TAPASIMME

Rudi Van Damin

Rudi Van Dam näkee, että niillä EU-mailla, joissa on kehittynyt työvoiman suojelu ja sosiaaliturvajärjestelmä, on mahdollisuudet menestyä paremmin. Näistä voisi  ottaa oppia muissakin EU-maissa.
Rudi Van Dam näkee, että niillä EU-mailla, joissa on kehittynyt työvoiman suojelu ja sosiaaliturvajärjestelmä, on mahdollisuudet menestyä paremmin. Näistä voisi ottaa oppia muissakin EU-maissa.

Eläkeläisten taloudellinen hyvinvointi tarkastelussa

Mitä odotamme

sosiaaliturvalta?

Yksi Euroopan arvostetuimmista sosiaalisten indikaattorien tuntijoista, Rudi Van Dam, saapuu syyskuussa Suomessa pidettävään kansainväliseen konferenssiin. Kävimme Brysselin näyttävässä Finanssitornissa tapaamassa Van Damia hänen työpaikallaan.

BRYSSELI | teksti ja kuva mika horelli

Indikaattorit, joilla EU:n eri jäsenvaltioiden sosiaalista tilannetta mitataan ovat koordinaattori Rudi Van Damin mukaan poliittisesti erittäin herkkä aihe. Siksi mittareista käytäviin neuvotteluihin kuluu paljon aikaa.

– Meille on hyvin tärkeää, että jäsenmaiden välille löytyy konsensus siitä, miten niiden hyvinvointia tai sen puutteita voidaan yhteismitallisesti arvioida.

Van Damin mukaan eläkejärjestelmää mittaavia indikaattoreita pitää kehittää nykyistä monipiirteisimmiksi. Tästä aihepiiristä hän aikoo puhua myös Eläketurva­keskuksen Helsingissä 17. syyskuuta järjestämässä konferenssissa.

Nykyisellään EU:ssa on olemassa yhteisten mittarien karkea runko, mutta vastedes tarvittaisiin huomattavasti yksityiskohtaisempaa ja harmonisoidumpaa tietoa eläkeläisten ja vanhusväestön taloudellisen hyvinvoinnin monitorointiin.

– Ikävä kyllä meillä on sokeita pisteitä vielä paljon. Vaikka tiedämme kattavasti eläkkeiden tasosta eri jäsenmaissa, meiltä puuttuu esimerkiksi kattavasti koottu tieto eläkeläisten varallisuudesta, vaikka tämä olisi erittäin hyödyllinen lisätieto, Van Dam sanoo.

Hänen mukaansa myöskään tietoa vanhusten pitkä­aikaishoidon erityistarpeista ja niiden täyttämisestä EU:n jäsenmaissa ei ole riittävästi.

Kuitenkin Van Dam näkee tarpeelliseksi, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ja yhä tarkempaa tietoa eri jäsenmaiden hallituksilta.

– Olemme pääasiassa onnistuneet lisäämään joitakin uusia kysymyksiä jo olemassa oleviin tutkimuksiin, mutta uusia tutkimushankkeita ei ole päästy aloittamaan, Van Dam harmittelee.

– Yksi hyvä esimerkki tiedosta, jotka meiltä vielä EU-tasolla puuttuu, on yksilöllinen korvausaste (replacement rate). Tällä tarkoitetaan ennustettavissa olevaa tietoa siitä, minkälaisen eläketason eri työssäoloaikaiset tulotasot tuottavat.

– Vaikka tästä on täällä ja muissakin Suomen tapaisissa maissa erittäin hyvä tietämys, ikävä kyllä suurimmassa osassa EU-maista tällaista tietoa ei vielä ole kuitenkaan kattavasti saatavilla.

Vanhusväestön taloudellisessa hyvinvoinnissa ollaan EU:ssa vielä kaukana ihmisten tasaveroisuudesta.

– Jos otamme esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella elävät eläkeläiset, Virossa osuus on noin 40 prosenttia. Samanaikaisesti se on muun muassa Tanskassa, Hollannissa tai Ranskassa alle kymmenen prosentin luokkaa tai vähemmän.

