ARJESSA

YEL on paljon muutakin kuin eläkevakuutus

Yrittäjän YEL-vakuutus on multivakuutus, joka vaikuttaa monen yrittäjän arkeen jo ennen eläkeikää.

teksti Katri Isotalo | kuvat Jouko Ollikainen

Vanhuuseläkkeen lisäksi YEL sisältää työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeen sekä muun ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kuten sairaus-, työttömyys- ja vanhemmuuspäivärahat. Nämä yrittäjän työtuloon perustuvat etuudet tunnetaan kuitenkin työeläkevakuutusyhtiöiden mukaan huonosti.

Onko Bertil sittenkään optimisti?

Esimerkkihenkilöt Ritu Raksa ja Bertil Blogi ovat molemmat syntyneet vuonna 1980 ja toimineet 25-vuotiaasta lähtien yrittäjinä. Ritu on määritellyt työtulokseen 35 000 euroa vuodessa. Ritun YEL-vakuutusmaksu on noin 684 euroa kuukaudessa, jonka perusteella hän tulee saamaan vanhuuseläkettä noin 1 632 euroa kuukaudessa.

Bertil Blogi on optimisti, joka ei usko sairastuvansa eikä joutuvansa työttömäksi. Vanhempainpäivärahaa ja perhe-eläkettä hän ei ole tullut edes ajatelleeksi. Bertil maksaa YEL-vakuutusta minimityötulon eli noin 8 000 euron vuositulon mukaan. Hänen YEL-maksunsa on vain 166 euroa kuukaudessa, mutta vastaavasti siitä kertyvä vanhuuseläke jää noin 396 euroon kuukaudessa.

Bertilin optimismi ei kuitenkaan näy hänen päänsisäisessä eliniänodotteessaan, sillä yksityiset eläkesäästöt ja sijoitukset eivät ota huomioon sitä riskiä, että Bertil eläisi pitkään. YELin perusteella maksettavaa eläkettä Bertil saisi vielä yli 100-vuotiaanakin.

Etuudet perustuvat työtuloon

Aivan kuten palkansaajan, myös yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy 12 edeltävän kalenterikuukauden työtulon perusteella. Jos Bertil ja Ritu sairastuvat, on sairauspäiväraha Bertilin työtulolla noin 724 euroa ja Ritun työtuloilla noin 1 900 euroa kuukaudessa.

Myös yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettava korvaus perustuu YEL-työtuloon, samoin päiväraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Työkyvyttömyyseläke on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin työtuloon perustuva vanhuuseläke.

Bertilin mielestä on selvää, että yrittäjyyteen kuuluu riski töiden ja tulojen epävarmuudesta. Yrittäjä ei voi esimerkiksi lomauttaa itseään, vaikka tiedossa olisi, ettei töitä ole seuraavaan puoleen vuoteen. Saadakseen työttömyysturvaa yrittäjän on käytännössä lopetettava yritystoiminta kokonaan.

Sekä ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha että peruspäiväraha edellyttävät yrittäjältä vuodessa vähintään 13 076 euron työtuloa (vuonna 2020). Ansiosidonnainen päiväraha edellyttää lisäksi työttömyyskassan jäsenyyttä. Yrittäjän minimityötulolla ei saa työttömyyskorvausta lainkaan. Jäljelle jää Kelan tarveharkintainen työmarkkinatuki.

Suomen Yrittäjät onkin ehdottanut yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamista vähintään työttömyysturvan alarajalle.

Turvaa koko perheelle

Moni tuntee henkivakuutuksen, mutta läheskään kaikki yrittäjät eivät tunne YEL-maksujen merkitystä perhe-eläkkeeseen. Esimerkkimme Ritu Raksan leski ja kaksi lasta saisivat perhe-eläkettä yhteensä noin 1 680 euroa kuukaudessa. Bertil Blogin tapauksessa perhe-eläkkeen määrä olisi vain noin 380 euroa kuukaudessa.

Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan leski saa leskeneläkettä elämänsä loppuun saakka, mikäli hän ei avioidu uudelleen ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Leskeneläkkeeseen vaikuttaa myös lesken oma työeläke. Lapset saavat lapseneläkettä 18-vuotiaaksi saakka.

