ASIANTUNTIJALTA

Maahanmuutto pienentää eläkemaksun korotuspainetta

Matalan syntyvyyden ja eliniän pitenemisen vuoksi eläkemaksuissa on merkittävä korotuspaine pitkällä aikavälillä. Maahanmuuton lisääminen vähentäisi maksun korotuspainetta.

TEKSTI: TUIJA NOPOLA

Kirjoittaja Tuija Nopola työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.
Kirjoittaja Tuija Nopola työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Työssäkäyvät maksavat kullakin hetkellä suurimman osan maksussa olevista eläkkeistä. Aktiivisen työikäisen väestön työpanoksella on ratkaiseva merkitys työeläkejärjestelmässä.

Hiljattain ilmestyneessä Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissani tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia väestö­rakenteeseen, työllisyyteen ja sitä kautta eläkemenoon ja -maksu­tasoon.

Maahan muuttavat henkilöt ovat pääsääntöisesti työikäisiä tai lapsia. Näin ollen maahanmuutto nuorentaa väestöämme ja alentaa vanhushuoltosuhdetta. Lisäksi joissakin maahanmuuttajaryhmissä syntyvyys on huomattavasti suurempaa kuin Suomessa syntyneillä. Maahanmuutto näistä ryhmistä nuorentaa ikärakennetta erityisesti (Kuvio 1).

Väestön nuorempi ikärakenne pienentää eläkkeensaajien suhdetta työllisiin ja sitä kautta eläkemenon ja -maksun suhdetta palkkasummaan. Vaikutuksen suuruus riippuu maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä työllistymisestä.

Ryhmittelen raportissa maahanmuuttajat syntymämaansa perusteella kolmeen ryhmään: ­hyvin työllistyvät, keskinkertaisesti työllistyvät ja huonosti työllistyvät.

Tällaisen ryhmittelyn tarkoituksena on selvittää eri tavoilla työllistyvien maahanmuuttajaryhmien vaikutusta väestön ikärakenteeseen, työllisyyteen sekä eläkemenoihin ja -maksuihin. Maassaoloajan oletan olevan positiivisessa yhteydessä työllistymiseen ja maahanmuuttajien lasten työllistyvän vanhempiaan paremmin.

TyEL-maksua on korotettava voimakkaasti vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman¹ mukaan, kun TyEL:n menoprosentti kasvaa väestörakenteen muutoksen seurauksena.

Pitkän aikavälin laskelmassa nettomaahanmuuton oletetaan olevan 15 000 henkilöä vuosittain ja kokonaishedelmällisyysluvun eli naisen elämänsä aikana keskimäärin saamien lasten lukumäärän 1.45.

Työeläkemaksun korotuspaine pienenisi, jos nettomaahanmuutto kasvaisi. Jos maahanmuutto kasvaisi hyvin tai keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä 10 000 henkilöllä, vähentäisi se TyEL-maksun korotuspainetta vuosisadan puolivälissä noin prosenttiyksiköllä ja laskentajakson lopussa vuonna 2085 noin kahdella prosenttiyksiköllä.

Myös huonosti työllistyvien ryhmästä tulevien maahanmuuton vastaava lisäys laskisi TyEL-maksua peruslaskelmaan nähden ikärakenteen nuorentumisesta johtuen. Vaikutus olisi 2060-luvun loppupuolelle saakka pienempi kuin skenaarioissa, joissa maahanmuuttajat tulisivat paremmin työllistyvien ryhmistä. Pitkällä aikavälillä ero muihin skenaarioihin tasoittuu johtuen maahanmuuttajien jälkeläisten vanhempiaan paremmasta työllistymisestä ja maasssaoloajan positiivisesta yhteydestä työllistymiseen.

Suomessa syntyneiden maastamuutto on ollut 1990-luvulta lähtien suurempaa kuin paluumuutto. Nykyisin vuosittain maahan muuttavista suurin osa on hyvin työllistyvien ryhmästä. Toisaalta tähän ryhmään kuuluvat myös muuttavat pois Suomesta kaikkein todennäköisimmin. Vastaavasti huonosti työllistyvien ryhmään kuuluvat jäävät muita maahanmuuttajia todennäköisemmin Suomeen.

Maastamuuton väheneminen pienentäisi nopeimmin ja tehokkaimmin maksunkorotuspainetta. Jos maastamuutto vähenisi 10 000 henkilöllä vuosittain, ikärakenne nuorentuisi vähemmän mutta työllisyysaste kasvaisi enemmän kuin maahanmuuton kasvaessa.

Vuosisadan puoliväliin saakka työeläkemenot ja -maksut laskisivat enemmän kuin maahanmuuton kasvaessa. Tämä johtuu korkeammasta työllisyysasteesta. Sen jälkeen menot ja maksut nousisivat enemmän kuin maahanmuuton kasvuskenaarioissa, sillä maahan muuttavat ovat keskimäärin nuorempia kuin maasta pois muuttavat.

Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Eläketurvakeskuksen raportteja 09/2019

¹ Tikanmäki H., Lappo S., Merilä V., Nopola T., Reipas K., Sankala M. (2019): Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2019. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2019. Reipas K. (2019): Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin.

6 skenaariolaskelmaa eri maahanmuuttomäärillä

Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen on esitelty Eläketurvakeskuksen tuoreimmassa raportissa. Raportissa esitettyjen kuuden skenaarion avulla tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutuksia väestö­rakenteeseen, työllisyyteen ja sitä kautta eläkemeno- ja eläkemaksutasoon.

Skenaario 1.1 Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, ­maahanmuuttajia kaikista ryhmistä.

Skenaario 1.2 Nettomaahanmuutto 5 000 hlöä vuodessa.

Skenaario 2.1 Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat hyvin työllisty­vien ryhmästä.

Skenaario 2.2 Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä.

Skenaario 2.3 Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, ­lisämaahanmuuttajat.

Skenaario 3 Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maastamuutto vähenee 10 000 hlöllä vuodessa.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelmassa (kuvioiden vaaleansininen käyrä) nettomaahanmuuton osuudeksi on oletettu 15 000 henkilöä vuodessa.