ASIANTUNTIJALTA

Mielenterveyssyyt lyhentävät työuria

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myönteinen laskeva trendi on katkennut. Sairausmäärät ovat kasvussa ja mielenterveyssyyt ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi.

Työkyvyttömyyden yleisimpinä syinä olivat aiemmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työuria ovat nakertaneet lyhyemmiksi myös mielenterveyssyyt. Mielenterveyssairaudet nousivat viime vuonna ensimmäisen kerran yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2019 jo 20 300 henkilöä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus on noussut 33 prosenttiin, vastaavasti tuki- ja liikuntaelinsairauk­sien perusteella siirtyneiden osuus on 31 prosenttia (Kuvio 1).

Muutos näkyy myös sukupuolijakaumassa. Vuoteen 2010 saakka miehiä jäi enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle kuin naisia. Mielenterveyssyiden yleistymisen myötä naisten osuus on kasvanut ja se on nyt selvästi yli puolet. Kasvua on erityisesti alle 45-vuotiailla sekä 60 vuotta täyttäneillä.

Masennus työkyvyttömyyden syynä on lisääntynyt selvästi. Viime vuonna masennus oli työkyvyttömyyden syynä 3 800:lla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneellä eli noin joka viidennellä (19 %). Naisista masennuksen perusteella siirtyi eläkkeelle lähes joka neljäs (23 %) ja miehistä 14 prosenttia.

Lähemmässä viimeisen kymmenen vuoden vertailussa huomaamme, että masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä alkoi kasvaa vuosituhannen alussa. Suurimmillaan se oli vuonna 2007, jolloin masennus oli työkyvyttömyyden syynä 4 300:lla siirtyjällä. Vuoden 2007 jälkeen masennusperusteiset eläkkeet kääntyivät laskuun. Toivottu kehityssuunta jatkui vuosiin 2014–2016 asti, jolloin sen perusteella siirtyi eläkkeelle vuosittain lähes tuhat henkilöä vähemmän (2 900 henkilöä) kuin viime vuonna.

Nuorilla mielenterveyssyyt korostuvat, iäkkäämmillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Huomaamme tilastoista, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on vahvasti yhteydessä henkilön ikään (Kuvio 2).

Naisten osuuden ja mielenterveyssyiden kasvu näkyvät myös siinä, että yhä useampi työkyvyttömyyseläke myönnetään osittaisena. Vielä vuonna 2009 vajaa viidennes (18 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osaeläkkeenä, mutta 2019 osuus nousi 28 prosenttiin.

Naisilla tämä osuus on kasvanut enemmän kuin miehillä. Kun vuonna 2009 neljäsosa (24 %) naisista siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, niin vuonna 2019 jo useampi kuin joka kolmas (36 %). Miehillä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on samalla ajanjaksolla kasvanut 12 prosentista 19 prosenttiin.

Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kestävät keskimäärin pitempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyt.

Ratkaisevaa on, miten työkyvyttömyyseläkkeiden syihin pystytään puuttumaan ja niitä ennaltaehkäisemään varhaisessa vaiheessa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen saattaa edelleen lisääntyä iäkkäämmissä ikäryhmissä. Tämä johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen yläikäraja seuraa vanhuuseläkeiän alarajaa. Ikäraja nousee vuosittain kolme kuukautta vuoteen 2027 saakka, jolloin rajaikä on 65 vuotta 1962 syntyneillä. Sen jälkeen ikäraja sidotaan elinajan pitenemiseen.

Lisätietoja:

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto ja Mikko Laaksosen Selvitys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä.

Tiina Palotie-Heino

Tilastopäällikkö 
Eläketurvakeskus

Työkyvyttömäksi
yli 20 000 henkilöä

Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna 20 300 henkilöä

Mielenterveyssyyt nousseet yleisimmäksi ­syyksi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle

Masennus yleisin mielenterveyssyy

Työkyvyttömyyden syynä nuorilla mielen­terveyssyyt, iäkkäämmillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Kommentti:

Mikä on aktiivimallin osuus?

Syitä muutokseen on pohdittu usealla taholla eikä selvää yksittäistä syytä ole löydetty. Yhtenä vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeiden kasvaneisiin lukuihin ja masennuksen yleisyyteen on esitetty vuosina 2018–2019 voimassa ollutta ns. aktiivimallia.

Siinä työttömien työttömyysturvaa leikattiin, jos työttömät eivät tiettyjen kriteereiden mukaan etsineet aktiivisesti työtä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen jättäneitä tämä malli ei koskenut.

Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosen selvityksen mukaan aktiivimalli ei kuitenkaan yksin selitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymistä, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen lisääntyi myös niillä, joilla ei ollut lainkaan työttömyystaustaa.

Myös työelämässä nopeasti kasvaneet suoriutumispaineet vaikuttanevat lukujen taustalla. Aktiivimalli kuitenkin osoittaa, että myös politiikkatoimilla on vaikutusta. Eläketurvakeskuksen vuositilastot näyttävät eri tekijöiden yhteisvaikutuksen.

Tiina Palotie-Heino