Vanhusväestön köyhyysriski on kuitenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta selvästi vähenemässä. Tämä perustuu siihen, että taloudellisten laskukausien aikana aktiiviväestön tulotaso yleensä jonkin verran laskee, kun eläkkeet säilyvät ennallaan.

– Kun köyhyysraja määritellään suhteessa koko väestön tulotasoon, tämä käytännössä pienentää tasaista eläkettä saavien osuutta köyhyysrajan alapuolella elävistä ihmisistä. Tämän lisäksi olemme seuranneet ostovoiman kehitystä ja todenneet, että vanhusten asema on parantunut myös absoluuttisesti, Van Dam summaa.

Rudi Van Damin on töissä Belgian liittovaltion sosiaaliturvavirastossa, joka vastaa sosiaaliturvan koordinoinnista ja kehittämisestä.Vastaava Suomessa on lähinnä sosiaali- ja terveysministeriö.

Poiketen Suomesta, Belgia on Flanderin, Vallonian ja kokonaan Flanderin sisällä sijaitsevan Brysselin pääkaupunkialueen muodostama liittovaltio. Maassa suuri osa sosiaalialan toimijoista on yksityisiä sää­tiöitä ja osuuskuntia, joiden toimintaa liittovaltio valvoo.

Sosiaali- ja valtiotieteistä Antwerpenin yliopistosta valmistunut maisteri Rudi Van Dam tekee työtä siinä viraston osassa, joka on keskittynyt työskentelemään eurooppalaisella tasolla EU:n Sosiaalisen suojelun komiteassa SPC:ssa. Van Dam toimii SPC:n indikaattorityöryhmän puheenjohtajana. Tämä puolestaan tuottaa muun muassa PAR-raportin (Pension Adequacy Reportin) sekä eläkejärjestelmien toimivuusraportin kaltaisia, koko EU:n laajuisia tietopaketteja.

Näitä aineistoja hyödyntävät Euroopan ministerineuvoston alainen työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto. Se taas suunnittelee yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on parantaa EU-kansalaisten elinolosuhteita.

Nykyisen EU-komission aikana unionin sosiaalipolitiikka on saanut paljon aikaisempaa enemmän huomiota.

– On mielenkiintoista nähdä, pitääkö uusi komissio sosiaalipolitiikan asioita yhtä tärkeinä kuin nykyinen. Pidän tätä todennäköisenä koska maat, joissa on kehittynyt työvoiman suojelu ja sosiaaliturva­järjestelmä, selviävät globaaleista kriiseistä selvästi paremmin kuin muut.

Van Dam muistuttaa, että toimiva so­siaaliturva luo lisäksi yhteiskunnallista koheesiota, samaan veneeseen kuulumisen tunnetta.

– Toisin sanoen toimiva sosiaaliturvajärjestelmä ei yksin takaa kansalaisten parempaa toimeentuloa, mutta tuottaa toissijaisesti myös yhteiskunnallista vakautta.

Aiheesta lähemmin:

PAR-raportti (Pension Adequacy Report 2018 saatavilla Euroopan komission ­verkkopalvelussa englanniksi)

Indicators’ Subgroup (ISG indikaattori­työryhmästä Euroopan komission verkkopalvelussa englanniksi)

KUKA?

Rudi Van Dam

55-vuotias sosiaali-indikaattorien asiantuntija

työskentelee koordinaattorina Belgian liittovaltion sosiaaliturvapalveluvirastossa

Belgian korkeimman tilastoneuvoston jäsen 2019–

EU:n Sosiaalisen suojelun komitean SPC:n indikaattorityöryhmän puheenjohtaja 2015–

Master of Political Science, Antwerpenin yliopisto, pääaine politiikka ja yhteiskuntatiede (political and social sciences), jatko-opintoja tilastotieteessä.

”Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä tuottaa myös yhteiskunnallista vakautta.”

Indikaattoreita

pitää kehittää monipiirteisimmiksi.

Rudi Van Dam,

SPC:n indikaattorityöryhmän pj.