Työeläkepäivä

Vauvakato leimannut työeläkevuotta

Politiikka kiinnosti työeläkealaa

Työeläkepäivän osallistujat saivat haluamansa, kun odotetusti ministeri Aino-Kaisa Pekonen tarttui eläkepolitiikan päivänpolttavaan aiheeseen.

teksti Anne Iivonen | kuvat Vesa Laitinen

Alkuasetelmana tiedossa on, että työeläkeala suhtautuu varauksellisesti pääministeri Antti Rinteen marraskuussa yllättäen ehdottamaan työeläkkeen korotukseen hoitovapaalla ennen vuotta 2005 olleille naisille.

– Mitään päätöksiä asian suhteen ei ole vielä tehty. Hallitus on sitoutunut tietopohjaiseen päätöksentekoon, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen totesi Työeläkepäivässä.

Hän painotti, että ministeriö haluaa käydä laajaa vuoropuhelua koko eläkealan kanssa. Asian selvittämistä pohditaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Eläketurvakeskuksessa, jonka jälkeen aiheesta on tarkoitus keskustella työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

Ministeri totesi, että väestörakenne ja eliniän piteneminen ovat merkittävimmät tekijät, jotka luovat nousupainetta työeläkemaksuun seuraavina vuosikymmeninä.

Erityistä huolta ministeri tuntee trendinomaisesta laskevasta syntyvyydestä. Pitkällä aikavälillä väestön vanhenemiseen liittyvien velvoitteiden hoitamisesta tulee nykyistä hankalampaa, jos mikään ei muutu.

Vaikeita asioita ei vältellyt myöskään Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Hän totesi työeläkevuoden ajankohtaiskatsauksessaan, että työeläkealaa on yllättänyt tapa, jolla hallituksessa on ajateltu kohennettavan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa.

– Onko ansiosidonnaisen ja palkkaan perustuvan työeläkkeen keinoin ylipäätään jälkikäteen korjattavissa tietyn joukon etuisuuksia? Miten se rajoitettaisiin, olisiko se työeläkerahalla maksettavaa vai muulla rahalla, Kautto pohti puheenvuorossaan.

Kauton mukaan ei ole perusteltua, että kestävyyden kustannuksella tehtäisiin etuuksiin jälkikäteen parannuksia.

Linjapuheensa alussa Kautto oli ministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että vauvakato on pysytellyt puheenaiheena viime Työeläkepäivästä lähtien. Ei ole syntynyt lapsia, vaan on syntynyt huolta trendinomaisesta laskevasta syntyvyydestä.

– Väestönäkymien mukanaan tuomassa epävarmuudessa on aina jotakin tehtävissä. Meneillään olevissa selvitystöissä pohdimme sijoitustuottoja ja automaattisia mekanismeja uudella tavalla, Kautto kertoi.

Vaikka huoli kasvaa tulevaisuudesta, Kautto toi tarkasteluun myönteisiäkin seikkoja.

– Meillä on loistava järjestelmä, joka perustuu lakisääteisyyteen ja siitä pidetään huolta, hän sanoi.

Melko hyvä työllisyystilanne ja hyvät sijoitustuotot ovat myönteistä kehitystä eikä ainakaan työeläkeala ole nostanut käsiään pystyyn.

– On hyvä miettiä työeläkealalla, miten tulevaisuuteen tulee vastata ja varautua. Näistä tarkasteluista on tulossa tietoa alkuvuodesta, kun kyselytutkimukseemme perustuen tiedämme paremmin, mitä kansalaiset itse palveluiltamme odottavat, hän jatkoi.

Tarkkanäköisen tulevaisuuden näkymän loi puheenvuorossaan Helsingin yliopiston viestinnän professori, tutkija Anu Kantola. Hän näkee selvästi, että tietyt kansalaisryhmät ovat jääneet tai jäämässä kuiluihin, joista heidän äänensä ei kuulu.

