TAPASIMME  Mikko Kauton

Uuden

aikakauden johtaja

Eläketurvasta on pystyttävä kertomaan ymmärrettävästi kadunkulkijalle, jollaisia me kaikki olemme. Mikään instituutio ei kanna, jos ei sillä ole läpinäkyvyyttä ja hyväksyttävyyttä tavallisen ihmisen näkökulmasta.

teksti Anne Iivonen | kuvat Karoliina Paatos

Tähän tapaan ajattelee Mikko Kautto, Eläketurvakeskuksen tuore toimitusjohtaja. Mutkattomasti ihmisiä lähestyvä Kautto kiteyttää tähän ajatukseen näkemyksensä asiantuntijaorganisaation palvelutehtävästä yhteiskunnassa.

Kyllä hän osaa puhua eläketurvasta syvällisesti ja monialaisesti, mutta yhtä lailla hän pystyy asettamaan sanansa ymmärrettävästi ja kansantajuisesti. Sekä media että ns. suuri yleisö tavoittavat Kauton sanomiset.

– Kansalaisille pitää pystyä ymmärrettävästi perustelemaan mutkikkaaksikin koetut eläketurvan peruspiirteet, hän sanoo.

Toimitusjohtajana vastuut ovat tietysti laajemmat kuin median tai suuren yleisön palveleminen.

– Toimitusjohtajana olen varmaankin aiempaa harvemmin julkisuudessa, mutta en halua myöskään piiloutua organisaation logon taakse.

Kautto pysyy eläkepolitiikan valokeilassa siitäkin syystä, että hänet pyydettiin syyskuun alussa työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä seuraa työeläketurvan kehitystä, rahoitusta ja toimeenpanoa ja koostuu työmarkkinakeskusjärjestöjen, eläkevakuuttamista hallinnoivan sosiaali- ja terveysministeriön ja eläkealan asiantuntijoiden edustajista.

Kaduntallaajan maailmankuvan Kautto tunnistaa. Se pyrkii pintaan sosiaalipolitiikan tuntijan takinliepeestä korkealla Eläketurvakeskuksen toimitalossa Helsingin Itä-Pasilassa. Silti hän ei vaikuta sanasepolta, joka puhuu lämpimikseen ja lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

Hyvinvointi on aina ollut työeläketurvajärjestelmän päämäärä.

– Työeläke torjuu vanhuusköyhyyttä ja on tehokas tapa huolehtia siitä, että toimeentulo jatkuu turvattuna myös työuran jälkeen. Tämä meidän pitää jaksaa selittää, hän sanoo.

Kautto pyrkii siihen, että ihmisten tulisi olla perillä työstä kertyvistä eläke-eduista, eläkeikärajoista, eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä ja eläkeaikaisesta toimeentulosta.

– Yksilön ja etuudensaajan näkökulmasta työeläkejärjestelmän perusta on edelleen pysyvä, hän sanoo.

Eläkepolitiikassa ja yhteiskunnassa Eläketurvakeskuksen rooli tunnustetaan eläketurvan tietotalona ja tutkimuslaitoksena. Sen toinen keskeinen rooli on työeläkelaitosten palveleminen eläkealan yhteisessä toimeenpanossa.

Tässä ajassa Kautto näkee tarpeelliseksi osallistumisen eläketurvaa koskevaan keskusteluun.

– Toimintaympäristömme odotukset tähän suuntaan näyttävät kasvaneen. Keskusteluun halu­taan painokkaammin esille tutkimuksiin pohjaava tieto.

Vastikään kesän lopulla eräiden puolueiden nuorisojärjestöt nostivat keskusteluun eläkkeiden rahoituksen ja sukupolvinäkökulmaa. Eläketurvakeskus ei asetu minkään eläkepoliittisen väittelyn tai vastakkainasettelun osapuoleksi. Mutta Kautto­ näkee, ettei keskustelun ulkopuolellekaan kannata jäädä, jos keskustelun teemoissa on uudenlaisia avauksia, kuten nuorisojärjestöjen ajatus eläkkeiden leikkaamisesta.

– Vaikka Eläketurvakeskus ei politikoi, se ei voi olla eläkepolitiikan ulkokehälläkään.

Hän täsmentää, että politiikka-sana on sillä tavalla monimerkityksinen, että se tarkoittaa sekä poliittisia tavoitteita (engl. politics) että sisältöjä (policy).

