Tiedoksi

Palstan toimittanut Anne Iivonen

Valvontatiedotteessaan Finanssivalvonta puuttui työeläkevakuutusyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan ja siten se valvoo, että työeläkelaitokset noudattavat lakia sekä asianmukaisia menettelytapoja.
Valvontatiedotteessaan Finanssivalvonta puuttui työeläkevakuutusyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan ja siten se valvoo, että työeläkelaitokset noudattavat lakia sekä asianmukaisia menettelytapoja.

Finanssivalvonta ojensi työhyvinvointirahojen käytössä

Valvontaviranomainen Finanssivalvonta (Fiva) ojentaa työeläkevakuutusyhtiöitä työhyvinvointitoimintaan suunnattujen varojen ja palveluiden käytössä.

Valvontatiedotteessaan (28.10.) Fiva ohjeistaa, että työeläkevakuutusyh­tiön harjoittaman työkyvyttömyysriskin hallinnan tulee olla riskiperusteista ja luonteeltaan työeläkevakuutuksen toimialaan kuuluvaa.

Fiva muistuttaa työeläkevakuutusyhtiöitä niiden roolista osana sosiaalivakuutusjärjestelmää, jolloin ne eivät voi kilpailullisin perustein kohdentaa palvelujaan vain tiettyä ryhmää tai asiakasta koskeviksi.

Fivan mukaan työeläkevakuutusyhtiö ei voi itse toteuttaa varsinaisia työhyvinvointitoiminnan palveluita silloinkaan, kun ne katsotaan työkyvyttömyysriskiä alentaviksi toimenpiteiksi. Eläkevakuutusyhtiön toimintaan sen mielestä ei kuulu tällaisten palvelujen tuottaminen.

Työeläkevakuutusyhtiöiden toiminta on osa lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja rajoiltaan tarkoin säänneltyä. Fiva käynnistää työkyvyttömyysriskin hallinnan toimialatasoisen tarkastuksen ensi vuoden aikana.

Valvontatiedotteessa on luetteloitu, mitä työeläkevakuutusyhtiö voi tehdä työkyvyttömyysriskin hallinnassa.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan se voi käynnistää asiakkaan kanssa toimenpiteet sen jälkeen, kun on valinnut asiakkaan riskikartoituksen perusteella.

Työeläkevakuutusyhtiö voi neuvoa ja valistaa asiakastaan työkyvyttömyysriskiin liittyvissä asioissa.

Se voi myös auttaa asiakasyritystä ymmärtämään, mitkä syyt aiheuttavat työkyvyttömyysriskiä ja mitä syitä on työkyvyttömyyden taustalla.

Sen jälkeen asiakas voi joko toteuttaa itse tarvittavat toimenpiteet tai kääntyä ulkopuolisen palveluntarjoajan puoleen ja ostaa tarvittavan palvelun.

Fiva painottaa, että työeläkevakuutusyhtiö ei voi itse toteuttaa varsinaisia työhyvinvointitoiminnan palveluita, mutta se voi tähän toimintaan osoitetuissa rajoissa harkintansa pohjalta tarjota siihen asiakkaalle rahallista tukea työkyvyttömyysriskin hallintaosasta.

Työntekijöillä korkeammat eläkemaksut ensi vuonna

Työntekijä ja työnantaja ja maksavat kumpikin osuutensa ansiosidonnaisesta työeläketurvasta. Ensi vuonna työntekijät maksavat 0,4 prosenttiyksikköä suurempaa työeläkevakuutusmaksua kuin tänä vuonna.

Muutos on osa jo kesällä 2016 sovittua monivuotista kiky-pakettia ja johtuu kilpailukykysopimuksessa sovitusta maksuosuuksien siirrosta työnantajilta työntekijöille.

Ensi vuonna työntekijät iältään 17–52 vuotta maksavat palkastaan 7,15 prosentin työeläkevakuutusmaksua ja 53–62-vuotiaiden ikäryhmä korotettua 8,65 prosentin maksua.

Vastaavasti työnantajan maksuosuus alenee 0,4 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 16,95 prosenttia suhteessa palkkasummaan.