Kantolan mukaan heikoimmassa asemassa olevien näkemykset eivät välity laajemmin yhteiskuntaan eikä hyvinvoiva poliittinen eliitti tunnista kadunmiehen maailmankuvaa.

– Onko meille tulossa yhteiskunta, joka ei enää tavoita pienituloisia? Tämä luo tietysti päätöksentekijöille vaikeamman tilanteen, kun yhteys kannattajiin on kaventunut, Kantola sanoi.

Poliittisesti pysyvä sukupolvien välinen jännite syntyy pelkästään jo siitä, että eläkeläisiä on paljon ja nuoria vähän.

– Vastakkainasettelun ilmiö on tullut jäädäkseen ja se tekee politiikasta jännittävää.

Kuitenkin Kantolan mukaan menestyksen avain oli ennen ja on edelleen, että kaikki on saatava yhteisesti mukaan.

Tutkijana Kantola odottaa politiikan kirkastamista ja parempaa viestintää ulospäin.

– Asiat tulee selittää niin, että ihmiset ymmärtävät. Myös ikävät asiat on tuotava esille, Kantola sanoi.

Työeläkepäivään 20. marraskuuta osallistui yli 700 alan asiantuntijaa. Tapahtuma on alan yhteinen vuosittainen koulutus- ja verkostoitumistilaisuus.

Esiintyjien alustukset ja Työeläkepäivästä nauhoitetut tallenteet saatavilla Etk.fi-verkkopalvelussa etk.fi/tyoelakepaiva.

Sisäinen motivaatio olennaista työssä

Työeläkepäivän loppufilosoinnissa tutkijatohtori Frank Martela kertoi sisäisen motivaation merkityksestä.

Sisäisesti motivoitunut työntekijä kokee tekemisen itsessään arvokkaaksi. Martelan mukaan olennaisia tekijöitä tässä ovat ihmisten psykologiset perustarpeet eli vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys ja hyvän tekeminen.

Jos henkilö tekee itseään kiinnostavaa työtä, joka on sopivan vaativaa ja työyhteisö on kannustava, hänen hyvinvointinsa ja sisäinen motivaationsa kasvaa ja hän saa myös enemmän aikaan.

Jos työn tuloksena syntyy jotain muita ihmisiä hyödyttävää, se motivoi lisää.

Martela korosti työyhteisön vaikutusta hyvinvointiin; työssä jaksaa paremmin, jos työyhteisö on kannustava ja välittävä – ja päinvastoin.

– Elämän merkitys on, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita ­siten, että tekee itsestään merkityksellisen toisille ihmisille, Martela ­kiteytti ajatuksensa.

Matti Lumijärvi

Ministeri Aino-Kaisa Pekonen painotti, että STM käy laajaa vuoropuhelua koko eläkealan kanssa.
Ministeri Aino-Kaisa Pekonen painotti, että STM käy laajaa vuoropuhelua koko eläkealan kanssa.
Toimitusjohtaja Mikko Kautto piti tukevat aplodit keränneen linjapuheen Työeläkepäivässä.
Toimitusjohtaja Mikko Kautto piti tukevat aplodit keränneen linjapuheen Työeläkepäivässä.
Tutkija Anu Kantolan mukaan heikoimmassa asemassa olevien näkemykset eivät välity laajemmin yhteiskuntaan.
Tutkija Anu Kantolan mukaan heikoimmassa asemassa olevien näkemykset eivät välity laajemmin yhteiskuntaan.
Väestöliiton Anna Rotkirch tarkasteli laajakatseisesti alenevan syntyvyyden merkitystä yhteiskunnassa.
Väestöliiton Anna Rotkirch tarkasteli laajakatseisesti alenevan syntyvyyden merkitystä yhteiskunnassa.
– Onko päättäjillä kykyä ratkaista asioita niin, ettei aiheuta ongelmia toisessa kohdassa, e2Tutkimuksen Karina Jutila (toinen vasemmalta) kysyi ja jatkoi, että eläkeläisnaisten köyhyyttä pyritään nyt ratkaisemaan tavalla, joka aiheuttaa ongelmia toisaalla. Se on kuin laittaisi pakkasella pipon käsiin ja pää jää suojaamatta. Kuvassa myös Jaakko Loikkanen, Janne Viskari ja Kirsti Narinen.
– Onko päättäjillä kykyä ratkaista asioita niin, ettei aiheuta ongelmia toisessa kohdassa, e2Tutkimuksen Karina Jutila (toinen vasemmalta) kysyi ja jatkoi, että eläkeläisnaisten köyhyyttä pyritään nyt ratkaisemaan tavalla, joka aiheuttaa ongelmia toisaalla. Se on kuin laittaisi pakkasella pipon käsiin ja pää jää suojaamatta. Kuvassa myös Jaakko Loikkanen, Janne Viskari ja Kirsti Narinen.