Eläketurvakeskuksen tarjoamaa tietoa työeläketurvasta hyödyntää koko yhteiskunta ja tällä tavoin ymmärrys eläketurvan merkityksestä leviää laajalti.

Kansalaisviestinnän tärkeys toistuu tuon tuosta Kauton puheessa ja siinä hän korostaa järjestelmän parhaita piirteitä.

– Työeläketurvamme on kansalaisen näkökulmasta aivan mahdottoman yksinkertainen järjestelmä. Se hoituu yksilön näkökulmasta automaattisesti.

Hän pitää sydämen asianaan yhtä erityistä seikkaa.

– Eläketurva on luotu ihmisiä varten.

– Ei meillä ole tärkeämpää funktiota. Tuemme tämän päämäärän toteutumista.

Harvassa maassa on sama käytäntö, että koko työhistorian aikainen työeläketurva tulee ihmiselle yhdellä hakemuksella.

– Kenenkään ei itse tarvitse pitää kirjaa kaikista työsuhteista ja ansioista, vakuutussuhteista ja yhtiöistä ja pelätä, että siellä joitakin matkan varrella kaatuu ja jotain jää saamatta, hän sanoo.

– Tätä järjestelmää voin puhtain rinnoin puolustaa.

Työeläkeala yhteisesti on uuden edessä kehitellessään 2020-luvun parempia sähköisiä palveluja. Tarkastelussa on etenkin vakuutetun saama tieto ja työeläkeotteen rooli. Tulorekisteri mahdollistaa tiedon eläkekertymästä kuukausikohtaisella tarkkuudella.

– Henkilökohtaisen eläketiedon ja sen saavuttamisen palveluja mietitään, eläkelaskureita on kehitetty paremmaksi ja tietojärjestelmien puolella pohditaan voisiko historiatietoa niputtaa, Kautto kertoo.

Tietojärjestelmien kehittämisen ohella on Kauton mukaan perusteltua selvittää, mitä ihmiset haluaisivat ja toivoisivat työeläkealalta.

– Uusien sähköisten palveluiden avulla omakohtainen eläkkeen tunteminen voisi olla vähän paremmin hallussa.

Muutoksiin Kautto joutuu tarttumaan tarmokkaasti. Hänen toimitusjohtajakauden alkuun osuu historiallinen katkos, kun Eläketurvakeskus luopuu omasta toimitalostaan.

– Luovuimme kiinteistön omistuksesta ja etsimme nyt vuokratiloja.

Arvailuja uudesta sijainnista voi heittää ilmaan Itä-Pasilasta kattojen ylle avautuvan huikean näköalan äärellä.

– Uuden aikakauden sijaintia emme vielä tiedä, mutta sen tiedän, että haluan viedä muutosvaiheen hyvin maaliin.

Hyvästä tekemisen tavasta, josta sidosryhmätkin ovat Eläketurvakeskuksen väkeä kiitelleet, hän haluaa pitää kiinni.

– Palveluasenteestamme emme aio luopua, vaikka tutuista seinistä luovummekin.

Eläketurvakeskuksen visio – meiltä kysytään, meihin luotetaan – pätee Kauton mukaan jo nyt melko hyvin.

– Autamme työeläkealalle sopivien ratkaisujen löytymisessä ja tuemme päätöksentekijöitä, hän sanoo.

Eläketurvakeskuksen osaaminen, mallit ja aineistot ovat useaan otteeseen palvelleet yhteiskunnan eri toimijoita ja päätöksentekijöitä. Rekisteriaineistoon pohjaava tutkimus ja tiedontuotanto tunnustetaan ja siihen perustuvat analyysitoiminnot.

– Meidän puoleemme näissä asioissa käännytään, ja hienoa, että käännytään, Kautto sanoo.

Saavutetun luottamuksen ylläpito jo sinänsä on jo tärkeä tavoite, mikään ei tapahdu itsestään.

– Kilpailevia ääniä riittää yhteiskunnassa, jossa erilaista näkemystä on helppo tuupata ilmoille kilpailemaan ilmatilasta ja näkyvyydestä.

– Some on tuonut uusia tuulia, mutta juuri siksi luotettavaan, riippumattomaan tietoon perustuvat analyysit on mielletty kullan arvoisiksi.

Työeläketurvan nykyiset keskeiset kysymykset liittyvät väestönäkymiin. Maassamme on historiallisen matala syntyvyys ja yhteiskunnassa ylipäätään aika kriittinen suhtautuminen siihen, että tänne muualta tullaan.

