TILASTO

Historiallinen käänne jäi koronan varjoon:

Mielenterveyssyistä

yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle

Mielenterveyssyistä myönnetyt työeläkkeet ovat kasvaneet 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

teksti Antti Karkiainen | kuvitus Pirita Tolvanen

Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä, mikä on yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Sama huolestuttava kehitys näkyy työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeissä. Mielenterveyssyyt ovat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

Viime vuonna mielenterveysperustein myönnetyt eläkkeet (33 prosenttia) nousivat ensimmäistä kertaa ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien (31 prosenttia) yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi.

Masennusperusteiset jyrkässä nousussa

Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on suomalaisten kansantaudiksikin ristitty masennus.

Viime vuonna masennus vei työkyvyttömyyseläkkeelle lähes neljä tuhatta henkilöä. Kasvua vuodesta 2015 on peräti kolmannes.

Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneistä on naisia. Viime vuosina kasvu on keskittynyt erityisesti alle 35- ja yli 60-vuotiaisiin naisiin.

Kaikista mielenterveyssyin siirtyneistä masennus kattoi viime vuonna lähes 60 prosenttia.

– Vaarana on, että mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus entisestään yleistyvät koronan myötä, arvioi tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Paluu työelämään hankalaa

Pääosa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Vuonna 2005 siirtyneitä oli noin 800 henkilöä. Heitä oli viime vuonna yli kaksinkertainen määrä, 1 836 henkilöä.

Paluu mielenterveysperusteiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Siksi ei ole ihme, että mielenterveyssyyt ovat myös yleisin peruste olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 134 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä on laskenut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia.

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet,

työeläkejärjestelmässä vuosina 2000–2019

Eläkkeelle jo 47-vuotiaana

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi nousuun vuonna 2018

Käänne katkaisi kuusi vuotta kestäneen posi­tiivisen kehityksen

Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä

Siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta

Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäätiin ­nuorempana, keskimäärin 47-vuotiaana.

Lähde: Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi)

MASENNUS – suomalaisten kansantauti

Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä

Tässä joukossa masennus vei työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 4 000 henkilöä

Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneistä on naisia

Viime vuosina kasvu keskittynyt erityisesti alle 35- ja yli 60-vuotiaisiin naisiin. Lähde: Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi)