Tiedoksi

Palstan toimittanut Anne Iivonen

Jukka Rantalan (kuvassa keskellä) läksiäisseminaarin esitys ja paneelikeskustelu on katsottavissa tallenteena Youtubessa. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan luennon jälkeisissä tunnelmissa vas. läksiäisjuhlan juontanut Jari Hanska sekä paneelikeskustelun sujuvasti vetänyt Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Muhonen, lobbari Silja Silvasti Allianssista, Rantala sekä legendaariset eläkeneuvottelijat takavuosilta Lasse Laatunen (EK) ja Pertti Parmanne (SAK). Rantala siirtyi eläkkeelle kesäkuun alussa ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana hänen seuraajanaan on aloittanut Mikko Kautto.
Jukka Rantalan (kuvassa keskellä) läksiäisseminaarin esitys ja paneelikeskustelu on katsottavissa tallenteena Youtubessa. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan luennon jälkeisissä tunnelmissa vas. läksiäisjuhlan juontanut Jari Hanska sekä paneelikeskustelun sujuvasti vetänyt Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Muhonen, lobbari Silja Silvasti Allianssista, Rantala sekä legendaariset eläkeneuvottelijat takavuosilta Lasse Laatunen (EK) ja Pertti Parmanne (SAK). Rantala siirtyi eläkkeelle kesäkuun alussa ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana hänen seuraajanaan on aloittanut Mikko Kautto.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta pitää tutkia lisää

Työterveyslaitoksen (TTL) työeläkekuntoutusta käsitelleessä tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että kuntoutuksen hyöty oli pieni verrattuna siihen satsattuihin panoksiin.

TTL:n vanhemman tutkijan Eira Viikari-Junturan ja erikoistutkija Taina Leinosen tutkimuksen mukaan työeläkelakeihin perustuvalla ammatillisella kuntoutuksella on vain pieni myönteinen vaikuttavuus työhön osallistumiseen.

Väestötasoisessa tutkimuksessa verrattiin työeläkekuntoutusta saaneiden ja ei-saaneiden työhön osallistumista kolme vuotta ennen kuntoutusta ja kolme vuotta sen jälkeen. Kuntoutusjaksot alkoivat vuosina 2008–2010. Kohderyhmänä olivat 30–55-vuotiaat henkilöt, jotka olivat saaneet työeläkekuntoutusta.

Työeläkevakuuttajalla on tätä myönteisempi kokemus kuntoutuksen toimivuudesta. Työeläkevakuuttajan näkemyksen mukaan tutkimuksessa keskeinen osa kohderyhmästä on rajattu pois tutkimusaineistosta eli osa pitkistä kuntoutusohjelmista, työttömät sekä he, jotka kolmen edellisen vuoden aikana eivät olleet saaneet sairauspäivärahaa tai eläkettä mielenterveysongelmien tai tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella.

– Tulosten perusteella ei vielä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko työeläkekuntoutuksen hyödyistä tai kustannustehokkuudesta. Mutta ne antavat osviittaa siitä, mitä pitää tutkia lisää, toteaa Ilmarisen ylilääkäri, dosentti Maija Haanpää.

– Meillä on ollut tiedossa, että lyhyet työkokeilut omassa työssä voivat olla tehottomia, jos niissä ei oteta tarpeeksi huomioon kuntoutujan terveydentilan asettamia haasteita ja muokata työnkuvaa riittävästi, Haanpää kirjoittaa blogissaaan työeläkeyhtiö Ilmarisen verkkopalvelussa.

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on tukea työuran jatkumista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Kuntoutusta toteuttavat kaikki työeläkevakuuttajat. Heille suurin osa hakemuksista tulee työterveyshuollon kautta.

Eläkeiän nousun myötä on löydetty ratkaisuja työntekijöiden jaksamiseen ja työurien pidentämiseen myös kuntoutuksen avulla. Eläketurvakeskuksen tilastoista ilmenee, että työeläkekuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Työeläkekuntoutujia oli viime vuonna yli 18 000 henkilöä. Kokonaiskustannukset viime vuodelta olivat 167 miljoonaa euroa.

Lähemmät tiedot tutkimustuloksesta TTL:n verkkopalvelussa ja Ilmarisen Haanpään Parempaa elämää -blogikirjoituksessa.

Pro gradu -palkinto Natalia Edelmannille

Eläketurvakeskus myöntää vuosittain ansiokkaalle pro gradu -tutkielmalle tunnustuspalkinnon. Vuoden 2018 palkinto myönnettiin työeläkekuntoutusta käsittelevälle opinnäytetyölle Tampereen yliopistosta.

