Pallo

hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Aiheesta laajemmin Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät

Kari Lindstedt

Tietoasiantuntija

Meksiko

Minimieläkkeeseen tuntuva korotus

Meksikon vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador on nostanut yli 68-vuotiaille maksettavaa minimieläkettä tuntuvasti. Alkuperäiskansoihin kuuluvat voivat saada tätä eläkettä jo 65:sta ikävuodesta lähtien.

Minimieläkkeenä maksetaan nyt 2 550 pesoa eli noin 120 euroa joka toinen kuukausi. Aikaisemmin määrä oli alle puolet tästä.

Meksikossa on pakollinen työeläkejärjestelmä, mutta vain neljäsosa saa työeläkettä. Syitä eläkkeen puuttumiselle Meksikossa on useita. Periaatteessa Meksikossa työeläkkeen ansaitsee työntekijä, jolle on maksettu työeläkemaksuja kolmenkymmenen vuoden ajan.

Iso osa meksikolaisista eläkeikäisistä työskentelee tullakseen toimeen.

AP 14.1.

ISO-BRITANNIA

Isompi osa palkasta lisäeläkkeeseen

Kymmenen miljoonan työntekijän eläkemaksut nousivat keväällä, kun 5 prosentin sijasta 8 prosenttia palkasta ohjataan lisäeläkkeeseen.

Britanniassa otettiin vuonna 2012 käyttöön työpaikkakohtainen lisäeläkejärjestely, johon palkansaajat liittyvät automaattisesti elleivät erikseen ilmoita jättäytyvänsä siitä ulos. Nyt voimaan tullut korotus on uudistuksen viimeinen vaihe järjestelmän vaiheittaisessa käyttöönotossa.

Korotuksen johdosta palkasta jää käteen aikaisempaa pienempi osuus. Jos lisäeläkkeestä jättäytyy ulos, menettää kuitenkin myös työnantajan panostuksen eläkkeeseen. Käytännössä ulosjättäytyminen tarkoittaa siis vapaaehtoista palkanalennusta pitkällä aikavälillä katsottuna.

BBC 6.4.

RANSKA

Eläkeikä säilyy, vähimmäiseläke nousee

Presidentti Emmanuel Macronin huhtikuussa pitämä suuri liennytyspuhe linjasi myös Ranskan eläkepolitiikkaa. Tavoitteena oli rauhoittaa niin sanottujen keltaliivien mielenosoituksia.

Macron vakuutti, että eläkeikää ei nosteta 62 vuodesta, mutta täyteen eläkkeeseen liittyvää työuravaatimusta pidennetään.

Presidentti haluaisi nostaa myös vähimmäiseläkkeen tason 1 000 euroon täyden työuran tehneille. Korotus on merkittävä, sillä tällä hetkellä vähimmäiseläkkeen ja tuloharkintaisen avustuksen kokoismäärä on 868 euroa.

Myös eläkkeiden indeksointi on tarkoitus palauttaa normaaliksi eli inflaation mukaiseksi ensi vuodesta alkaen alle 2 000 euron eläkkeisiin ja vuodesta 2021 kaikkiin eläkkeisiin.

Le Monde 26.4.

PUOLA

Rahastoeläkkeiden alasajo vihdoin päätökseen

Puolan pääministeri on julkistanut viimein tarkemman suunnitelman toisen pilarin rahastoeläkejärjestelmän likvidoinnista, josta on spekuloitu vuosikausia.

Näin 16 miljoonaa vakuutettua voivat nyt päättää, siirretäänkö aiemmin pakollisen rahastoeläkejärjestelmän säästöt henkilökohtaiselle IKE-eläketileille vai valtion sosiaalivakuutuslaitokselle.

Oletusvaihtona on varojen siirto henkilökohtaiselle eläketilille. Tällöin vakuutettu joutuu maksamaan 15 prosentin siirtymäveron, mutta saa aikanaan eläkkeen verottomana.

Valtion sosiaalivakuutuslaitoksen valitsevat puolestaan säästyvät siirtymäverolta, mutta eläkkeellä heitä verotetaan normaalisti tuloveron mukaan.

IPE 16.4.

JAPANI

ESG-sijoittaminen etenee hiljalleen

Maailman suurimman eläkerahaston eli Japanin valtion eläkerahaston (GPIF) sijoitusjohtaja Hiromichi Mizuno edistää aktiivisesti vastuullista ESG-sijoittamista yhdessä Maailmanpankin kanssa.

ESG on lyhenne, joka tulee sanoista Environmental, Social and Governance. Sillä viitataan sijoittamiseen, jossa kiinnitetään huomiota ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallinto­tapaan.

Mizuno pyrkii edistämään sitä, että eläkesijoittajat ottaisivat ESG-näkökulman mukaan sijoitustoimintaansa nykyistä laajemmin, sillä siitä ei ole vielä tullut valtavirtaa. Mizunon mukaan ESG-sijoittaminen vähentää sijoitusriskiä. Sen hyödyt näkyvät parhaiten hieman pidemmällä aikavälillä, kuten 25 vuoden horisontilla.

Barron’s 12.4.

maaesittely

Irlanti

Väkiluku: 4,8 miljoonaa

Elinajan odote: 83,4 (naiset) 79,7 (miehet)

Eläkeikä: 66 vuotta-

Tasaeläke eläketurvan perustana

Irlannissa on työskentelyyn perustuva lakisääteinen tasaeläkejärjestelmä Pay-Related Social Insurance System (PRSI). PRSI-eläkkeet ovat sidottuja vakuutusaikojen pituuteen, eivät ansioihin. PRSI-eläkkeet kattavat palkansaajat ja yrittäjät.

Täyden vanhuuseläkkeen määrä on 238,3 euroa viikossa (noin 953 euroa kuukaudessa). Yli 80-vuotiaille maksetaan 10 euroa enemmän. Jos vakuutusaikavaatimus ei täyty, maksetaan harkinnanvaraista eläkettä, joka on alimmillaan 95,2 euroa viikossa (noin 381 euroa kuukaudessa).

Vanhuuseläkkeen lisäksi lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksetaan työ­kyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä.

Koska lakisääteisten eläkkeiden enimmäismäärät ovat melko matalia, työnantajakohtaiset ja muut yksityiset lisäeläkejärjestelmät muodostavat monilla tärkeän­ osan vanhuuseläketurvasta. Niiden piirissä on kuitenkin vain noin puolet työntekijöistä. Lisäeläkkeet eivät ole pakollisia.

Lakisääteinen eläkejärjestelmä toimii jakojärjestelmänä, johon varat tulevat työnantajien ja työntekijöiden maksamina vakuutusmaksuista ja verovaroista. Suurin osa työntekijöistä maksaa 4 prosentin ja työnantajat 8,6–10,85 PRSI-maksua.

Vanhuuseläkeikä on 66 vuotta. Eläkeikä nousee 67 vuoteen vuonna 2021 ja 68 vuoteen 2028. Vanhuuseläkkeessä ei ole varhennusmahdollisuutta.

Lakisääteiset eläkkeet kuuluvat So­siaaliturva-asiain ministeriön (Department of Social Protection) vastuulle.