Kolumni

Millä on merkitystä pitkän päälle?

Jokainen sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistamisen piirissä pyöriskelevä henkilö käyttää valtaosan ajastaan asioihin, jotka ovat joko tärkeitä tai aiheuttavat huolta. Tärkein on kuitenkin hallinnon alin aste – ja jokainen asia aiheuttaa poliitikossa ja virkamiehessä huolta. Vastuullinen ministeri tai virkamies ei oikein voi muuta vastata tai ajatella.

Pienen mittakaavan kysymysten käsittelyyn menee suurin osa poliitikkojen ja virkamiesten ajasta. Tärkeiden ja huolta-aiheuttavien asioiden ratkaisut yleensä ovat yhden tai kahden lakipykälän muutoksia, menolisäyksiä ja leikkauksia – tai erilaisten ohjelmien, selvitysten ja hankkeiden perustamista.

Nämä kaikki ovat enimmäkseen kohinaa ajan virrassa.

Todella merkitykselliset poliittiset uudistukset ovat korkeammalla politiikan asialistoilla. Suurempi kysymys tällöin on, millä yhteiskunnallisella uudistamisella on merkitystä pidemmällä aikavälillä. Asiaa voi katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Välttämättä nämä arviot eivät tuota samaa tulosta samasta asiasta.

Tekemisen hetkellä asia saattaa tekijöiden mielestä vaikuttaa massiiviselta ja maailmaa perustavalla tavalla muuttavalta. Voi kuitenkin hyvinkin olla, että muutaman kymmenen vuoden päästä kukaan ei moista uudistusta muista, eikä se loppujen lopuksi ole ollut kovin merkityksellistä. Monet 1990-luvun alun leikkaukset ovat osoittautuneet tämänkaltaisiksi.

Toisaalta joku pienehkö muutos voi olla pitkällä aikavälillä dramaattinen, mitä tulee sosiaalipolitiikan muutokseen. Se on kantanut suurta muutosta sisällään vähän samalla tavalla kuin elefantti kantaa poikastaan: pieni muutos aiheuttaa suuria seurauksia, koska se muokkaa järjestelmää. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan käyttöönotto on tämänkaltainen uudistus.

Aikajänne luo tarkasteluun oman merkityksensä. Kymmenen vuotta on erilainen aikajänne kuin vaikkapa sata vuotta. Tämän päivän asiantuntijat pystynevät sanomaan jotain viime vuosisadan alkupuolelle tehdyistä uudistuksista. Esimerkiksi torpparilaki ja demokratiaan palaaminen välittömästi kansalais­sodan jälkeen lienevät olleet merkittävimpiä valintoja. Monesta muusta asiasta ei ole vielä yhteistä ymmärrystä.

Myös kuluva vuosisata aiheuttaa pohdintaa. Kun 2100-luvun asiantuntijat tarkastelevat 2000-luvun alun Suomen uudistuksia, tuskin kovin moni asia tulee heidän silmiinsä merkittävinä asioina. Paljon riippuu siitä, minkälaiseksi tulevaisuus asettuu. Joku 2100-luvun suojakuvun alla elävä ihmisrobotti voi todeta, että nyt elettävänä ajanjaksona ehkä merkittävin päätös koski kehityksen kestämättömyyttä. Mutta jos vähemmän huonosti käy, niin nyt menossa oleva hyvinvointivaltion uudistamisen aalto jää varmasti mieleen.

Hyvinvointivaltio on työeläkkeiden kannalta jo uudistettu, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusturvan osalta nyt alkava vaalikausi merkinnee merkittäviä muutoksia.

Jos tämä paketti menee kuluvalla kaudella lävitse, nyt meneillään olevan ajan uudistukset voivat näyttäytyä sosiaali- ja terveyspoliittisesti hyvin merkityksellisinä vielä sadankin vuoden päästä.

Juho Saari

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani.