TAPASIMME  Satu Huberin

Satu Huber muistuttaa, että työeläkeyhtiöt harjoittavat lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Tämä toimeenpanotehtävä pitää muistaa, kun keskustellaan alan kilpailusta.
Satu Huber muistuttaa, että työeläkeyhtiöt harjoittavat lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Tämä toimeenpanotehtävä pitää muistaa, kun keskustellaan alan kilpailusta.

Alan tiivistymisestä aito huoli

Keskittymisellä

on rajansa

Työeläkealan keskittymisellä on hyvät puolensa, mutta se ei ole itseisarvo. Riittävästä hajauttamisesta on huolehdittava, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan hallituksen puheenjohtaja Satu Huber.

teksti Matti Remes | kuvat Olli-Pekka Orpo

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimijoiden lukumäärä on viime vuosina harventunut 28:aan, kun työeläkeyhtiöitä on yhdistynyt ja yritykset ovat luopuneet omista eläkesäätiöistään ja -kassoistaan.

Yksityisellä puolella markkinoita hallitsevat kolme suurta työeläkeyhtiötä – Ilmarinen, Varma ja Elo. Neljäntenä tulee Veritas.

Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja ja Työeläkevakuuttajat Telan hallituksen puheenjohtaja Satu Huber löytää keskittymiseen useita syitä.

– Säätiö- ja kassakentän supistuminen johtunee siitä, että yrityksissä on haettu vakuuttamiselta helppoutta. Samoin lisääntyneet osaamisvaatimukset ja sääntely vaativat riittävästi henkilöstöä työeläkeasioiden hoitamiseen.

Keskittymisen hyvä puoli Huberin mielestä on, että alan toimijat ovat hyvässä kunnossa ja vakavaraisia. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo, että työeläkejärjestelmän riittävästä hajautuksesta on vastedeskin huolehdittava. Se on suomalaisen järjestelmän vahvuus.

– Hajautus on keskeinen osa työeläkejärjestelmäämme. Sen etuja ovat riskien hajautus, toimeenpanon parempi kehittäminen sekä työeläkevarojen turvaaminen.

Huber pitää mahdollisena, että keskittyminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Hajautuksen ja kilpailun kannalta hänestä on kuitenkin tärkeää, että maassa on vähintään kolme suurta työeläkeyhtiötä.

– Olemme mielestäni lähellä sitä rajaa, että keskittyminen ei voi jatkua pitkälle, jos hajautuksesta ja sen eduista halutaan pitää kiinni.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat keskenään asiakkaista, mutta tarkasti säännellyllä alalla keinot ovat rajoitetut.

– Harjoitamme lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Tämä on aina syytä muistaa, kun keskustellaan alan kilpailusta, Huber huomauttaa.

Keskeisimmäksi kilpailukeinoksi hän laskee hyvän ja laadukkaan palvelun. Asiakkaille se tarkoittaa asioinnin sujuvuutta ja asiakkaan tarpeiden tuntemista esimerkiksi kuntoutusasioissa.

Toinen kilpailukeino ovat asiakashyvitykset. Ne ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokuudesta ja sijoitustoiminnasta.

– Nämä kilpailutekijät toimivat ja ovat riittävät. Tehokkuuden näkökulmasta järjestelmä toimii. Tästä kertoo muun muassa se, että työeläkeyhtiöiden työeläketurvan hoitamiseen käyttämä euromäärä ei ole käytännössä kasvanut yli kymmeneen vuoteen.

Työeläkejärjestelmään on nyt suunnitteilla iso uudistus, joka koskee kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämistä.

Käytännössä tämä toteutettaisiin siirtämällä kunta-alan työntekijät eläkevakuuttaja Kevasta yksityisten alojen työeläkejärjestelmään. Tarkoitusta varten perustettaisiin mahdollisesti uusi eläkevakuuttaja, jonka työnimi on TyEL-Keva.

– Toimijakenttään se tarkoittaisi yhtä isoa työeläkeyhtiötä lisää.

Kuntien ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen tarkoittaisi, että lähes kaikki työ vakuutettaisiin työntekijän eläkelain mukaan. Huberin mielestä se selkeyttäisi tilannetta kaikkien kannalta.

Hän toivoo uudistuksen tuovan yhdenmukaisuutta myös työkyvyttömyyden määritelmään.

Julkisella puolella sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää, mikä tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia työtehtäviä. Yksityisellä puolella työntekijän työkyvyttömyyttä arvioidaan pääsääntöisesti yleisen työkyvyttömyyden määritelmän mukaan.

Tämä on johtanut siihen, että julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkepäätöksissä hylkäävien päätösten osuus on ollut pienempi kuin yksityisellä puolella.

– Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämistyössä työkyvyttömyyden määrittelyn yhdenmukaistaminen tulee ajankohtaiseksi.

Huber muistuttaa, että uudistusta pohjustaneen työryhmän linjauksen mukaan käytössä olisi vastedes yksi työkyvyttömyyden määritelmä. Esitykseen liittyisi erilaisia siirtymävaiheita, ja käytännön toimeenpanoa koskevat selvitykset ovat kesken.

