kehittäminen edellyttää, että luottamus järjestelmään paranee.

Seminaarissa alustivat myös työeläkeyhtiö Elon yksikönjohtaja Harri Kangaskoski ja STM:n osastopäällikkö Hannu Ijäs.

Ijäs muistutti, että YEL on osa sosiaaliturvaa. Samoilla euroilla saa samanlaista turvaa. YEL on tässä mielessä aivan yhtä hyvä kuin TyEL.

– Meillä on kuitenkin päätoimisia yrittäjiä, jotka ovat YEL-tulon alarajalla. Tilanne on huonontunut vuosien myötä – suunta on siis väärä, Ijäs kiteytti.

Valtio takaa YEL-järjestelmän eikä tällaista takuuta ole muilla vakuutuksilla. Valtion osuus kulujen maksusta on koko ajan kasvanut. Ongelma ei kuitenkaan Ijäksen mukaan ole se, että valtio rahoittaa YEL:iä, vaan työtulon asettaminen liian alhaalle.

STM:n uusi YEL-työryhmä jatkaa siitä, mihin edellinen ryhmä työssään jäi. Ryhmän asialistalla ovat alivakuuttaminen, työtulon ohjeistustapa ja toimeenpanomallin toimivuuden arviointi.

Tuovi Rautjoki

Järjestäjän päiväkirjasta

Työeläkepäivän tapahtumajärjestelyt olivat koronasyksynä varsin erilaisia kuin aiemmin. Järjestelyistä vastasi Eläketurvakeskuksen koulutuksen ja viestinnän väki. Eläkekouluttaja Marina Sirola aloitti tapahtuman järjestelyt viime keväänä. Alla­ otteita Marinan päiväkirjasta.

1 Esitysmateriaalit ja alustajien puheenvuorot valmistuivat parahiksi ja saimme ne julkaisukuntoon juuri ennen tapahtumaa. Tapahtuman suunnittelukokouksissa päätimme, että aivan kaikki esiintyjät tekevät aihettaan tukevia diaesityksiä. Niistä olisi varmasti apua verkon yli tapahtumaan osallistuville.

2 Virtuaalitilan suunnitteluun ja teknisen alustan pähkäilyyn panimme päämme toukokuussa. Päätimme tukeutua virtuaalitapahtumapalveluja tuottavaan kumppaniin, Prospectumiin. Yllätyksiltä ja sydämen tykytyksiltä ei matkan varrella vältytty. Kuvaajan kalenterissa oli päivän varaus livahtanut väärään ajankohtaan. Yhteistyö palveluntuottajien kanssa sujui silti saumattomasti. Jo toukokuussa tapahtuma-alustan esittelyn jälkeen tiesimme, että se olisi juuri meidän tarpeisiimme sopiva työväline. Toteutetaanko tapahtuma livenä ja millainen koronatilanne mahtaa marraskuussa olla, oli kysymys, joka pyöri ajatuksissa pitkin kesää.

3 Visuaalinen ilme lyötiin sekin lukkoon toukokuussa. Graafiset elementit ja tapahtuman ilmeen suunnitellut Katri Saarteinen ETK:n viestinnästä otti virtuaalialustan haltuun sähäkästi nuotion lämpöä viestivän oranssin sävyin. Näin saimme jo kesällä huomiota syksyn tapahtumalle netissä ja somessa. ­Ilmoittautuminen avattiin syyskuussa ja väkeä alkoi virrata tasaisesti sisään.

4 Ohjelman suunnittelu ja esiintyjien valinta oli aloitettu jo helmikuussa. Ensimmäiset yhteydenotot esiintyjiin teimme toukokuussa. Näin varmistimme, että reilusti ennen kesälomia meillä oli viestinnän ja Tuovi Rautjoen kanssa selvillä päälinjat ja ohjelmakin hiomista vaille valmis. Iloitsimme, että saimme kaikki haluamamme kiinnostavat esiintyjät mukaan Työeläkepäivään.

5 Koronan tuomat rajoitteet pakottivat miettimään järjestelyt aivan uudella tavalla. Päätös verkkotapahtumasta sai siu­nauksen johdolta elokuun loppupuolella ja siitä alkoi tapahtuman markkinointi täydellä höyryllä. Hommaan ryhdyimme ihan uudella draivilla ja sillä ajatuksella, että hihat oli käärittävä ajoissa. Kaikenlaista tuli vastaan, kuten arvata saattaa, sillä tuttu tapahtumakonsepti toteutui tällä kertaa täysin uudella tavalla.

Sitten kun tiistaina 17. marraskuuta suora lähetys lopulta käynnistyi, juontaja, esiintyjät ja seminaariosioiden puheenjohtajat veivät tapahtuman hienosti maaliin. Tekniikka ja viestinnän väki ohjasivat keskustelua ja me koulutusihmiset häärimme taustalla tyynesti ja totesimme homman sujuvan.

