ASIANTUNTIJALTA

Säästeliäs pärjää maalla vähällä rahalla

Maaseudulla eläkeläisten tulot ovat selvästi kaupunkeja matalammat, mutta toimeentulovaikeuksia koetaan vain hieman enemmän. Lisäksi maaseudulla ollaan yhtä tyytyväisiä elämään kuin kaupungeissa.

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, onko maaseudulla ja kaupungeissa asuvien eläkeläisten toimeentulo erilaista. Objektiivisena taloudellisen toimeentulon mittarina käytettiin tuloja ja koettua toimeentuloa mitattiin tyytyväisyydellä taloudelliseen tilanteeseen ja tulojen riittävyydellä menojen kattamisen näkökulmasta.

Alueelliset tuloerot ovat suuret. Maaseudun eläkeläisten tulot ovat selvästi kaupunkeja matalammat (kuvio 1). Joka viides maaseudun eläkeläinen on pienituloinen, eli tulot ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaupungeissa vain joka kymmenes kuuluu tähän ryhmään.

Puolet maaseudun eläkeläisistä saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla, kaupungeissa vain joka neljäs. Maaseudun eläkeläisten mediaanieläke on 1 200 euroa, eli puolella maaseudun eläkeläisistä eläke jää tätä pienemmäksi. Kaupungeissa mediaanieläke on 1 600 euroa.

Maaseudun alempi tulotaso heijastuu toimeentulokokemuksiin; maaseudulla eläkeläisten tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on kaupunkeja matalampaa ja tulot riittävät menoihin huonommin.

Kahdelle viidestä maaseudun eläkeläisestä ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen, kaupungeissa yhdelle kolmesta (kuvio 2). Erityisesti lääke- ja asumismenojen kattaminen on maaseudulla vaikeaa. Näissä menoissa vaikeuksia on joka kolmannella maaseudun eläkeläisestä, kaupungeissa joka neljännellä.

Alueelliset erot koetussa toimeentulossa ovat selvästi pienempiä kuin tuloerojen perusteella voisi odottaa. Käytettävissä oleviin tuloihin nähden maaseudulla tullaan toimeen yllättävän hyvin. Maaseudulla ei myöskään jouduta tinkimään välttämättömistä menoista sen enempää kuin kaupungeissakaan. Käytännössä maaseudulla siis tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla.

Syynä siihen, että pienet tulot riittävät maaseudulla kaupunkeja paremmin, voi olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset; tarjolla on suppeampi valikoima, ostetaan harkiten, eikä tuhlata turhuuksiin. Myös säästeliäs elämäntapa voi vaikuttaa, ollaan sopeutettu menot tulojen mukaan.

Toimeentulon puutteista huolimatta maaseudun eläkeläiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Asteikolla 0–10 eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo on 7.

Maaseudulla vaikuttaisi siten olevan elämäntyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, jotka kompensoivat heikompaa taloudellista toimeentuloa. Yksi tällainen tekijä voi olla omistusasuminen, mikä on maaseudulla kaupunkeja yleisempää.

Omistusasuminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Omistusasujista yli puolet antoi elämäntyytyväisyytensä arvosanaksi kahdeksan tai sitä enemmän, kun vuokralla asuvista näin korkean arvosanan antoi vajaa kolmannes (kuvio 3).

Eräs elämäntyytyväisyyttä lisäävä tekijä on, että omistusasujat pystyvät kattamaan asumismenonsa keskimäärin muita helpommin. Omistusasumiseen saattaa liittyä myös yleisempää taloudellisen turvallisuuden ja elämän hallinnan tunnetta, mikä lisää elämäntyytyväisyyttä.

Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin, että moni eläkeläinen asuu tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa. Asunto voi olla esteellinen, liian suuri ja työläs hoitaa, huonokuntoinen ja sijaita kaukana palveluista.

Tästä voisi ajatella, että ikääntyneillä – varsinkin maaseudulla – olisi varsin korkea tarve muuttaa paremmin tarpeita vastaavaan asuntoon. Tämä ei kuitenkaan näy tutkimustuloksissa: maaseudulla omistusasujilla on jopa hivenen vähemmän muuttotarpeita kuin kaupungeissa.

Maaseudulla rahaa on vähän ja menoista selviäminen tekee tiukkaa. Taloudellinen toimeentulo on kuitenkin vain yksi osa hyvinvointia. Elämäntyytyväisyys on yksi kokonaisvaltaisimmista hyvinvoinnin mittareista ja on hyvä uutinen, että sen suhteen maaseudulla ja kaupungeissa ollaan samalla­ viivalla.

Lähemmät tiedot aihepiiristä tutkimusjulkaisussa: 

Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Eläketurvakeskuksen­ tutkimuksia 02/2019 

Satu Nivalainen

Satu Nivalainen

Ekonomisti

Eläketurvakeskus

Kati Ahonen

Kati Ahonen

Ekonomisti

Eläketurvakeskus

”Käytännössä maaseudulla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla.”

Eläkeläiset kertoivat toimeentulostaan

Eläketurvakeskuksen syksyllä 2017 tehtyyn ­kyselytutkimukseen vastasi lähes kolme tuhatta­ (2 909) eläkeläistä. Aineisto edustaa kaikkia 55–85-vuotiaita työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkeläisiä.

Pienituloiseksi on laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuussa.

Tulotieto perustuu kyselyssä kysyttyyn tietoon kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.