Kahden tuhannen euron palkinnon saanut Natalia Edelmann tarkastelee vakuutustieteen pro gradu -tutkielmassaan työeläkekun-toutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä tilastollisin menetelmin.

Tutkielman aihe on ajankohtainen sekä haastava ja se on ankkuroitu huolella yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen keskusteluun.

Lukijat varsin tyytyväisiä Työeläke-lehteen

Työeläke-lehden lukijat ovat tyytyväisiä lehden sisältöön, ilmenee toukokuussa valmistuneessa lukijatutkimuksessa. Lukijat kertovat saavansa lehdestä kiinnostavaa tietoa ja pitävänsä lehteä asiantuntevana, luotettavana ja ajankohtaisena.

Taloustutkimuksen 18.4.–5.5. verkkokyselynä toteuttamaan lukijatutkimukseen vastasi 290 henkilöä. Heistä 90 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväinen Työeläke-lehteen.

Erittäin tyytyväisten lukijoiden osuus on kasvanut edelliseen vuoden 2017 tutkimustulokseen verrattuna 10 prosenttiyksiköllä.

Lehden suosituimpia aiheita ovat edelleen asiantuntija-artikkelit, lainsäädäntömuutokset, työeläkealan uusin tutkimustieto, henkilöhaastattelut ja käytännön esimerkit työelämästä. Selvä enemmistö vastaajista pitää näitä sisältöjä riittävinä. Vajaa kymmenes vastaajista on sitä mieltä, että lehdestä puuttuu aiheita, joista olisi kiinnostunut lukemaan.

Seitsemän lukijaa kymmenestä lukee mieluiten painettua lehteä. Sekakaäyttäjiä eli printti- että digi­lehteä vuorotellen ja rinnakkain lukee viidennes vastaajista.

Työeläke-lehden paperilehden levikki on reilut 9 000 kappaletta. Digilehteä Työeläkelehti.fi lukee säännöllisesti reilut pari tuhatta lukijaa.

Työeläke-lehti on ilmestynyt vuodesta 1965 lähtien. Lehteä kustantaa Eläketurvakeskus, jossa sijaitsee myös lehden toimitus. Monikanavaisista tuotantopalveluista huolehtii AsteHelsinki. Lehti painetaan Hansaprintin kirjapainossa Turussa.

Vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa tablettitietokoneen voitti Pekka Luoma Tampereelta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille.

Opi uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja.

Kesän opiskelu­-mahdollisuudet ovat verkossa:

Suomen työeläke­järjestelmä lyhyesti.

Perusteet eläkepäätöstietojen ilmoittamisesta.

Ulkomaantyön vakuuttaminen.

Eläketurvakeskus kouluttaa, 

ilmoittaudu verkossa. www.etk.fi/koulutus

Nimitykset

Elo

VTM Marketta Ekholm on nimitetty 9.4. alkaen Elon henkilöstöpäälliköksi. Ekholm siirtyi Eloon hen-kilöstöhallinnon ja -johtamisen asiantuntijapalveluita tarjoavasta Accountor HR4 Oy:stä.

KTM Katja Ekman on nimitetty 15.4. alkaen työkykyjohtamisen kehittämispäälliköksi Pohjanmaalle toimipaikkanaan Vaasa. Ekman siirtyy Elon palvelukseen vaasalaisen perheyrityksen Oy Ekman Systems Ab:n toimitusjohtajan tehtävästä.

Liisamari Krüger on nimitetty 1.4. ­alkaen Elon ylilääkäriksi. Krügerillä on fysiatrian erikoislääkärin tutkinto sekä vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Krüger siirtyy Eloon työeläkeyhtiö ­Varmasta.

Kuukauden twiitti

Eläkepolitiikan paradoksi: Puhutaan ”eläkepommista” ja ”vauvakriisistä” tulevien sukupolvien näkökulmasta. Politiikot ja puolueet kuitenkin kosiskelevat puheissaan ja lupauksissaan eläkeläisiä. @ErkkaRailo #eläkeroast #eläke

Minna Helle @MinnaHelle

15.5. klo 16.40

4,0 %

Sijoitusvaroilleen työeläkevakuuttajat ovat keränneet viiden viime vuoden aikana keskimäärin 4,0 prosentin reaalituoton.

Kohtuullisen tuottokehityksen jatkumiseen varaudutaan. Eläketurvakeskuksen laskelmissa pitkän aikavälin reaalituotoksi vuoteen 2028 saakka ­oletetaan 2,5 prosenttia.