Marina Sirola

Työeläke ei ole sosiaaliavustus, vaan  itse työllä ja maksuilla ansaittu oikeus. Mikko Kautto, Eläketurvakeskus
Työeläke ei ole sosiaaliavustus, vaan itse työllä ja maksuilla ansaittu oikeus. Mikko Kautto, Eläketurvakeskus
ETK:n koulutuksen ja viestinnän tiimi, joka vastasi tapahtumajärjestelyistä. Kuvassa ­vasemmalta Marina Sirola, Matti Lumijärvi, Tuovi Rautjoki, Katri Saarteinen, Marika ­Sahlberg, Anne Iivonen ja Verneri Aalto.
ETK:n koulutuksen ja viestinnän tiimi, joka vastasi tapahtumajärjestelyistä. Kuvassa ­vasemmalta Marina Sirola, Matti Lumijärvi, Tuovi Rautjoki, Katri Saarteinen, Marika ­Sahlberg, Anne Iivonen ja Verneri Aalto.
Maija Haanpää Ilmarisesta ja Susan Kuivalainen ETK:sta.
Maija Haanpää Ilmarisesta ja Susan Kuivalainen ETK:sta.
Harri Kangaskoski Elosta.
Harri Kangaskoski Elosta.
Hannu Ijäs STM:stä.
Hannu Ijäs STM:stä.
Jarkko Soikkeli Varmasta.
Jarkko Soikkeli Varmasta.
Kirsi Varhila STM:stä ja Mikko Kautto ETK:n ulko-ovella Itä-Pasilassa.
Kirsi Varhila STM:stä ja Mikko Kautto ETK:n ulko-ovella Itä-Pasilassa.

Sosiaaliturvan esteistä joustavuuteen

Sosiaaliturvauudistus-seminaarissa tutkimusprofessori Pasi Moisio kertoi nykyistä selkeämmän ja toimivamman järjestelmän tarpeellisuudesta. Vuosikymmenet sosiaaliturvaa on uudistettu paloittain, mikä on luonut tilkkutäkkimäisyyttä. Palvelut ja etuudet ovat eriytyneet. Samaan aikaan työ, teknologia ja väestörakenne ovat muuttuneet.

Moision johtaman parlamentaarisen komitean tehtävänä on määritellä ongelmat uudistuksen tiekartaksi ensi vuoden 2021 aikana. Uudistus kestää kaksi hallituskautta. Kaikki tieto ja lähteet pidetään avoimina arvioinnille.

Susan Kuivalaisen puheenjohtamassa seminaarissa Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää kertoi, miten työn monimuotoisuus ja työelämän osaamisvaateet ovat kasvaneet. Mutta riittävätkö esimerkiksi kaikkien digitaidot? Jokaisen pitäisi kuitenkin päästä osallistumaan työelämään oman kykynsä mukaan, myös osatyökykyisten.

– Aktivointi voittaa aina passivoinnin, Haanpää korosti.

Kannustinloukut on minimoitava ja sosiaaliturvan tulisi mukautua nopeammin ihmisten vaihtuviin tilanteisiin.

Osmo Soininvaara toi aiemman kokemuksen ääntä. Hän näkee sosiaaliturvan uudistuksissa muutamia pääongelmia. Ensinnäkin kolmikanta on viritetty jakamaan kasvua: se toimii hyvin jaettavan kasvaessa muttei enää, kun kakku ei kasva. Esteenä ovat myös polkuriippuvuus ja lohkoutunut päätöksenteko eri hallinnonaloilla. Esteenä Soininvaaran mukaan ovat usein myös ammattiliitot ja puolueet eli vetokratia, jossa liian monella taholla on veto-oikeus.

Matti Lumijärvi

Rahoitus-
tasapainoilussa kyse riskinotosta

Sijoitusseminaarissa tarkasteltiin TyEL-maksua nostavia trendejä. Maksupainetta aiheuttavat pidentyvä elinikä ja matala syntyvyys. Näiden lisäksi seminaarin puheenjohtaja Ismo Risku mainitsi ansiotason hitaan reaalikasvun sekä negatiivisten korkojen vaikutukset.

Sijoitusammattilainen Mikko Niskanen pohdiskeli, voisivatko matalat korot tulla avuksi eläkevarojen sijoittajille, kun luoton saa nyt edullisesti. Entäpä jos eläkevakuuttajat ryhtyisivät vivuttamaan ja ottaisivatkin velkaa sijoitustuottojen kasvattamiseksi?

Tähän ei eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Jarkko Soikkeli ottanut suoraan kantaa, mutta havainnollisti, että jo pitkään maailman markkinoilla korkeamman luottoluokituksen valtionlainoissa on ollut valtava liike alaspäin. Sellainenkin Soikkelin mainitsema ja huomioon otettava erityispiirre nykytilassa on, että ennen keskuspankit onnistuivat inflaation torjunnassa, mutta eivät enää tällä vuosituhannella.

Aktuaarin katseella huomioita eläkkeiden rahoitustasapainoiluun toi Hillevi Mannonen. Tasapainon hakemisessa Mannosen mukaan vaihtoehtoja on kaksi: joko vakavaraisuussääntelyä tulee jollain mekanismilla muuttaa tai vastuuvelan joustoa lisätä. Kysymys on yksinkertaistettuna siitä, kumpaa puolta taseesta tarkastellaan. Olennaista on yhdessä miettiä, mitä halutaan.

– Riskit pitää joka tapauksessa jonkun kantaa, ja eri valinnoilla saavutetaan erilaiset vaikutukset, Mannonen summasi.

Anne Iivonen