Toinen isoista puheenaiheista liittyy työn tekemiseen ja siihen, miten työelämä ja työ muuttuvat.

Paljon on puhuttu palkkatyön vähenemisestä ja epätyypillisen alustatalouden kaltaisten muotojen invaasiosta, jossa ihmisiä siirtyy ikään kuin oman onnensa sepiksi enemmän tai vähemmän huonosti vakuutuksen piirissä oleviksi. Tällöin epävarmuus paitsi työstä, niin tulevasta vakuutusturvasta kasvaa.

Epätyypillisen työn laajuutta ei tilastotiedon perusteella Kauton mukaan ole vielä kuitenkaan todennettavissa siinä mittakaavassa kuin tuomiopäivänpasuunat ovat sitä huudelleet.

– Työn muutosta kannattaa seurata ja katsoa, miten se kehittyy, Kautto sanoo.

– Vaikka kyse on pitkälti globaalin talouden, digitali­saation ja markkinakilpailun tuomasta ilmiöstä, pitkälti viime kädessä työtä säätelee työoikeudellinen ja muu työmarkkinoita säätelevä lainsäädäntö, Kautto muis­tuttaa.

Uhkakuvien torjunnassa Kautto näkee tehtäväkenttää myös kansalaisviestinnälle.

– Ihmisillä on oikeus tietää, miten eläketurva Suomessa muodostuu ja miten työ pitää vakuuttaa. Vahingossa ei pitäisi joutua työeläketurvan ulkopuolelle.

Väestön ikääntymisen seurauksena eläkkeiden rahoituksen kestävyyden miettiminen on tärkeää. Sopeutustoimiin on liittynyt ikärajatarkastuksia ja etuuden karttumiseen liittyviä muutoksia.

Ihmiset tietävät nämä muutokset ja ovat huomanneet myös muutosten suunnan.

– Tietenkin ihmisillä on huoli, jatkuvatko heikennykset eläketurvassa.

Kauton mukaan se on ymmärrettävä huoli, ja tietysti päätöksentekijöillä myös mielessä.

– Yhteinen pyrkimys tuntuu olevan sellainen, että nykytasoinen eläketurva pystyttäisiin hoitamaan. Jos muutoksia tehdään, eivät ne kuitenkaan ole sen tyyppisiä, että eläketurva tästä kokonaan loppuisi ja tyhjän päälle jäätäisiin, hän sanoo.

Ei siis kaivata enää eläketurvaan lisäleikkauksia. Sitäkö tämä tarkoittaa?

– En ole lobbari, eikä se minun asiani olekaan sanoa, kaivataanko vai eikö. Se on päätöksentekijöiden asia miettiä, mikä näkymä on ja sen haluttu tila tulevaisuudessa, asettelee Kautto sanojaan.

Suomessa on sikäli onnellinen tilanne, että eläkepolitiikan pohjaksi päätöksentekijöillä on monipuolista tietoa käytettävissään.

Kauton näkemyksen mukaan päätöksentekijät ovat myös aidosti halukkaita punnitsemaan eri näkökulmia samanaikaisesti.

– Tämä tekee eläkepolitiikasta kiinnostavan poliittisen päätöksenteon areenan.

KUKA?

Mikko Kautto

Ikä: 54-vuotias

Työ: Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja 1.6.2019 lukien, työeläkelan tietojärjestelmäratkaisuista huolehtivan Arek Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Koulutus ja oppiarvo: valtio­tieteiden tohtori, dosentti

Kotipaikka ja perhe: asuu Espoossa omakotitalossa Riikka-puolison ja koiran kanssa, kaksi aikuista poikaa asuvat omillaan

Onnellisuuden lähteet: arvostaa terveyttä ja viihtyy vapaa-ajallaan liikunnan sekä perheen parissa.

– Eläketurvaa voin puhtain rinnoin puolustaa, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan tehtävissä kesäkuussa aloittanut Mikko Kautto sanoo.
– Eläketurvaa voin puhtain rinnoin puolustaa, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan tehtävissä kesäkuussa aloittanut Mikko Kautto sanoo.

”Vaikka Eläketurvakeskus ei politikoi, se ei voi olla eläkepolitiikan ulkokehälläkään.”

"Eläketurva on luotu ihmisiä varten."

Työn muutosta kannattaa seurata ja katsoa, miten se kehittyy.