Yritystä voi hoitaa vanhempainvapaalla

Onneksi elämässä on iloisempiakin asioita kuin työttömyys, sairastuminen ja kuolema – esimerkiksi lapset.

Kuten lukija jo tässä vaiheessa arvaakin, yrittäjän äitiys- ja isyyspäiväraha ja sekä vanhempainraha perustuvat YEL-työtuloon.

Työtuloa laskettaessa otetaan huomioon 12 edeltävää kalenterikuukautta. YEL-työtulon sitominen raskaustestin tulokseen ei siis ole optimaalinen ratkaisu. Vanhempainvapaalle jäädessään Ritu Raksa voi iloita tasaisena pitämästään työtulosta, sillä 35 000 euron työtuloillaan hän saa äitiysrahaa noin 2 625 euroa ja sen jälkeen vanhempainrahaa noin 2 042 euroa kuukaudessa. Minimityötuloilla vanhempainraha on sama kuin sairauspäiväraha eli noin 724 e/kk.

Huonosti tunnettu yksityiskohta on sekin, että yrittäjä voi vanhempainvapaalla työskennellä muina päivinä kuin arkipäivinä ilman, että se vaikuttaa päivärahaan.

Jutun Ritu Raksa ja Bertil Blogi -esimerkit perustuvat Telan lokakuussa järjestämään Yrittäjien eläketurva -seminaariin. Yksinkertaistetuissa laskelmissa on otettu huomioon muun muassa elinaikakerroin ja alin eläkeikä mutta ei palkkakerrointa tai tulevia indeksikorotuksia.

Valtio osallistuu rahoitukseen

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden maksuosuuksia ei ole rahastoitu. Vuosittaiset eläkemenot tulisi kattaa vuoden aikana kertyneillä vakuutusmaksuilla. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan valtio maksaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien vuotuisesta eläkemenosta osan.

Yrittäjä maksaa vakuutusmaksunsa itse, vaikka kokonaismaksu on samaa luokkaa kuin työntekijöiden eläkelaissa, jossa maksu on jaettu työntekijän ja työnantajan kesken. Yrittäjä maksaa YEL-vakuutusmaksua 18–67-vuotiaana 24,1 prosenttia työtulostaan. Vuoteen 2025 ulottuvan siirtymäsäännöksen vuoksi 53–62-vuotiaiden maksu on kuitenkin 25,6 prosenttia työtulosta. Aloittava yrittäjä saa alennusta neljän vuoden ajan, jolloin hänen YEL-vakuutusmaksunsa on 18,8 prosenttia työtulosta.

Alivakuuttaminen eli YEL-vakuutusmaksun sitominen todellista pienempään työtuloon, rahastoinnin puuttuminen ja väestön ikääntymisestä johtuva YEL-menon kasvu ovat johtaneet siihen, että YEL-maksutulo ei riitä kattamaan YEL-menoja, minkä vuoksi valtion tuki YEL-järjestelmälle on kasvussa.

Työtulo määrää eläketason

YEL on lyhenne yrittäjän eläkelaista. Yrittäjän on otettava itselleen YEL-vakuutus, jos hänen yrittäjätulonsa vuodessa ylittää noin 8 000 euroa (tänä vuonna minimialaraja 7 958,99 euroa, raja vahvistetaan vuosittain). Vakuutettavan tulon yläraja on 180 750 euroa vuodessa.

YEL-työtulon pitää vastata vertailukelpoista palkkatuloa eli palkkaa, jonka yrittäjä saisi vastaavasta työstä muualla tai jonka hän maksaisi työstään ulkopuoliselle.

Työeläkevakuutusyhtiö vahvistaa yrittäjän ilmoittaman työtulon. Yrittäjä on itse velvollinen ilmoittamaan muutoksista työnsä arvossa eli pitämään työtulonsa ajan tasalla.

Yrittäjäeläke kertyy koko työuran ajalta samalla pääperiaatteella kuin palkansaajan eläke; jos työtulo on alhainen, eläke jää pieneksi.