pääkirjoitus

Raha ei ratkaise

Aloitin Eläketurvakeskuksen viestintäjohtajan tehtävässä elokuussa. Samaan aikaan julkaistiin Eläketurvakeskuksen tutkimusartikkelisarja eläkeläisten toimeentulon kokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

Pääsin siis heti ensimmäisinä työpäivinäni ydinkysymysten äärelle. Kerromme tutkimustuloksista pääkohtia tässä numerossa. Voit lukea lehdestämme myös yhden arjen tarinan, jossa eläkeläinen pohtii toimeentuloaan ja elämänpiiriään.

Eläkeläisten kokemus omasta toimeentulostaan kaupungeissa ja maaseudulla oli tutkimussarjan yksi tarkastelukulma. Asuinpaikalla on selvästi merkitystä:­ kaupungeissa tulot olivat maaseutua paremmat, mutta maaseudulla tultiin paremmin toimeen pienemmillä tuloilla.

Olen itse maalta kotoisin ja tunnistan maaseudulla toimeentulon kokemusta­ parantavat tekijät: maksuttoman naapuriavun ja tuttujen naapurien luoman turvallisuuden tunteen, mahdollisuuden pitää omaa kasvimaata ja kerätä marjoja lähimetsistä, liikunnallisemman elämäntavan piha- ja kunnostustöiden parissa ja luonnon läheisyyden.

Vaikka tulot ovat pienet, ne riittävät usein maaseudulla pidemmälle, kun muita­ elämänlaatua rakentavia tekijöitä on tukena.

Eläkekeskustelu on julkisuudessa usein eurokeskeistä. Mittaamme eläkkeiden suuruutta ja eurojen eroja ammattiryhmien, sukupolvien, sukupuolten ja asuinpaikkojenkin välillä. Lukuihin perustuvat vertailut tarjoavat arvokasta tietoa, mutta ovat vain osa kuvaa. Yksilön eläkeaikaa kannattaa tarkastella paitsi taloudellisen toimeentulon, myös henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavien muiden tekijöiden kautta.

Yhteiskunnan rooli on olla näissä monessa mukana, ja eri toimijoiden välisen yhteistyön avulla kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kun tämän lisäksi lasketaan mukaan ihmisen oma aloitteellisuus ja verkostojen tuki, ollaan jo pitkällä.

Suomi ei ole yksin eläkejärjestelmän haasteidensa kanssa. Väestön vanheneminen koskettaa koko Eurooppaa. Järjestimme yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa eläkkeiden riittävyyttä käsitelleen kansainvälisen konferenssin syyskuussa, joka oli samalla osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Osallistujien yhteinen näkemys oli, että eläkkeiden riittävyys on taattava, ja keskeinen työkalu tässä on työurien pidentäminen sekä eläketurvan karttuminen kaikesta työstä. Tässä Suomella voi olla rooli suunnannäyttäjänä.

Tuovi Rautjoki

päätoimittaja

Digilehti: Työeläkelehti.fi

Twitter: @TuoviRautjoki