ARJESSA

Miten jaksaa eläkkeelle asti?

Moni kuusikymppinen on kuormittunut työssään tai joutunut työttömäksi. Miltä monen vuoden päässä häämöttävä vanhuuseläke näyttää?

Teksti Riitta lehtimäki | kuvitus Jouko Ollikainen

Samalla työnantajalla 35 vuotta graafikkona työskennellyt Johanna, 59, jäi tänä vuonna työttömäksi. Työnantaja oli jo edellisissä yt-neuvotteluissa osa-aikaistanut työn.

– Niskanikaan ei olisi kestänyt jatkuvaa tietokoneen ääressä istumista, Johanna sanoo.

Nyt hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa. Ratsastuksen harrastajana hän sai läheiseltä tallilta työtä ns. nollatuntisopimuksella ja ansaitsee keskimäärin 500 euroa kuukaudessa.

Työtön saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta päivärahaan. Sen jälkeen jokainen ansaittu euro pienentää etuutta 50 prosenttia. Johannan ansio siis alentaa päivärahaa sata euroa kuukaudessa.

– Etsin nyt uutta työtä puutarha-alalta, jolle kouluttauduin ennen graafikon opintojani.

Laskeeko työttömyys eläkettä?

Jos Johanna olisi työskennellyt alimpaan vanhuuseläkeikäänsä eli 64 vuoden ja kuuden kuukauden ikään asti, hän olisi saanut eläkettä 2 557 euroa kuukaudessa. Jos hän olisi työtön tulevat 5,5 vuotta, hänen eläkkeensä olisi 2 454 euroa kuukaudessa.

Eläke olisi siis vain sata euroa kuukaudessa pienempi melko pitkän työttömyysjakson jälkeenkin.

Työttömyys laskee nyt Johannan kuukausitulot noin puoleen entisestä, mutta eläkkeelle jäädessä ero ei ole enää suuri, sillä eläkettä karttuu myös ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta.

Eläke karttuu työttömyyspäivärahan laskennassa käytetystä palkasta, mutta eläkettä laskettaessa palkasta huomioidaan 75 prosenttia. Eläkettä karttuu etuudesta tosin vain 1,5 prosenttia kun työssä käyden Johannalle karttuisi palkasta 1,7 prosenttia 53–62-vuotiaiden korotetun karttuman mukaisesti.

Jos tallityö jatkuisi eläkkeelle asti 500 eurolla kuukaudessa, Johannalle ehtisi karttua eläkettä 50 euroa kuukaudessa. Näin hän saisi pienennettyä työttömyyden aiheuttamaa eläkkeen alenemaa.

Mikä ihmeen lisäpäivä?

Johanna sai juuri selville työttömyyskassastaan ehtineensä ikänsä puolesta juuri ja juuri niin sanottujen lisäpäivien piiriin. Tämä tarkoittaa, että hänellä (palkansaajalla) on mahdollisuus saada ansiopäivärahaa eläkkeelle pääsyyn asti – toki työnhakua pitää jatkaa ja sopeutua muihinkin työttömiä koskeviin velvoitteisiin.

Lisäpäivät ovat kaksiteräinen miekka, sillä tutkimusten mukaan ikääntyvän työttömyysriski kaksinkertaistuu lisäpäiviin oikeuttavan alaikärajan kohdalla. Ikääntyviä työnnetään siis edelleen putkeen.

Työnhakua pitää opetella

Johanna on käynyt kurssin, jolla opeteltiin työnhakua. Hän meni suoraan koulusta työhön, eikä ole koskaan hakenut työpaikkaa.

– Olin aivan sormi suussa, mitä nyt teen. Jopa ansioluettelon tekeminen oli työlästä, kun piti hakea vanhoja todistuksia. Kaikkein vaikeinta oli oman itsen kehuminen!

Johanna on nyt käynyt elämänsä ensimmäisessä työpaikkahaastattelussa. Vastassa oli viisi naista tiukkoine kysymyksineen.

Johanna haluaisi selkeyttä tilanteeseensa ja jäädä heti eläkkeelle, kun voi. Yllättävää kuitenkin on, että pysytteleminen työttömyyspäivärahalla 65-vuotiaaksi asti saattaisi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto.

Terveydenhoitaja väsyy vuorotyössä

Terveydenhoitaja Sari, 60, on opiskellut vastaanottoavustajasta psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja edelleen terveydenhoitajaksi. Opintoihin kului viitisen vuotta eikä siihen maailman aikaan hankitusta tutkinnosta vielä karttunut eläkettä.

– Tein paljon keikkoja opintojen ohessa, mutta lyhytaikaisina nekään eivät tuolloin kartuttaneet eläkettä, Sari harmittelee.

Viime vuosina kolmivuorotyö nuorten kehitysvammaisten parissa on alkanut tuntua entistä raskaammalta. Täyttäessään ensi keväänä 61 vuotta Sari aikoo lyhentää työajan 75 prosenttiin ja nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) 25 prosenttia ansaitsemastaan eläkkeestään.

– Pidän kovasti työstäni, mutta siihen tuntuvat kuluvan kaikki illat, yöt ja viikonloput. Lyhennetyn työajan avulla toivottavasti jaksan työskennellä pidempään.

Eläkkeelle ja keikalle?

