Tulorekisteri

Tiina Nurmen mukaan tulorekisteristä on alkuhankaluuksien jälkeen odotettavissa paljon hyötyjä.
Tiina Nurmen mukaan tulorekisteristä on alkuhankaluuksien jälkeen odotettavissa paljon hyötyjä.

Tulorekisterin käyttö

vakiintumassa,

etuudet

mukaan 2021

Tulorekisterin käyttöönotto oli valtava ja osin hankalakin uudistus. Kokoonsa suhteu­tettuna muutos on mennyt kohtuullisen hyvin. Tietojen käyttäjäjoukko laajenee jo vuodenvaihteessa.

teksti Matti Lumijärvi | kuva Vesa Laitinen

Vuoden alussa käyttöön otetusta tulo­rekisteristä on ollut valtavasti puhetta. Mutta sitäkin enemmän siitä odotetaan hyötyjä. Tulorekisterin tavoitteet eli työnantajien hallinnollisen taakan keventäminen, tehostuminen ja kansalaisen omien tulotietojen näkymän parantaminen ovat etenemässä, tosin hitaasti.

Parannettavaa yhä on. Eläkevakuuttajat, Eläketurvakeskus ja Arek ovat huhkineet myös kesällä yhdessä Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ja asiakkaiden kanssa.

Keväällä virheellisiä palkkailmoituksia tuli paljon, erityisesti yllättäviä moninkertaisia ”tuplia” ja luontoisetuihin liittyviä ilmoituksia sekä palkkatietojen ilmoittamatta jättämisiä.

– Työnantajien ja tilitoimistojen neuvontatarve ylitti odotukset. Odotimme kyllä virheitä tulevan, mutta niihin oli vaikea varautua ennalta, työeläkealan tulorekisterihankkeen ohjausryhmän vetäjä, Ilmarisen vakuutusjohtaja Tiina Nurmi kertoo.

Eläkeala sai virheitä korjattua ja lisättyä tarkistuksia sekä asiakkaiden ja tilitoimistojen ohjeistusta. Prosessi asiakkaan tulorekisteri-ilmoituksesta laskuun asti on varsin pitkä, ja tieto tulisikin siksi korjata heti alkulähteillään. Muuten ongelmat helposti kasautuvat.

Eläkealalla Arekiin asti tulevien virheellisten ja puutteellisten ilmoitusten määrä aiheuttaa edelleen paljon selvittelyä.

Suurimmat selvittelyn aiheet koskevat tilapäisten työnantajien puutteellisia ilmoi­tuksia, luontaisetuja ja tilapäisenä ilmoittavia sopimustyönantajia. Tupliakin tulee. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on aina tiedon tuottajalla.

– Lähes 90 prosenttia ilmoituksista tulee moitteetta automaattisen rajapinnan kautta, Nurmi muistuttaa.

Käyttäjäjoukko laajenee

Kansallisessa tulorekisterihankkeessa katsotaan jo tulevaan vuodenvaihteeseen, jolloin tulorekisterin tiedon käyttäjien joukko kasvaa lähes 500 organisaatiolla.

Mukaan tulevat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, Tilasto­keskus, vahinkovakuutusyhtiöt, työttömyyskassat sekä kunnat ja kuntayhtymät.

Nurmen arvion mukaan eläkealalla asiakaspalvelun tarve joksikin aikaa kasvaa jälleen, toki paljon pienemmässä määrin kuin kuluvan vuoden alussa.

Vuosi- ja tietolupamuutokset ovat tiukan aikatauluraamin takia työeläkealalle syksyn isoin ponnistus. Keskinäistä yhteistyötä siksi tarvitaan.

Etuustiedot mukaan vuonna 2021

Valtiovarainministeriö halusi loppukeväällä varmistaa tulotietojen toimivuuden, ja siksi alun perin vuoden 2020 alkuun suunniteltu etuustietojen mukaantulo tulorekisteriin siirtyy vuoteen 2021.

Hallituksen esitys tästä annetaan lokakuun alkupuolella. Etuustietojen testaukseen jää näin enemmän aikaa.

Nurmi korostaa, että yleiskuva tulorekisteristä on vaikeuksista huolimatta myönteinen.

– Uudistus oli valtavan suuri, mutta tilanne alkaa vakiintua ja hyödyt jo näkyä.

Vanhuuseläkehakemusten käsittelyajat ovat selvästi pudonneet ja reaaliaikaisia tietoja voidaan hyödyntää monilla tavoin.

Faktoja tulorekisteristä

Syyskuuhun mennessä yli 35 miljoonaa ­palkkailmoitusta.

Reilut 230 000 työnantajaa.

Tiedoista 87 prosenttia tulee sähköisten ­rajapintojen kautta.

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Se sisältää jatkossa kattavat palkka-, eläke- ja etuus­tiedot yksilötasolla.

Verohallinnon tulorekisteriyksikkö ­ylläpitää ­tulorekisteriä.

Tulorekisteri.fi-palvelusta ­saat lisätietoja.