Kun työnantajan ja työntekijän ja maksuosuudet ynnätään yhteen, kokonaisuudessaan työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu pysyy entisellään ja on 24,4 prosenttia palkasta.

Entisellään pysyvät myös yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ja maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti. Molemmissa maksu säilyy alemman ikäryhmän 24,10 prosentissa ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosentissa.

Työeläkkeen ostovoima turvataan indekseillä

Työeläkeindeksi nousee ensi vuona noin 1,2 prosenttia tämänvuotiseen verrattuna. Eläkkeiden indeksoinnissa työeläkeindeksillä varmistetaan maksussa olevan eläkkeen ostovoima.

Työeläkeindeksin pisteluku on 2617 ja siihen vaikuttava palkkojen muutoksen osuus on 20 ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia.

Palkkakerrointa käytetään tulevan eläkkeen laskennassa ja sillä tarkistetaan työuran aikaiset vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Ensi vuodelle palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,446. Se tuo noin kahden prosentin tarkistuksen edellisvuoteen verrattuna.

Muutoksia valmisteilla perhe-eläkkeeseen

Parttien eli keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen kesäkuussa tekemään sopimukseen on sisällytetty joitakin lapsiperheiden toimeentuloa tukevia perhe-eläkepoliittisia ehdotuksia.

Leskeneläkkeen osalta mainitaan muun muassa, että leskeneläke muuttuisi määräaikaiseksi ja lisäksi lapseneläkkeen pääteikä ulottuisi 20 vuoteen. Sopimuksen mukaan leskeneläkettä maksettaisiin avioliitosta leskeytyneelle 10 vuoden ajan, kuitenkin vähintään siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Lisäksi leskeneläke laajenisi koskemaan myös avopuolisoita. Tällöin edellytetään, että avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.

Perhe-eläke-etuuksien osalta muutokset koskisivat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä. Voimaantulosäännökset ja yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä.

Lainvalmistelu ja työeläkelainsäädännön muutosehdotukset ovat valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä loppuvuoden ja ensi vuoden aikana.

Opi

uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja. Kevään koulutuksissa on laaja kattaus oppia ja osaamisen vahvistamista. Muutama esimerkki valikoimistamme:

Perusteet eläkepäätös­tietojen ilmoittamisesta

RINA-esittely hyväksymistestaajille

Suomen työeläke­järjestelmä lyhyesti

The Finnish Earnings-­related Pension System

Tietoisku eläkkeensaajan verotuksesta

Ulkomaantyön vakuuttaminen.

Eläketurvakeskus kouluttaa,

ilmoittaudu verkossa.

www.etk.fi/koulutus

Nimitykset

TELA

Filosofian maisteri, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä SHV-vakuutusmatemaatikko Hanna Mäkinen on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan matemaatikoksi.

Aiemmin matemaatikkona toiminut VTL, FM Seija Lehtonen nimitettiin Telan sosiaalipolitiikan erityisasiantuntijaksi 12.8. alkaen. Lehtonen vastaa erityisesti työ­eläkejärjestelmän sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä asioista.

Varma

Valtiotieteiden tohtori Pauli Forma on nimitetty Varman työkykyjohtajaksi 17.6. lähtien. Forma vastaa tehtävässään Varman työkykyjohtamisen palveluiden konseptoinnista, kehittämisestä ja toteuttamisesta yritysasiakkaille.

Lääketieteen lisensiaatti Jan Schugk on nimitetty Varman yli­lääkäriksi 1. huhtikuuta lähtien. Schugk johtaa Varman lääkäritoimintoa ja vastaa myös työkykyjohtamiseen ja työkykyriskien hallintaan keskittyvästä tutkimustoiminnasta.

0,95404

ELINAIKAKERTOIN (0,95404) pienentää 1958 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä noin 4,6 prosenttia. Näin työeläketurva sopeutuu elinajan pitenemiseen.

Jos jatkaa työskentelyä tavoite-eläkeikään asti, mikä 1958 syntyneillä on 65 v ja 1 kk, eläke ei pienene ja sen saa täysimääräisenä.