Sari aprikoi, kannattaako hänen lopettaa vakituinen työnsä vanhuuseläkeajan koittaessa ja keikkailla vai jatkaa työsuhdetta katkaisematta vaikkapa 50-prosenttisella työajalla ja 50-prosenttisen eläkkeen avulla.

Jos Sari jatkaa työssään osittaisen vanhuuseläkkeen avulla, hän saa lykkäyskorotuksen sekä nostamatta olevaan eläkkeen osaan että uuteen, työstä karttuvaan eläkkeeseen. Näin Sari voisi korottaa tulevan vanhuuseläkkeensä määrää ja kompensoida osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aiheuttamaa eläkkeen vähennystä.

– Tuntuu jo nyt huojentavalta, että saan vaikuttaa työaikaani. Olen tehnyt työn ohessa 12 vuotta raskasta kriisityötä ja olen muutenkin ollut kovin sitoutunut työhöni. Pitää harjoitella, miten työstä irrottaudutaan.

Eri eläkeikien porkkanat

Kunnassa työskentelevällä Sarilla on neljä eri eläkeikää. Hänen ikäluokkansa (vuonna 1959 syntyneet) alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta 3 kuukautta. Tällöin hänen eläkkeensä olisi 1 600 euroa kuukaudessa.

Sarin mielestä eläkettä olisi siihen ikään mennessä kertynyt masentavan vähän.

– Näin pitkän työuran ja vastuullisen työn huomioon ottaen sen tulisi olla korkeampi, hän sanoo.

Kunta-alalla laskettu henkilökohtainen eläkeikä on 64 vuotta 5 kuukautta ja 19 päivää. Jos hän jatkaa sinne asti, eläke on satasen korkeampi.

Sarin tavoite-eläkeikä, joka kumoaisi elinaikakertoimen eläkettä alentavan vaikutuksen, on 65 vuotta ja 5 kuukautta – ja eläke jälleen satasen korkeampi, 1 800 euroa kuukaudessa.

– Jos jatkaisin 69-vuotiaaksi, eläkkeeni kasvaisi 2 400 euroon, Sari kiinnostuu.

Sinne asti hän ei kuitenkaan usko sinnittelevänsä.

– Sitten kun työnteko on vapaaehtoista, sitä varmaan jaksaakin toisella tavalla. Ajatus vapaudesta kiehtoo – että työ on minun hallussani ja voin koska tahansa kahden kuukauden varoitusajalla lähteä eläkkeelle.

Artikkelia varten tietoja ovat antaneet työttömyysturva-asiantuntija Kirsi Muinonen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöstä sekä kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi ja erityisasiantuntija Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta.

Kun kaipaat kevennystä

Tarkista, oletko oikeutettu osittaiseen varhennettuun vanhuus­eläkkeeseen (OVE) 61- vai 62-vuotiaana.

Osittaisena voit nostaa joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeestäsi ­heti maksuun. Jos valitset alkuun 50-prosenttisen osuuden, sitä ei voi myöhemmin muuttaa 25-prosenttiseksi. Toisin päin kyllä onnistuu eli neljänneksen osuuden voi nostaa puoleen karttuneesta eläkkeestä.

Vanhuuseläkettäsi korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeikäsi. Lykkäyskorotusprosentilla korotetaan koko työuran aikaista eläkekertymää, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä.

Lykkäyskorotuksella ei ole yläikärajaa, sitä voi ansaita vaikka kuinka pitkään.

Tarkista vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajasi (Sarin ikäluokalla 69 ikävuotta), sillä siihen asti voit kartuttaa uutta eläkettä.

Työnantaja voi irtisanoa iän perusteella, kun vakuuttamisvelvollisuus lakkaa. Mutta silloinkaan sinun ei ole pakko lopettaa työntekoa ja ottaa eläkettä, jos työnantaja pitää sinut työssä. Vaikka eläke ei enää kartu, lykkäyskorotusta kertyy tämänkin jälkeen siihen osaan eläkettä, jota ei ota maksuun.

Ikääntyvä työtön, huomioi nämä

Voit yhdistää osa-aikatyön tai sivutoimisen yrittäjyyden sovitellun ansiopäivärahan avulla. Saat soviteltua ansiopäivärahaa, jos työskentelet palkkatyössä enintään 80 prosenttia alan­ ­enimmäistyöajasta.

Kartutat eläkettä sekä palkasta että ansiopäivärahasta.

Saat pitää entisen päivärahasi. Jos saat vaikkapa määräaikaisen työn entistä pienemmällä palkalla ja jäät sen jälkeen uudelleen työttömäksi, 58 vuotta täyttäneen päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, ellei palkka ole entistä suurempi.

Työttömyyspäivärahaa voidaan palkansaajille (ei kuitenkaan yrittäjillä) maksaa 65-vuotiaaksi asti, joten voit päättää ­vanhuuseläkeikään tultuasi, jatkatko työnhakua vai siirrytkö eläkkeelle.

Myös vanhuuseläkkeellä tehty työ kartuttaa eläkettäsi. Jokainen tienattu euro kerryttää eläkepottia 1,5 sentillä vakuuttamisvelvollisuuden ylärajaan saakka. Vakuuttamisen yläraja riippuu syntymävuodesta ja on 1954–1964 syntyneillä 68–70 vuotta.

Etuuksien ja palveluiden turvaverkko palauttaa takaisin ansio­sidonnaiselle 57 vuotta täyttäneet palkansaajat eli siis nekin, joilta lisäpäiväoikeus poistettiin.