Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2019

Asiakashyvitykset haluttuja

Kustannustehokkuus kirittää eläkealaa

Kysyimme työeläkevakuuttajilta, miten tehokkuus näkyy kokonaisliikekuluissa. Toimeenpanon tehokkuuden paranemisesta hyötyvät työnantaja-asiakkaat suoraan työeläkemaksuhyvityksinä. Yleisesti ottaen kustannustehokkuus lisää kilpailua ja kirittää tarkempaan taloudenpitoon.

Kysyimme kaikilta neljältä työeläkevakuutusyhtiöiltä ja julkisen sektorin Kevalta, miten tehokkuus näkyy niiden kokonaisliikekuluissa. Seuraavissa vastauksissa ilmenee, mitä tehokkuuden paranemisesta koituu yleisesti eläkejärjestelmälle ja miten työeläkevakuutuksen ottaneille työnantajayrityksille hyöty sataa asiakashyvityksinä.

Edellisellä aukeamalla taulukossa sivulla 16 on esitetty työeläkevakuutusyhtiöiden kokonaisliikekulut ja niiden jakauma. Kevan tehokkuutta kuvaava kokonaisliikekulujen osuus on kerrottu sivun 15 työeläkelaitosten avainlukutaulukossa.

Lähempiä tietoja saa tutustumalla verkossa Telan kokoamiin ­tilinpäätöstietoihin ja Eläketurvakeskuksen tilastotietokantaan.

Matias Klemelä, talous- ja riskienhallintajohtaja, IlmarinenIlmarisen Matias Klemelä:

Kustannustehokkuus alentaa työeläkemaksuja

Ilmarisen talous- ja riskienhallintajohtaja­ Matias Klemelä sanoo heti alkuun, että Ilmarisen ja Eteran fuusion hyödyt näkyvät kokonaisliikekulujen alenemisena. Ennen fuusiota vuonna 2017 kahden yhtiön kulut olivat yhteensä 200 miljoonan euron luokkaa. Fuusion jälkeen kustannustaso on alentunut 25 miljoonalla eurolla ja kustannustason odotetaan laskevan tänä vuonna edelleen.

Kokonaisliikekulujen sijaan Klemelän mukaan paremmin toiminnan tehokkuutta kuvastavat hoitokulut. Viime tilikaudella ne olivat Ilmarisella 130 miljoonaa euroa.

Työeläkeyhtiöiden hoitokulut rahoitetaan eläkevakuutusmaksussa perittävällä hoitokustannusosalla. Mikäli hoitokulut alittavat hoitokustannusosista kertyneen tulon, syntyy eläkeyhtiölle hoitokustannustulosta, joka palautetaan kokonaisuudessaan asiakkaille asiakashyvityksinä.

– Hoitokustannusylijäämämme viime vuonna oli noin 55 miljoonaa euroa, mikä­ oli 25 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiem­min. Kustannustehokkuus alentaa suoraan asiakkaidemme työeläkemaksuja ja parantaa tältä osin työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä, Klemelä sanoo.

Kustannustehokkuus on hänen mukaansa osoittautunut tärkeäksi kilpailutekijäksi eläkeyhtiöiden välillä.

– Tehokkuutta parantamalla voimme olla kirittämässä koko alaa parempiin suorituksiin. Eläketurvan kustannustehokas hoitaminen on vastuullisuutta, joka hyödyttää asiakkaita ja koko yhteiskuntaa.

Pekka Pajamo, talousjohtaja, VarmaVarman Pekka Pajamo: Tehokkuutemme näkyy asiakashyvityksinä

Eläkeyhtiö Varman talousjohtaja Pekka Pajamo mainitsee, että kokonaisliikekulujen hallinta, prosessitehokkuuden kehittäminen ja hyvien käytäntöjen aktiivinen hyödyntäminen ovat tehokkaan toimeenpanon peruselementtejä.

Tämä pätee Varmaan, mutta myös kaikkiin muihinkin työeläketoimijoihin.

– Tehokas toimeenpano koituu luonnollisesti koko eläkejärjestelmän hyväksi, Pajamo sanoo.

Varmassa Pajamon mukaan hoitokulutehokkuuden parantamisen taustalla on aina tehokkaiden ja modernien työtapojen ja -menetelmien käyttöönotto. Tätä he tekevät Salmisaaressa järjestelmien ja palveluiden jatkuvan kehittämisen metodilla.

– Hyvä tehokkuus yhdessä vahvan vakavaraisuuden kanssa koituu asiakkaittemme hyväksi parhaina asiakashyvityksinä, hän sanoo.

