Tiedoksi

Palstan toimittanut Anne Iivonen

TOP 5 -eläkejärjestelmät

Global Pension Index 2020


Maita on vertailtu eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta.

Vastuullisuus paransi läpinäkyvyyttä

Suomi on jälleen tunnustettu maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi eläkejärjestelmäksi. Lokakuussa julkistetussa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä tarkastellaan kolmella tapaa: eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta.

Hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä Suomi tunnetaan maailmalla ja tällä osa-alueella Suomen pisteet myös paranivat edellisvuodesta. Eläkeyhtiöiden vastuulliseen sijoittamiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt nostivat hieman jo ennestään korkealla tasolla olevia pisteitä. Luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä Suomi lunasti ykkössijan jo seitsemättä kertaa.

Maailman parhaaksi eläkejärjestelmäksi valittiin jo kolmatta kertaa peräkkäin Hollanti. Toiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi ensimmäistä kertaa vertailuun osallistunut Israel, joka ylsi Australian ja Suomen edelle muutaman pisteen erolla.

Suomi jäi kokonaisarviossa kisassa viidenneksi. Suomen taakse jääneet naapurimaat Ruotsi ja Norja sekä Singapore saivat kaikki saman pistemäärän.

Suomen kokonaissijoitus laski edellisvuodesta yhden sijan ja päätyi viidenneksi, vaikka kokonaispisteissä ei tapahtunut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2020 alussa voimaan tullut kansan- ja takuueläkkeen korotus ei vielä näy vertailussa.

– Muita maita matalampi syntyvyys heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä tässä vertailussa, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Suomen eläkejärjestelmän kehityskohteiksi Global Pension Index listaa muun muassa kotitalouksien säästämisasteen lisäämisen, työeläkemaksujen rahastointiasteen nostamisen ja ikääntyneiden työllisyysasteen parantamisen. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna 55–64-vuotiaiden työllisyysaste (67 %) on meillä kymmenen prosenttiyksikköä matalampi.

Mercer CFA Institute Global Pension Index (MCGPI) on vuosittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu. Vertailussa oli mukana 39 maata.

Työeläkevakuutusmaksut pysyvät ennallaan

Työeläkevakuutusmaksu on myös ensi vuonna keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Maksu jakautuu työnantajan ja palkansaajan maksuosuuksiin.

Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia palkkasummasta. Kuitenkin koronakriisin elvytystoimena työnantajien maksua alennettiin vapusta lähtien 2,6 prosenttiyksiköllä. Määräajan voimassa oleva alennus oli kertaluonteinen ja päättyy vuoden lopussa.

Palkansaajista 53–62-vuotiaat saavat koretettua karttumaa ja maksavat puolitoista prosenttiyksikköä korkeampaa vakuutusmaksua eli 8,65 prosenttia palkasta. Mutta sitä nuoremmilla ja yli 62-vuotiailla palkansaajilla maksuosuus on 7,15 prosenttia palkasta.

Yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä maksut pysyvät ennallaan ja ovat ensi vuonna 24,10 prosenttia. Vastaavasti 53–62-vuotiaiden korotettu maksu on 25,60 prosenttia.

Työeläke-etuuksiin puolen prosentin indeksikorotukset

Työeläkeindeksi kohentaa maksussa olevia työeläke-etuuksia. Vuonna 2021 työeläkeindeksin pisteluku on 2631 ja se nostaa puolen (0,5) prosentin verran maksussa olevia ansio­sidonnaisia työeläkkeitä.

Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti samalla palkkakertoimen, joka on 1,465. Tähän vuoteen verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,3 prosenttia.

Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan kertyneet vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Työeläkeindeksiin on sidottu työeläkela­kien mukaiset maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet.

Lisäksi sotilasvammalain mukaiset eräät korvaukset sekä luopumiseläkkeet ja luopumistuet tarkistetaan työeläkeindeksillä.

Viron korkein oikeus ei pitänyt työeläkeuudistusta perustuslain vastaisena

Rahastoeläke muuttuu Virossa vuonna 2021 vapaaehtoiseksi. Järjestelmään liittyneet voivat uudistuksen myötä halutessaan nostaa kertyneet varat omaan käyttöönsä tai lopettaa rahastoeläkkeen kartuttamisen.

Eläkelaki hyväksyttiin tammikuussa Viron parlamentissa äänin 56–45, mutta presidentti Kersti Kaljulaid vei sen korkeimman oikeuden tarkastettavaksi.

Perustuslakituomioistuimena toimiva korkein oikeus linjasi lokakuussa, että joistakin ongelmakohdista huolimatta lakia ei voida pitää perustuslain vastaisena. Esimerkiksi valinnanvapautta lisäävät tavoitteet ajavat tuomarien enemmistön mielestä perusoikeuskysymysten ohi.

Rahastoeläke lukeutuu ns. toiseen pilariin ja on ollut vuodesta 2010 lähes kaikille virolaisille pakollinen. Uudistusta on perusteltu kansalaisten vapaudella valita, miten kukin haluaa omaa eläketurvaansa kartuttaa. Kriitikoiden huolena on, että kaikilla malttia eläkeaikaan varautumiseen ei käytännössä ole.

Kirsi Hakala

Opi

uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja. Itseopiskelu on toimiva vaihtoehto uuden tiedon hankintaan. Esimerkkejä verkkokursseistamme:

Suomen työeläkejärjestelmästä lyhyesti

The Finnish Earnings-related Pension System

Eläkealan tuntemusta eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenille.

Eläketurvakeskus kouluttaa,

ilmoittaudu verkossa.

www.etk.fi/koulutus

Nimitykset

Merimieseläkekassa

Merimieseläkekassan (MEK:n) hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi YTM Jari Puhakan 1.1.2021 alkaen. Puhakka nousi toimitusjohtajaksi MEK:n sijoitusjohtajan paikalta. Eläkekassan nykyinen toimitusjohtaja Kari Välimäki siirtyy eläkkeelle tämän vuoden lopussa.

Merenkulkualaan Puhakka on perehtynyt nykyisessä tehtävässään parin vuoden ajan. Yhteensä hän on toiminut yli 30 vuotta erilaisissa sijoitustoiminnan tehtävissä ja työeläkejärjestelmässä yli 13 vuotta. Hänellä on laaja kokemus myös johtamisesta erilaisissa organisaatioissa.

Oikaisu

Aloittava yrittäjä saa alennuksen vakuutusmaksuun neljäksi vuodeksi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saa YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden (48 kk) ajan. Valtio maksaa tuhdin siivun yrittäjäeläkkeistä -jutussa kerroimme viime lehdessä virheellisesti (Työeläke 4:2020, sivu 23), että alennus koskisi kahta ensimmäistä vuotta. Pahoittelemme virhettä.

Toimitus

Kuukauden twiitti

0,94984

ELINAIKAKERROIN (0,94984) pienentää 1959 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,016 prosenttia. Näin työeläketurva sopeutuu elinajan pitenemiseen.

Jos jatkaa työskentelyä tavoite-eläkeikään asti, mikä 1959 syntyneillä on 65 v ja 5 kk, eläke ei pienene ja sen saa täysimääräisenä.