ASIANTUNTIJALTA

Lähetettyjen työntekijöiden määrä kasvanut viime vuosina nopeasti

EU-alueella lähetettyjen työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut ­viidessä vuodessa. Suurin lähettäjä on Puola ja merkittävin vastaanottaja on Saksa. Pääosa ­lähetetyistä työntekijöistä työskentelee rakennusalalla.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n periaatteista, ja pääsäännön mukaan työskentely vakuutetaan työskentelymaassa.

Mutta työnantaja voi myös lähettää työntekijänsä määräajaksi toiseen jäsenmaahan työskentelemään. Lähetetty työntekijä säilyy tällöin lähettävän maan sosiaaliturvan piirissä ja hänelle myönnetään A1-todistus. Tällöin henkilö maksaa sosiaaliturvamaksunsa lähettävään maahan.

EU:ssa myönnettiin vuonna 2017 kaikkiaan 2,8 miljoonaa lähetetyn työntekijän A1-todistusta. Tämä oli peräti 510 000 kappaletta enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2012.

Eniten todistuksia myönsivät Puola (574 000), Saksa (400 000), Espanja (191 000), Slovenia (191 000) ja Italia (153 000) (Kuvio 1). Vähiten todistuksia myönsivät Suomi, Irlanti, Kreikka, Kypros ja Malta, joissa määrä jäi alle 10 000.

Yhteen maahan A1-todistuksista myönnettiin 1,7 miljoona kappaletta vuonna 2017. Merkittävimmät myöntäjät olivat Saksa (330 000), Puola (235 000) ja Slovenia (165 000).

Tyypillisin tapaus oli, että työntekijä lähetettiin Puolasta Saksaan töihin tai Sloveniasta Saksaan tai Itävaltaan. Saksalaiset puolestaan lähetetiin töihin Itävaltaan, Ranskaan tai Hollantiin.

Suomesta lähetetiin työntekijöitä eniten Ruotsiin ja Espanjaan.

Yhteen maahan lähetettyjen työntekijöiden osuus työllisistä oli EU:n tasolla 0,4 prosenttia. Erot maiden kesken olivat huomattavat. Slovenian työvoimasta peräti viisi prosenttia lähetettiin toiseen EU-maahan töihin. Osuus oli lähes ­yhtä suuri ­Luxemburgissa. Useimmissa maissa osuus jäi selvästi alle yhden prosentin. Suomessa tämä oli 0,1 prosenttia. (Kuvio 2)

Pääosa lähetetyistä työntekijöistä työskenteli rakennusalalla. Tämä oli erityisen tyypillistä Sloveniasta, Virosta, Unkarista, Portugalista, Itävallasta, Romaniasta ja Puolasta lähetetyille työntekijöille, joissa yli puolet lähetetyistä työntekijöistä työskenteli rakennusalalla.

Se, mikä merkitys tällä oli lähettävän maan työmarkkinoille, vaihteli huomattavasti. Slovenian rakennusalalla toimivista henkilöistä peräti 60 prosenttia lähetettiin töihin toiseen EU-maahan. Myös Luxemburgin (15 %), Unkarin (13 %) ja Slovakian (10 %) rakennusalan työntekijöistä lähetettiin merkittävä osa toiseen jäsenmaahan töihin.

Useampaan EU-maahan myönnettyjen A1-todistusten määrä on myös kasvanut huimasti. Kun vuonna 2010 niitä myönnettiin 170 000, vuonna 2017 jo yli miljoona kappaletta.

Useampaan maahan lähetetyt olivat pääosin puolalaisia rekka-auton kuljettajia. Puolet Luxemburgin rekka-auton kuljettajista ja noin kolmannes Liettuan, Kroatian, Puolan, Slovakian ja Latvian kuljettajista työskentelee useamassa jäsenmaassa.

Saksa vastaanotti eniten lähetettyjä työntekijöitä (427 000). Toiseksi eniten Ranska (241 000) ja kolmanneksi Belgia (167 000). (Kuvio 3)

Saksaan tultiin pääosin Puolasta ja Sloveniasta. Ranskaan saavuttiin tasaisemmin useammasta maasta. Belgiaan puolestaan tultiin Luxemburgista, Saksasta, Puolasta sekä Ranskasta.

Suomi vastaanotti runsaat 22 000 työntekijää. Suomeen lähetetyt työntekijät tulivat pääosin Saksasta, Puolasta ja Virosta.

Kolmannes jäsenmaiden vastaanottamista lähetetyistä työntekijöistä työskenteli rakennusalalla ja neljännes palvelualoilla.

Rakennusalan osuus oli suurin Belgiaan, Tanskaan, Saksaan, Viroon, Ranskaan, Kroatiaan, Lat­viaan, Luxemburgiin, Hollantiin, Itävaltaan, Suomeen ja Ruotsiin saapuneilla. Luxemburgin vastaanottamien rakennusalan työntekijöiden osuus oli peräti neljännes sekä Itävallassa ja Belgiassa viidennes rakennusalalla työskentelevistä.

On hyvä huomata, että todistusten määrä ei kerro lähetettyjen työntekijöiden määrää. Sama henkilöä voi saada vuoden aikana useamman todistuksen.

Itse asiassa henkilöiden määrä on noin puolet todistusten määrästä. Toisin sanoen sama henkilö lähetettiin vuoden aikana keskimäärin kaksi kertaa toiseen jäsenmaahan. Tässä oli maittain huomattavia eroja.

Lähde:

European Commission: Posting of workers. Report on A1 Portable Documents issued in 2017

Kuvio 1

Suurimmat lähettäjämaat EU-alueella

Lähetetyt työntekijät 2017, 10 suurinta maata

Kuvio 2

Lähetettyjen osuus lähtömaan työvoimasta EU-alueella

Yhteen maahan lähetettyjen työntekijöiden osuus lähettävän maan työvoimasta 2017

Kuvio 3

Suurimmat vastaanottajamaat EU-alueella

Lähetettyjä työntekijöitä vastaanottaneet maat 2017, 10 suurinta maata

Tiina Palotie-Heino

Tiina Palotie-Heino

Tilastopäällikkö

Eläketurvakeskus

Useampaan maahan myönnettyjen A1-todistusten määrä on myös kasvanut huimasti.

Mikä A1-todistus?

EU:ssa työnantaja voi lähettää työntekijänsä määräajaksi työskentelemään toiseen jäsenmaahan.

Lähetetty työntekijä säilyy lähettävän maan ­sosiaaliturvan piirissä, kun hänelle myönnetään A1-todistus.

Tällöin sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut maksetaan lähettävään maahan.

A1-todistus voidaan myöntää myös yrittäjälle, joka siirtyy toiseen maahan tekemään vastaavaa yritystoimintaa, jota harjoittaa kotimaassa.

Todistus on voimassa enintään 24 kuukautta.

A1-todistus voidaan myöntää myös työntekijälle tai yrittäjälle samaan aikaan useampaan ­EU-maahan. Tälle todistukselle ei ole maksimipituutta.

Tavoitteena on lisätä ja helpottaa työvoiman ­vapaata liikkuvuutta EU:n jäsenmaiden kesken, koska todistuksen johdosta ei sosiaalivakuutus­maksuja tarvitse maksaa työskentely­maahan.

Eläketurvakeskus myöntää todistukset ­Suomesta lähetettäville henkilöille.