LUUPIN ALLA

Kuva: DPA Peter Endig
Kuva: DPA Peter Endig

Työvoiman liikkuvuus

kuumentaa tunteita

Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturva ja palkat kuumentavat tunteita Euroopassa. Jäsenmaista erityisesti Ranska pyrkii tiukentamaan lähetettyjen työntekijöiden sääntelyä.

teksti peter lindström | kuvat Lehtikuva

Euroopan unionin alueella meistä jokaisella on oikeus lähteä toiseen maahan töihin. Työvoiman vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Sopimuksin, asetuksin ja direktiivein turvattua perusoikeutta käyttää entistä useampi työntekijä ja yrittäjä.

Tarkkaa lukua liikkuvan työvoiman koko volyymista ei kuitenkaan ole kenelläkään. Eräänlaisena työvoiman liikkuvuuden indikaattorina toimivat lähetyt työntekijät. He tarvitsevat ulkomaan työkeikalleen A1-sosiaaliturvatodistuksen, joita viranomaisten on helppo tilastoida. Vuonna 2017 A1-todistuksia myönnettiin EU:ssa vajaat kolme miljoonaa. Todistusten määrä kasvoi 22 prosenttia edellisvuodesta.

Työntekijöiden lähettämisestä maasta toiseen on kyse silloin, kun työnantaja lähettää työntekijänsä työskentelemään toiseen maahan rajoitetuksi ajaksi. Työntekijöitä voidaan lähettää myös alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.

Yhteisymmärrys kivisen tien takana

Viime aikoina tämä työvoiman erityisryhmä on joutunut kiihtyvän poliittisen ja juridisen keskustelun kohteeksi. Aiheeseen ottavat kantaa niin presidentit kuin tuomioistuimetkin.

Lähetettyjen työntekijöiden sääntely sisältyi esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronkin vaaliteemoihin 2017 presidentinvaaleissa. Aihe toistui edelleen Ranskassa tänä keväänä pidetyn eurovaalin kampanjoissa. Macroninkin esittämä kritiikki kohdistuu siihen, että lähetettyjen työntekijöiden käytäntö antaa liian suuren mahdollisuuden sosiaaliturva- ja palkkadumppaukseen. Ranskan poliittisen johdon ajatuksissa A1-menettely tulisi saattaa tasapainoisemmaksi. He pohjaavat näkemyksensä työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaarin, belgialaisen Marianne Thyssenin tavoitteisiin, jossa ideana on taata oikeudenmukainen liikkuminen EU:n alueella.

Valtioiden on perinteisesti ollut vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen sosiaaliturvan soveltamisesta liikkuviin työntekijöihin, koska sosiaaliturvaa pidetään jäsenmaiden sisäisenä asiana.

Aihe on edelleen polttopullonarka kysymys Ranskassa. Työvoiman liikkuvuudesta ja lähetetyistä työntekijöistä on käyty poliittista kädenvääntöä ennenkin. Siitä käytiin intohimoista debattia etenkin vuosituhannen alussa.

Uusi direktiivi Ranskan voitto

Lähettyjen työntekijöiden työoikeudellisia kysymyksiä säädellään lähettyjen työntekijöiden direktiivissä. Direktiivi takaa, että lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan työskentelymaan säädöksiä koskien palkkausta ja sen osia muun muassa vuosilomasta ja minimipalkasta. Direktiivi uusittiin vuonna 2018 ja se astuu voimaan 2020.

– Oikeansuuntainen uudistus. Uusi direktiivi vaikeuttaa sosiaaliturva- ja palkkadumppausta jäsenmaiden välillä, Euroopan sosiaalivakuutuslaitosten ESIPin (European Social Insurance Platformin) puheenjohtaja ja Ranskan sosiaaliturvalaitosten EU-edustuston päällikkö Arnaud Emériau kommentoi Brysselistä.

ESIP edustaa yli 40 eurooppalaista sosiaalivakuutuslaitosta. Se tuntee hyvin kansallisen sosiaaliturvan ja työvoiman liikkuvuuden yhteensovittamisen ongelmat. Kuitenkin monissa sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä jäsenmaat tekevät edunvalvontaa mieluummin itsenäisesti. Puheenjohtaja Emériau pitää hyvänä esimerkkinä Ranskaa, joka onnistui ajamaan direktiiviuudistuksessa läpi lähetettyjen työntekijöiden valvontaa koskevia linjauksiaan.

– Ranska ajoi ja sai muutoksissa läpi lähetetyn työntekijän A1-todistuksen puuttumisesta kovia sanktioita. Tämä on asteittainen muutos, johon kuitenkin sisältyvät sekä työoikeudelliset sekä samanaikaisesti myös sosiaaliturvalait ja säädökset. Vuodesta 2017 alkaen Ranska on säätänyt uutta lainsäädäntöä valvontaa tehostamaan, Emériau sanoo.

– Valvontatilanteissa jos työnantaja tai lähetetty työntekijä ei pysty esittämään vaadittua A1-todistusta, työnantajalle voidaan määrätä sakot, jos se ei toimita sosiaaliturvahallinnolle A1-todistusta kuukauden sisällä valvonnasta, Emériau kertoo Ranskan käytännöistä.