Sarianne Kirvesmäki, talousjohtaja, EloElon Sarianne Kirvesmäki: Asiakas hyötyy lopulta

Elon talousjohtaja Sarianne Kirvesmäki korostaa eläkevarojen sijoitustuottojen merkitystä. Sijoitustuotoilla katetaan sijoitustoiminnan hoitamiseen käytetyt kulut ja tämän jälkeen jäljelle jäävästä osuudesta osa siirretään eläkerahastoihin.

– Sijoitustuottojen ansiosta osa eläkemenosta voidaan näin ollen kattaa rahastoista, jolloin työntekijöiltä perittäviä työeläkemaksuja ei tarvitse nostaa kohtuuttoman korkeiksi, hän sanoo.

Kirvesmäki mainitsee, että työeläkeyhtiössä sekä toiminnan tehokkuus että yhtiön vakavaraisuus hyödyttävät asiakkaita alempina vakuutusmaksuina.

Lisäksi hän painottaa, että työeläkkeiden hoitaminen kustannustehokkaasti on vastuullista toimintaa, joka näkyy asiakkaalle parempina asiakashyvityksinä sekä laadukkaina palveluina.

– Kustannustehokkuus haastaa kohdentamaan panostuksia oikein sekä kehittämään omaa toimintaamme asiakkaat huomioiden.

Tommy Sandås, talousjohtaja, VeritasVeritaksen Tommy Sandås: Fuusio lisäsi tehokkuutta

Veritaksen ja Pensions-Alandian sulautuminen viime vuoden alussa lisäsi Veritaksen talousjohtaja Tommy Sandåsin mukaan merkittävästi toimeenpanon tehokkuutta. Hän toteaa, että hajautetussa toimeenpanossa myös eläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu tuo tehokkuutta toimintaan.

– Tehokkuuden paraneminen ja työprosessien sujuvuus vaikuttavat kokonaiskustannusten lisäksi myös palvelun laatuun, hän sanoo.

Yrittäjien ja pk-yritysten eläkevakuuttajana Veritas panostaakin henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.

– Tiedämme, että tarve neuvonnalle on kohderyhmässämme keskimääräistä suurempi. Koronan aiheut­tamissa poikkeusoloissa asiakasyhteydenottojen määrien kasvuna tämä näkyy selvästi, Sandås sanoo.

Tehokkuuden tuomat kustannushyödyt kasvattavat Sandåsin mukaan TyEL-asiakkaille maksettavia asiakashyvityksiä. Hän painottaa, että tehokkuutta ei haeta asiakaspalvelua heikentämällä.

Tom Kåla, talousjohtaja, KevaKevan Tom Kåla: Hyötyjänä viime kädessä veronmaksaja

Hajautetun työeläkejärjestelmän hyväksyttävyyden yksi kulmakivi on toimeenpanon tehokkuus. Julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanon osalta Kevan talousjohtaja Tom Kåla toteaa, että heillä kokonaisliikekulut suhteutettuna maksettuihin eläkkeisiin tai kerättyihin eläkemaksuihin ovat eläke­toimijoiden pienimmät.

– Tehokkuudestamme hyötyy koko julkinen sektori ja viime kädessä myös veronmaksajat, Kåla ­sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että julkisen sektorin eläkejärjestelmässä ei ole TyEL-järjestelmän kaltaisia asiakaspalautuksia työnantajille.

– Toiminnan tehokkuuden tuomat rahalliset höydyt jäävät eläkevastuurahastoon ja hyödyttävät siten kaikkia nykyisiä ja tulevia asiakkaita.

Koronan vuoksi asiakashyvityksistä sulaa enin osa

Koko kevään jatkunut koronatilanne kurjistaa yritystoimintaa. Tilanteen helpottamiseksi työnantajan työeläkemaksuja on alennettu väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä.

Työeläkeyhtiöt eivät voi maksaa asiakashyvityksiä maksunalennuksen voimassaoloajalta. Alennus on voimassa­ loppu­vuoden (1.5.–31.12.) ja koskee tuona aikana ­maksettuja työntekijän eläkelain (TyEL) alaisia vakuu­tettuja ­ansioita.

Ensi vuonna keväällä 2021 asiakashyvityk­senä jaettava määrä jää kolmannekseen normaalista.

Liikekulut vertailussa Lehtemme taulukossa aukea­malla sivulta 16 lähtien on esitetty työeläke­vakuutus­yhtiöiden kokonaisliikekulut ja niiden jakauma. Kevan tehokkuutta kuvaava kokonaisliikekulujen osuus on ­kerrottu sivun 15 avainlukutaulukossa. Lähempiä tietoja saa tutustumalla verkossa Telan kokoamiin tilinpäätöstietoihin ja Eläketurvakeskuksen tilastotietokantaan.