Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2018

Loppuvuosi vei vaisun sijoitusvuoden tuotot

Sijoitusvarat

195 miljardia

Työeläkevakuuttajien sijoitusvarat olivat viime vuoden lopussa lähes 195 miljardia euroa. Rahastojen merkitys korostuu heikkona sijoitusvuotena.

teksti Kimmo Koivurinne

Kulunut vuosi oli työeläkevakuuttajille ensimmäinen vaatimattoman sijoitustuoton vuosi sitten eurokriisin. Alkuvuoden aikana saavutettu tuotto kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä miinusmerkkiseksi, kun Yhdysvaltojen keskuspankin inflaatiota suitseva korkopolitiikka alkoi muiden tekijöiden ohella vaikuttaa markkinoihin.

Ohjauskorkojen nostamisen lisäksi epävarmuutta globaalilla sijoitusmarkkinalla on kasvattanut muun muassa parin viime vuoden aikana lisääntynyt protektionismi, sekä huomion kiinnittyminen viime vuoden loppupuolella Italian kohonneeseen velkaantumis­asteeseen.

Osakemarkkinat kääntyivät viimeisellä vuosineljänneksellä riskiä kaihtavaan asentoon, minkä seurauksena osakkeiden kurssit laskivat epätavallisen voimakkaasti. Näin sijoitusvarat supistuivat vuoden aikana vajaalla viidellä miljardilla eurolla ja olivat joulukuun 2018 päättyessä yhteensä 194,9 miljardia euroa.

Vuoden lopussa sijoitusvaroista oli sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin ja muihin osaketyyppisiin sijoituksiin 42,9 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 37,1 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 9,7 prosenttia ja vaihtoehtoisrahastoihin 10,3 prosenttia.

Suomen työeläkejärjestelmässä sijoitusjakauman muutoksista vuoden aikana huomattavimmat olivat muiden osaketyyppisten sijoitusten 1,6 prosenttiyksikön sekä vaihtoehtoisrahastojen osuuden 1,4 prosentti­yksikön kasvu. Yksi selittävä tekijä edellä mainittujen omaisuusluokkien kasvulle on pitkittynyt alhainen korko­taso, joka on kaventanut korkosijoitusten tuottopotentiaalia.

Tuottoja on korkojen sijaan haettu aiempaa enemmän muun muassa listaamattomista osakkeista ja pääomasijoituksista. Loppuvuoden kurssilaskun myötä ­noteerattujen osakkeiden osuus laski parisen prosenttiyksikköä osakesalkun supistuessa. Toisaalta heikko loppuvuosi loi osakkeiden arvostuksen laskun myötä hyvän perustan vuodenvaihteen jälkeen tapahtuneelle kurssien elpymiselle.

Sijoitusvaroista noin neljännes (24,5 prosenttia) kohdistui vuoden lopussa Suomeen, kun muulle euroalueel­le oli sijoitettuna suunnilleen viidennes (19,9 prosenttia). Suurin osa eläkejärjestelmän sijoitusvaroista, kaikkiaan 55,6 prosenttia, oli sijoitettuna muualle maail­maan.

Sijoitusvarojen absoluuttisen määrän kasvaessa hajautusta on tehty enenevässä määrin muualle maailmaan – kotimaisuusosuuden vastaavasti laskiessa. Koko maailman alueelle maantieteellisesti hajautettu allokaatio toteuttaa samalla eläkesijoittamisen perusperiaatteita: varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Näiden lakisääteisten periaatteiden lisäksi sijoitustoimintaan liittyy takavuosia enemmän myös vastuullisuuden huomiointi sijoituskohteita valittaessa.

Sijoitustuotto vuodelta 2018 oli nimellisesti -2,2 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto oli -3,3 prosenttia. Kuten kaikessa sijoittamisessa, hyvien tuottovuosien väliin mahtuu luonnollisesti myös negatiivisen tuoton vuosia.

Pidemmällä 22 vuoden aikavälillä nimellistuotto on kuitenkin ollut keskimäärin 5,6 prosenttia vuodessa ja reaalituotto tasan 4 prosenttia vuodessa. Lyhyemmillä tarkasteluväleillä vastaavat tuotot ovat olleet viimeisen viiden vuoden jaksolla nimellisesti 4,6 ja reaalisesti 4,0 sekä kymmenen vuoden jaksolla nimellisesti 6,4 ja reaalisesti 5,1 prosenttia. Tässä havainnollistuu kuinka tarkastelujakson valinta vaikuttaa tuottolukuihin.

Kymmenen vuoden jaksosta jää nyt ensimmäistä kertaa pois finanssikriisi, mikä nostaa vuosien 2009–2018 keskituoton huomattavasti muita aikajaksoja paremmaksi. Kaikkein merkitsevin on silti pitkän tähtäimen reaalituotto, jolle Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa käytetään kahden ja puolen prosentin tuotto-oletusta vuoteen 2028 asti. Sen jälkeen reaalituotto-oletus nousee kolmeen ja puoleen prosenttiin.

Eläkevakuuttajiemme pitkän ajan keskituotto on kuitenkin yli laskelmissa käytettyjen oletusten.

Työeläkesijoitusten nimellinen ja reaalinen tuotto 1997–2018 prosentteina sitoutuneesta pääomastaTELA

Sanasto

Osittain rahastoiva järjestelmä Eläkejärjestelmä, jossa eläkkeet rahoitetaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.

Vakavaraisuus Kertoo, kuinka paljon työntekijän eläkelain mukaisen vakuuttajan eläkevarat ylittävät vastuuvelan. Vastuuvelka on arvio vakuuttajan vastuulla olevista tulevaisuudessa aiheutuvista eläkekustannuksista siltä osin, kuin ne on rahastoitu.

Reaalituotto Reaalituotto on työeläkevaroille saatu kuluttajahintojen kehityksen ylittävä vuotuinen tuottoprosentti.

Eläkevarat vai sijoitusvarat?

Työeläkejärjestelmän varoista puhuttaessa viitataan vaihtelevasti ­sekä eläkevarat- että sijoitusvarat-käsitteisiin.

Eläkevarat vuonna 2018 olivat 196,2 miljardia ja sijoitusvarat 194,9 mrd. Näiden ero (1,3 mrd.) johtuu eläkevaroihin sisältyvistä, taseeseen kirjatuista, muista saamisista ja veloista sekä aineellisista hyödykkeistä – näitä ei lasketa mukaan sijoitusvaroihin.