Ranskan tiukka linja jatkuu

Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin ulkopuolella on vielä yksi kiistanalainen toimiala – kansainväliset maantiekuljetukset. Tämä kuumentaa jäsenmaiden ja komission suhteita. Espanja, Portugali, Puola ja Unkari vaikuttivat vahvasti siihen, että niiden rekkakuskit voivat yhä kuljettaa tavaraa EU-maissa omien maidensa työlainsäädännön varassa.

Puolan kuljetusyrityksillä on hallussaan yli neljännes EU:n kuljetusmarkkinoista. Portugalilaiset rekkakuskit ovat puolestaan hyvin aktiivisia Ranskassa. Ilmiön laajuutta kuvaa, että noin 10 000 portugalilaista kuljettajaa oli viime syksynä vaikeuksissa Ranskassa, kun keltaliivien protestit estivät monilla paikkakunnilla bensiininjakelun.

Ranska on jatkanut tiukkaa linjaansa tänä vuonna. Macron hyväksyi vuoden alussa lain, joka asettaa Ranskaan saapuvalle ulkomaiselle kuljettajalle pakolliseksi kansallisen minimipalkan välittömästi rajanylityksen jälkeen. EU:n komissio on riitauttanut lain sisämarkkinoiden vastaisena.

Nationalistista liikehdintää vastaan suunnattu mielenosoitus täytti 19. toukokuuta Itävallan pääkaupungin Wienin kadut "One Europa for all" ­-kyltein. Kuva: REUTERS Lisi Niesner
Nationalistista liikehdintää vastaan suunnattu mielenosoitus täytti 19. toukokuuta Itävallan pääkaupungin Wienin kadut "One Europa for all" ­-kyltein. Kuva: REUTERS Lisi Niesner
Pari päivää ennen Itävallan vastamielenosoitusta velloi ­kyynelkaasu Pariisin katujen yllä, kun Ranskassa keltaisten liivien liikkeen (ransk. Mouvement des gilets jaunes) protestoijat valtasivat kadut keltaliivien viettäessä perustamisensa puolivuotispäivää. Kuva: AFP Alain Jocard
Pari päivää ennen Itävallan vastamielenosoitusta velloi ­kyynelkaasu Pariisin katujen yllä, kun Ranskassa keltaisten liivien liikkeen (ransk. Mouvement des gilets jaunes) protestoijat valtasivat kadut keltaliivien viettäessä perustamisensa puolivuotispäivää. Kuva: AFP Alain Jocard
Ranskalaisopiskelija vappuna "May Day Paris" ­mielenilmauksessa keltaliiveihin pukeutuneena ilmaisi kantansa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin uudistuspolitiikkaa vastaan. Kuva: EYEVINE Gyu Smallman
Ranskalaisopiskelija vappuna "May Day Paris" ­mielenilmauksessa keltaliiveihin pukeutuneena ilmaisi kantansa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin uudistuspolitiikkaa vastaan. Kuva: EYEVINE Gyu Smallman

Ulkomaille työhön lähteviä yhä enemmän

EU-maat myönsivät 2017 lähes kolme miljoonaa A1-todistusta. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2012.

Eniten todistuksia myönsi Puola (574 000), Saksa (400 000), Espanja (191 000), Slovenia (191 000) ja Italia (153 000). Suurimpana toimialana erottuu rakennussektori, mutta myös kuljetusalalla työvoiman kansainvälinen liikkuvuus on suurta.

Entistä useampi todistus myönnetään useassa EU-maassa työskentelevälle työntekijälle. Vuosina 2010–2017 useaan maahan lähetettyjen työntekijöiden osuus kasvoi 13 prosentista 36 prosenttiin.

Komission helmikuussa julkistamista tilastoista ilmenee, että Suomeen saapui vuonna 2017 noin 23 000 lähetettyä työntekijää A1-todistuksella. Ulkomaisten yritysten lähettämiä työntekijöitä saapuivat meille pääosin Virosta, Saksasta ja Puolasta.

Myös suomalaisia työntekijöitä lähetään maailmalle entistä enemmän. Viime vuonna Suomesta myönnettiin yli 12 000 A1-todistusta ulko­maille lähteville, mikä on noin kaksi tuhatta enemmän kuin edellisvuonna.

Uusi direktiivi vaikeuttaa sosiaaliturva- ja palkkadumppausta jäsenmaiden välillä.

Arnaud Emériau, ESIPin puheenjohtaja

A1-todistus

Tilapäisesti toisessa EU-maassa työskentelevä voi kuulua kotimaansa sosiaaliturvaan, jos hänellä on A1-todistus.

A1-todistuksen saaneen henkilön sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kotimaahan eikä työskentelymaahan. Myös eläke karttuu kotimaahan.

Suomesta lähetetyille työntekijöille A1-todistuksen myöntää Eläketurvakeskus.

Kahdessa tai useammassa EU-maassa työskentelevä voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan. Sääntö koskee työntekijää, joka toistuvasti vaihtaa työskentelymaata ja jonka työ useassa maassa on toistuvasti vuorottelevaa. Usean maan työntekijöitä ovat esimerkiksi kuljetusajoneuvojen kuljettajat.