Suomi Euroopan Japani

Työeläkepäivän väestöseminaarissa pohdittiin Suomen vau­vakatoa ja sen vaikutusta eläketurvan rahoitukseen. Väes­tö­liiton perhebarometrin mukaan ”Muut mielenkiintoiset asiat” ajavat milleniaalien elämässä vanhemmuuden edelle.

– Vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla, sanoi Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch.

Julkisen keskustelun vääristynyt mielikuva vanhemmuudesta huolestuttaa Rotkirchiä. Lapsiarjesta keskustellaan elämää rajoittavana taakkana, vaikka tutkimusten mukaan lapsiperheet ovat onnellisia.

– Jos syntyvyys pysyy nykylukemissa, työeläkemaksu nousee yli 30 prosentin vuosisadan loppupuolella, kertoi Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.

Antti Karkiainen

Ihmiset tekevät työn tulevaisuuden

– Vaikka tulevaisuutta ei ole olemassa, me varaudumme siihen koko ajan, tiivisti Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva.

Kun työn rakenteet muuttuvat ja työ pirstaloituu, keski­luokkaisuuden lupaus pitkistä työurista ei ehkä enää toteudu. Hyvinvointi ja työ määräytyvät kuitenkin vastedeskin ihmisestä, ei automaatiosta. Siksi Dufva antaisi tilaa ihmislajille ainutlaatuiseen kykyyn lukea tulevaisuuksia ja löytää etenkin heikkoja signaaleja.

Finanssikoulutuksen koulutusjohtaja Kirsi Ivonen totesi, että työelämässä oppiminen vaatii sitä tukevaa kulttuuria. Selvitysten muihin Pohjoismaihin verrattuna meillä finanssiala on edelleen hyvin säätelyyn perustuva, vaikka menestys pohjautuu luovuuteen ja oppimiseen.

Kimmo Kontio

Tekoälynkin takana on lihaa ja verta

Tekoälystä halutaan tehot ja taalat irti. Mutta kuka kantaa vastuun, jos robotti tekee virheen, kysyi professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta. Hän ja Saidot.ain toimitusjohtaja Meeri Haataja alleviivasivat yritysten vastuuta Digitaalisuuden vapaus ja vastuu -seminaarissa.

Haataja painotti etiikan tärkeyttä perusarvojemme ja oikeuksiemme suojelemisessa. Hänen mukaansa tekoäly on eettistä, kun toimitaan laillisesti, riskit tunnistaen ja arvoja noudattaen, tuotteet ovat teknisesti luotettavia ja vastuu kattaa sovellusten koko elinkaaren.

– Massaluonteisessakaan toiminnassa ei saa vaarantaa hyvän hallinnon vaatimuksia tai oikeusturvaa, Korpisaari muistutti.

Jos tekoäly päätyy kielteiseen tulokseen, on ihmisen tehtävä viimeinen tarkistus.

Johanna Louhimies