LUUPIN ALLA
Mustaa kultaa ja
muuta eläkerahaa
Eläketurvakeskuksen kansainvälinen tuottovertailu kokoaa yhteen keskeisiä eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia työeläkesijoittajia.
teksti antti karkiainen | kuva Lehtikuva
Ensimmäistä kertaa toteutettava Eläketurvakeskuksen sijoitustuottovertailu koostuu 22 työeläkesijoittajasta. Vertailu julkaistaan 29. marraskuuta Etk.fi:ssä. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta.
Tuottoja vertaillaan yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2008–2017. Tuottolukujen lisäksi tarkoitus on valottaa erilaisia taustatekijöitä esimerkiksi rahastojen roolista eri maissa.
Norjan öljyvarat omaa luokkaa
Vertailun suurin toimija on Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU), jolla on sijoitusomaisuutta lähes tuhat miljardia (863 miljardia euroa) eli biljoona euroa. Vertailun vuoksi, kaikkien Suomen työeläkelaitosten yhteenlaskettu eläkevarallisuus on noin 200 miljardia euroa.
Vertailun muita poikkeuksellisia toimijoita ovat esimerkiksi Tanskan suurin työeläkerahasto ATP ja Kanadan työeläkerahasto (CPPIB), josta kerromme lisää seuraavalla aukeamalla.
Ruotsalaiset luonteva vertailukohde
Suomalaisten työeläkeyhtiöiden näkökulmasta kiinnostavimmat toimijat ovat Ruotsin suurimmat työmarkkinaeläkeyhtiöt AMF Pension ja Alecta. Yhtiöt hoitavat yksityisen sektorin lakisääteistä työeläketurvaa täydentäviä eläkkeitä. Ilmarisen ja Varman kokoluokkaa olevat ruotsalaiset sijoittavat samankaltaisen sääntelyn puitteissa.
Euroalueella toimivat Hollannin julkisen sektorin eläkerahasto (ABP) ja terveydenhoitosektorin eläkerahasto (PFZW) ovat myös hyviä vertailukohteita. Heillä on tosin varallisuutta selkeästi suomalaisia enemmän, yhteensä 600 miljardia euroa.
ATP taklasi finanssikriisin
Tanskan suurin työeläkerahasto ATP eroaa täysin vertailun muista toimijoista sijoitusjakaumallaan. Juutit luottavat korkosijoituksiin, joita on allokaatiosta peräti kolme-neljäsosaa (74 prosenttia).
Poikkeava sijoitusjakauma toimi erityisen hyvin vuoden 2008 finanssikriisin aikaan. Kun kaikki muut sukelsivat syvälle, ATP takoi hurjaa tuottoa vastasyklisellä strategiallaan.
Suuret tuotot osakepainotuksella
Viime vuosina pörssikurssit ovat nousseet ilmiömäisesti, Brexit-juhannuksen notkahdusta lukuun ottamatta.
Se on tarkoittanut ATP:lle heikompia tuottoja. Sen sijaan kissan päiviä ovat viettäneet vahvan osakepainon toimijat, kuten Norjan SPU ja Ruotsin AP-puskurirahastot.
Analyytikkojen mukaan juhlat ovat kuitenkin ohi – markkinat kipuilevat ja epävarmuutta on taas ilmassa. 
Kuvion yläosassa työeläkeyhtiöt ja -kassat, jotka kuuluvat vakavaraisuussääntelyn piiriin. Kuvion alemmassa ryhmässä puskurirahastot, joilla ei vakavaraisuussääntelyä.
Vertailun työeläkesijoittajat
Puskurirahastot – ei vakaraisuussääntelyä:
Ruotsin AP1-AP6 -puskurirahastot
Norjan valtion kansainvälinen eläkerahasto SPU
Kanadan puskurirahasto CPPIB
Keva, Valtion eläkerahasto VER ja Kirkon eläkerahasto KER
Työeläkeyhtiöt ja -kassat – vakavaraisuussääntelyyn kuuluvat:
Hollannin työeläkerahastot ABP ja PFZW
Tanskan ATP-työeläkerahasto
Ruotsin työmarkkinaeläkeyhtiöt Alecta ja AMF Pension
Suomen työeläkeyhtiöt sekä Merimieseläkekassa MEK
Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion henkilöstön eläkerahasto CalPERS
sijoitusvertailu
Julkaistaan Etk.fissä torstaina 29.11.
● analyysiä, toimija- ja maakuvauksia
● infografiikkasovellus tuottovertailuun.
Työeläkesijoittajien vertaileminen on vaikeaa
Valitut ajanjaksot ja ryhmittelyt eivät koskaan tee täysin oikeutta kaikille toimijoille.
Eläketurvakeskuksen vertailussa työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat toimijat.
Edelliseen ryhmään kuuluvat erilaiset puskurirahastot, jotka pystyvät hakemaan korkeamman riskitason tuottoja esimerkiksi suurella osakepainolla.
Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat työeläkeyhtiöt ja -kassat, joiden sijoittamista ja siten myös tuottoja rajoittaa vakavaraisuuslainsäädäntö.