– Toimeenpanossa toimimme tietysti kutakin sektoria sitovan työkyvyttömyyden määritelmän mukaan. Mielestäni kummallakin sektorilla panostetaan kuntoutukseen ja työuran jatkamiseen työkyvyttömyyden erilaisesta määritelmästä huolimatta.

Huber muistuttaa, että työeläkejärjestelmä on keskeinen osa muuta yhteiskuntaa. Niinpä isot yhteiskunnalliset teemat ovat esillä myös Telan ja alan toimijoiden keskusteluissa. Työn tulevaisuus, työllisyys ja työurat ovat olleet jo kauan kestoaiheita.

– Ala voi vaikuttaa työkyvyttömyyteen. Autamme ihmisiä jatkamaan työuraa esimerkiksi kuntoutuksen kautta.

Hän on huolissaan luvuista, joiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt kasvuun pitkän laskun jälkeen.

– Työkyvyttömyyden syynä ovat entistä useammin mielenterveyden ongelmat. Tätä asiaa ei luonnollisesti ratkaista vain työeläkejärjestelmän toimin.

Tällä hetkellä ajankohtainen keskustelunaihe on syntyvyyden nopea aleneminen. Sen jatkuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä työeläketurvan rahoitukseen.

– Työeläkevakuuttajien huolena on myös suomalaisten luottamus eläketurvaan. Tietoa työeläketurvan toimintaperiaatteista ei ole varmaankaan tarpeeksi. Yleinen tuntuma nuorilla on epäluottamus, Huber sanoo.

Keskusteluilmapiiri työeläkejärjestelmästä painottuu edelleen hyvin usein sukupolvien väliseen vastakkainasetteluun. Keskustelun painotukset harmittavat Huberia. Hän pitää tärkeänä, että virheellisiin käsityksin puututaan.

– Työeläkevakuuttajien tehtävänä on tarjota puolueetonta faktatietoa eläkeasioista ja auttaa hahmottamaan eläkejärjestelmän toiminnan kokonaisuutta, Satu Huber sanoo.

– Toimialaa puhuttaa luonnollisesti paljon myös sijoitusympäristö. Sijoitustuottojemme merkitys on suuri, ja käynnissä onkin selvitystyö sijoitustuottojen kohentamismahdollisuuksista.

Työeläkejärjestelmässä sijoitustuottojen merkitys on suuri. Telan hallituksen puheenjohtaja Satu Huber odottaa sijoitustoimintaan nykyistä enemmän kohentamismahdollisuuksia.

KUKA?

Satu Huber

Ikä: 61-vuotias

Työ: Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja ja Työeläkevakuuttajat Telan hallituksen puheenjohtaja

Aiempi työura: Työskenteli finanssialan johtotehtävissä mm. Citibankissa, Merita Pankissa, Suomen Yhdyspankissa ja Valtiokonttorissa 1982–2006. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja 2006–2008. LähiTapiola Eläkeyhtiön toimitusjohtaja 2008–2013.

Koulutus: kauppatieteiden maisteri, Hanken

Perhe: aviomies ja kolme aikuista poikaa

Onnellisuuden lähteet: Merkityksellinen, vaihteleva työ sekä tasapainoinen elämä rakkaan perheen, ystävien ja harrastusten parissa.

Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber ja yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto näkevät, että työkyvyttömyyden määrittelyn yhdenmukaistaminen kunnallisissa ammateissa ja yksityisaloilla toimiville tulee ajankohtaiseksi eläkejärjestel­mien yhdistämistyössä.
Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber ja yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto näkevät, että työkyvyttömyyden määrittelyn yhdenmukaistaminen kunnallisissa ammateissa ja yksityisaloilla toimiville tulee ajankohtaiseksi eläkejärjestel­mien yhdistämistyössä.

Monimuotoinen työpaikka ehkäisee syrjäytymistä

Satu Huberin mielestä työyhteisöjen monimuotoisuutta kannattaa edistää, sillä erilaisuuden hyväksyminen ja kaikkien työpanoksen arvostaminen parantavat työn tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Työeläkeyhtiö Elon tekemän tutkimuksen mukaan myönteistä on, että monimuotoisuuden arvostus on suomalaisten mielestä nousussa.

Ikä, alentunut työkyky tai etninen tausta koetaan kuitenkin työelämässä edelleenkin merkittäviksi syiksi epätasa-arvoiselle kohtelulle ja vaikeuksille saada töitä.

– Yli kolmasosa vastanneista kertoi kokeneensa työelämässä huonoa kohtelua. Pahimmillaan huono kohtelu oli jopa katkaissut työuran, Huber ­sanoo.

Huber painottaa, että Suomella ei ole varaa menettää työikäisten ihmisten työpanosta epäoikeudenmukaiseksi koettujen työolosuhteiden takia.

– Ihminen voi niin paljon paremmin, kun hän pääsee osallistumaan työelämään. Syrjäytymisen väheneminen myös laskee yhteiskunnan kustannuksia ja lievittää monella alalla pahenevaa työvoimapulaa.

”Keskittyminen ei voi jatkua pitkälle, jos hajautuksesta ja sen eduista halutaan pitää kiinni.”