ASIANTUNTIJALTA

Pitäisikö eläkeikäisen miettiä ­ vapaa-ajan hintaa?

Eläkeikä täynnä, mutta töitä ja työkykyä riittää. Jäänkö eläkkeelle nyt vai myöhemmin? Valitsenko korkeammat tulot vai lisää vapaa-aikaa? Mikä on vapaa-ajan hinta?

Alimman vanhuuseläkeiän täyttävä työkykyinen henkilö on valintatilanteen edessä. Työssä jatkaminen kasvattaa tulevaa eläkettä uuden eläkekarttuman myötä. Lisäksi lykättyyn eläkkeeseen myönnetään lykkäyskorotus. Toisaalta eläkkeellä olisi enemmän vapaa-aikaa, jolloin olisi mahdollista tehdä itselle mieluisia asioita.

Tässä kirjoituksessa pyrin avaamaan, minkälaisista lisätuloista luopuu, jos alimpaan vanhuuseläkeikään saakka työskentelevä siirtyy eläkkeelle heti kun mahdollista. Toisin sanoen vastaan kysymykseen, mikä on vapaa-ajan hinta eläkkeelle siirtyvällä.

Yksinkertaisuuden vuoksi esitän tuloksia vain ensimmäisen lykkäysvuoden vaikutuksista. Esitettävät laskelmat on laadittu Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallilla. Laskelmat julkaistaan raporttina joulukuun alkupuoliskolla.

Vuoden lykkäys kasvattaa loppuelämän eläkkeiden summaa yleensä runsaat kolme prosenttia.

Loppuelinkaaren tulojen muutosta on mahdollista tarkastella eri tulokäsitteillä. Voidaan olla kiinnostuneita pelkän eläkkeen muutoksesta tai sitten mukaan voidaan ottaa myös palkkatulot, jolloin saadaan henkilön bruttotulot. Tuloverotuksen huomioimisen jälkeen voidaan tarkastella myös nettotuloja.

Eri aikoina maksettavat rahasummat saadaan vertailukelpoisiksi korkouttamalla. Tässä kirjoituksessa käytän kahden prosentin reaalikorkoa, mutta raportissa esitän laskelmia myös vaihtoehtoisilla koroilla.

Tarkastelussa ovat mukana sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät vakiintuneesti ikäluokkansa vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka eivätkä saa vielä mitään eläkettä. Laskelmassa oletan, että lyk-käysaikana työskentely jatkuu aikaisemmalla palkkatasolla. Esitän tuloksia vain sellaisista ikäluokista, joiden alin vanhuuseläkeikä on tasavuosia, mutta tulokset ovat soveltuvin osin yleistettävissä myös muihin ikäluokkiin.

Kuviossa 1 esitän, kuinka paljon loppuelämän työeläkkeiden yhteismäärä muuttuu eläkkeen lykkäämisen ja työskentelyn jatkamisen seurauksena. Tätä yhteismäärää sanotaan aktuaarikielellä eläkkeen pääoma-arvoksi.

Vuoden lykkäys kasvattaa loppuelämän eläkkeiden summaa yleensä runsaat kolme prosenttia. Tyypillisesti ensimmäinen lykkäysvuosi kasvattaa eniten eläkkeen pääoma-arvoa. Yhden lykkäysvuoden vaikutus vähenee hieman lykkäysajan pidentyessä.

Laskelmassa vuonna 1954 syntyneillä lykkääminen kasvattaa eläkkeitä muita ikäluokkia vähemmän. Selitys ilmiölle voi kuulostaa varsin sattumanvaraiselta: tämän ikäluokan eläkkeelle siirtymisen aikoihin reaalipalkat ovat kasvaneet hitaasti, jolloin eläkkeiden indeksointimekanismi heikentää lykkäämisen kannustimia. Aihe oli mediassa esillä vuoden 2017 lopulla, jolloin 1954 syntyneet olivat tässä valintatilanteessa.

Pelkän työeläkkeen tarkasteleminen antaa vain osittaisen kuvan tulojen muutoksesta. Jos eläk-keelle siirtymistä lykkää ja jatkaa työskentelyä, saa myös palkkaa lisätyöskentelystä. Progressiivinen verotus nappaa osansa lisätyöskentelystä saatavista ansioista sekä korkeammasta kuukausieläkkeestä.

Siitä huolimatta lisävuosi työskentelyä kasvattaa loppuelinkaaren nettotuloja selvästi enemmän kuin pelkkää työeläkettä, jopa 10 prosenttia (kuvio 2).

Kuvio 1

Loppuelämän työeläketulojen summan muutos syntymävuosiluokittain, kun eläkettä lykkää ja työskentelyä jatkaa vuodella.

(Lähde: Eläketurvakeskus)

Kuvio 2

Loppuelämän nettotulojen summan muutos syntymävuosiluokittain, kun eläkettä lykkää ja työskentelyä jatkaa vuodella.

(Lähde: Eläketurvakeskus)

Heikki Tikanmäki

Kehityspäällikkö

ELÄKETURVAKESKUS

Eläkeikä nousee asteittain

Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä täytettyään ikäluokkakohtaisen alimman vanhuuseläkeiän:

– Vuonna 1954 syntyneillä 63 vuotta

– Vuonna 1958 syntyneillä 64 vuotta

– Vuonna 1964 syntyneillä 65 vuotta

– Vuonna 1973 syntyneillä 66 vuotta (ennuste)

– Vuonna 1984 syntyneillä 67 vuotta (ennuste)

Jos eläkkeen ottamista lykkää, lasketaan eläkkeeseen 0,4 % lykkäyskorotus lykättyä kuukautta kohti.

Vanhuuseläkeiän jälkeen tehdystä työstä karttuu eläkettä normaalin 1,5 karttumisprosentin mukaisesti vakuuttamisvelvollisuuden yläikä­rajaan asti.

Kommentti:

Pitkään elävät hyötyvät lykkäämisestä

Nämä laskelmat auttavat hahmottamaan, minkälaisista lisätuloista vanhuuseläkeikäinen keskimäärin luopuu jäämällä eläkkeelle ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa.

Yksilöiden ja ryhmien välillä on toki eroja. Nyrkkisääntönä voi pitää, että pitkään elävät ryhmät hyötyvät lykkäämisestä eniten. Erityisesti naisilla lykkäämisen kannustimet ovat paremmat kuin miehillä.

Laskelma ei kuitenkaan ota kantaa siihen, minkälaisia päätöksiä yksilön pitäisi tehdä. Oikea päätös riippuu viime kädessä kunkin henkilökohtaisista mieltymyksistä.

Yksilötasolla voi toki käydä niinkin, että eläkkeelle siirtymistä lykkäävä henkilö kuolee lykkäysaikana, eikä saa lopulta lainkaan eläkettä. Toisaalta yksilö voi elää myös poikkeuksellisen pitkään, jolloin lykkäyksen hedelmistä saa nauttia pidempään suurempana kuukausieläkkeenä. Simulointien mukaan suurin osa näyttäisi hyötyvän keskiarvoa enemmän.

Heikki Tikanmäki