Yrittäjä Mari Laaksosen mukaan moni kollega miettii, saako vastinetta maksamilleen eläkemaksuille. Tällaisia epäilyjä kuulee etenkin nuorilta yrittäjiltä.
Yrittäjä Mari Laaksosen mukaan moni kollega miettii, saako vastinetta maksamilleen eläkemaksuille. Tällaisia epäilyjä kuulee etenkin nuorilta yrittäjiltä.

Yrittäjän eläketurva

YEL askarruttaa yrittäjiä

Siivousalan yrittäjä Mari Laaksonen toivoo YEL-järjestelmään muutoksia, jotka lisäävät yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään. Kyse on muustakin kuin pelkästä eläketurvasta.

teksti matti remes | kuvat olli-pekka orpo

Yrittäjäksi ryhtynyt Mari Laaksonen perusti siivousalan CleanMarin-yrityksensä vuonna 2003. Tuolloin 23-vuotiaalle yrittäjälle oman eläketurvan pohtiminen tuntui vielä kaukaiselta asialta. Eläkekertymän määrittelevän YEL-tulon hän asetti sallitulle minimitasolle.

– Yrityksen toiminta oli alussa sen verran epävarmalla pohjalla, että en halunnut tai en olisi ehkä pystynytkään maksamaan korkeampaa eläkemaksua, Laaksonen sanoo.

Nyt, 17 vuotta myöhemmin, CleanMarin työllistää parikymmentä siivousalan ammattilaista. Liiketoiminnan vakiintumisen myötä yrittäjäkin on pystynyt nostamaan YEL-työtulon vastaamaan työpanostaan.

Laaksonen tuntee paljon muita yrittäjiä, ja moni heistä on päätynyt eläketurvan järjestämisessä vastaavanlaiseen ratkaisuun.

– Varsinkin aloittavan yrittäjän tulot voivat jäädä pieniksi. Eläkemaksu on iso kuluerä, joten siksi se halutaan pudottaa minimiin. Moni varmasti nostaa YEL-maksua, kun tulotaso paranee.

Kyse muustakin kuin eläkkeestä

Laaksosen havaintojen mukaan yrittäjät eivät aina sisäistä, että kyse on muustakin kuin eläkkeestä. YEL-työtulo määrittelee myös kaikkien ansiosidonnaisten sosiaalietujen tason esimerkiksi työttömyyden tai sairauden varalta.

– Moni yrittäjä kuitenkin miettii, saako hän vastinetta maksamilleen eläkemaksuille.

Tällaisia epäilyjä Laaksonen kuulee etenkin nuorilta yrittäjiltä. Hänen mielestään luottamusta eläkejärjestelmään voidaan rakentaa vain tekojen kautta.

– Yksi konkreettinen tapa olisi nostaa yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa, sillä jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke. Yrittäjä kokee silloin, että maksaa eläkemaksujaan turhaan.

Laaksosen toinen kehittämisidea liittyy YEL-vakuutuksen maksamiseen. Se maksetaan kerran vuodessa tammikuussa tai eläkeyhtiön kanssa sovittavissa erissä vuoden aikana.

– Yrittäjän kannalta olisi parempi, jos maksuja voisi suorittaa nykyistä joustavammin. Joinakin kuukausina yrityksen kassaan voi kertyä niin vähän rahaa, että vakuutusmaksuista on vaikea selviytyä. Vastaavasti hyvinä kuukausina olisi todennäköisesti varaa maksaa hieman enemmän.

Tärkeintä on luottamus eläkejärjestelmään

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mielestä yrittäjän eläkejärjestelmän tulee olla selkeä, ennustettava ja yksinkertainen ymmärtää. Nykyisen YEL-järjestelmän kehittämistä on hänestä syytä pohtia, sillä yrittäjien luottamus siihen on heikko.

– Yrittäjien luottamuksen parantamisen tulee olla muutosten tärkein tavoite. Tähän päästään lisäämällä tietoa yrittäjän eläketurvasta ja tekemällä muutoksia nykyjärjestelmän puitteissa.

Luottamuksen paraneminen johtaisi Makkulan mielestä positiiviseen kierteeseen. Yhä useampi yrittäjä nostaisi YEL-vakuutuksensa vastaamaan työpanoksensa tasoa. Tämä taas parantaisi vakuutusturvaa ja vahvistaisi myös eläkejärjestelmän rahoituksellista pohjaa.

– Keskeinen luottamusta lisäävä toimi olisi nostaa yrittäjän eläke­maksun alaraja tasolle, jolla yrittäjä saa ansiosidonnaisia etuuksia.

Makkulan mielestä yrittäjän olisi helpompi hahmottaa eläkeasioitaan, jos YEL-työtulo määriteltäisiin vuositason sijaan kuukausityötulona.

– Näin yrittäjälle kirkastuisi paremmin vakuutetun turvan taso. Sitä olisi myös helpompi verrata hänen aiempaan turvaansa esimerkiksi palkansaajana.

Työtulon arviointi tehtävä helpommaksi

Monen yrittäjän tiedot YEL-vakuutuksesta ja sen hyödyistä ovat varsin hatarat. Nykyistä selkeämpi ymmärrys vakuutuksesta ja oman työtulon arvioinnin helppous auttaisivat vähentämään yrittäjien alivakuuttamista ja nostamaan YEL-maksuja kestävämmälle pohjalle.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen teettämästä tutkimuksesta, jossa etsittiin erilaisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

– Erityisen vaikeaa yrittäjien on ymmärtää työtulon käsitettä, sanoo selvityksen tehnyt palvelumuotoilija Tiina Hemmi konsulttiyritys Solitasta.

Tutkimuksessa selvitettiin työtulon arviointia ETK:n YEL-laskurin kehitystä varten. Laskurin pohjana olevat tiedot voisivat olla rajapinnan kautta myös eläkevakuutusyhtiöiden laskurien käytössä. Näin työtulo voitaisiin arvioida mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa eläkelaitoksissa.

– Lisäksi yrittäjät tarvitsevat vertailutietoa kaltaisistaan yrittäjistä ja palkansaajista. Myös YEL-maksun tarkistamisesta muistuttaminen sopivissa tilanteissa on tärkeää, Hemmi toteaa.

YEL täyttää 50 vuotta

Laki yrittäjien eläkevakuutuksesta eli YEL täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vuonna 1970 voimaan tullut laki oli merkittävä uudistus, sillä sen myötä 1960-luvun alussa perustettu työeläkejärjestelmä laajeni palkansaajien ohella myös yrittäjiin.

Uudistuksen tavoitteena oli yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen ja samalla työeläkejärjestelmän kattavuuden parantaminen.

YEL-vakuutettuja yrittäjiä oli viime vuonna kaikkiaan noin 210 000. Vakuutus on pakollinen ja koskee kaikkia, joilla on yrittäjätuloa tietyn minimitason ylittävä määrä.

Suomen Yrittäjien Janne Makkula toivoo, että yrittäjien luottamuksen parantaminen nostetaan YEL-järjestelmän kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Palvelumuotoilija Tiina Hemmin ­mukaan selkeämpi ymmärrys­ ­vakuutuksesta ja oman työtulon ­arvioinnin helppous voisivat ­vähentää yrittäjien alivakuuttamista.