ELINIKÄ

Näinköhän tästä kesästä tulee yhtä kuuma kuin viimevuotinen? Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Laukonsillalla  Tampereella viime vuoden loppukesällä 8. syyskuuta. Helteet olivat silloin jo enimmälti ohitse.
Näinköhän tästä kesästä tulee yhtä kuuma kuin viimevuotinen? Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Laukonsillalla Tampereella viime vuoden loppukesällä 8. syyskuuta. Helteet olivat silloin jo enimmälti ohitse.

Sään ääri-ilmiöitä Suomessakin

Helle käy hengen päälle

Viime kesän hellejakso aiheutti kaksi kertaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin liikenneonnettomuudet vuodessa. Suomenkin on varauduttava sään ääri-­ilmiöiden yleistymiseen.

teksti ja henkilökuva matti remes

Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen uhkaa kehitysmaissa miljoonien ihmisten henkeä ja terveyttä. Kuivuudet heikentävät satoja, tulvat lisäävät tartuntatauteja ja hirmumyrskyt aiheuttavat suurta tuhoa.

Säähän ja ilmastoon liittyvät terveysriskit eivät ole kuitenkaan vain köyhien maiden ongelma. Ne tulisi ottaa vakavasti myös Suomen kaltaisissa vauraissa maissa, huomauttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

– Erityisen huonosti meillä on varauduttu kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin. Viime kesän hellejaksot aiheuttivat Suomessa lähes 400 ennenaikaista kuolemaa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa kuolee ihmisiä vuodessa.

Ruuhela selvitti väitöskirjassaan, miten sää ja ilmasto vaikuttavat suomalaisten terveyteen ja itsetuhoisuuteen. Hän kertoi tutkimuksensa tuloksista toukokuussa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuolevuusseminaarissa.

Yhdistykseen kuuluu vakuutusmatemaatikoita, joille kuolevuus eli kuolleiden määrän suhteellinen osuus väestöstä on tärkeä tarkastelukohde. Kuolevuustilastot vaikuttavat esimerkiksi vuosittain laskettavaan elinaikakertoimeen ja sitä kautta työeläkkeiden tasoon.

Kuumuus voi olla kylmyyttä suurempi riski jopa Suomessa. Tutkija Ruuhela korostaa, että tähän pitäisi kiinnittää tulevina vuosina entistä enemmän huomiota, sillä hyvin kuumat päivät yleistyvät ja helleaallot pitenevät ilmaston muuttuessa.

– Ylipäätään säähän ja ilmastoon liittyviä terveysriskejä aletaan ymmärtää meillä vasta nyt laajemmin.

Suomessa kuumuus johtaa harvoin hengenvaarallisiin lämpöhalvauksiin, mutta helteet ovat riski etenkin sydän- ja verisuonitauteja sekä hengityselinsairauksia sairastaville.

– Suurin riskiryhmä ovat ikäihmiset, mutta helle aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia myös työikäisissä.

Viime kesän kokemukset ovat johtaneet keskusteluun siitä, miten terveydenhuollossa ja työpaikoilla on varauduttu helteisiin. Monissa sairaaloissa ja vanhusten kotihoidossa on lämpiminä kesinä tukalaa, kun rakennuksissa ei ole riittävää viilennystä.

Ruuhelan mielestä helleaaltoja varten tarvitaan Suomessakin varautumissuunnitelmia. Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksia, mutta toistaiseksi terveydenhuollosta puuttuu varoitusjärjestelmä, joka käynnistäisi varautumiseen liittyviä toimenpiteitä.

Ruuhelan mukaan ilmastonmuutos lisää terveysriskejä myös talvella. Vähenevä lumipeite ja lisääntyvä pilvisyys vähentävät valon määrää, mikä voi lisätä kaamosmasennusta ja lisätä itsemurhia.

Ruuhelan mukaan myönteistä kuitenkin on, että suomalaisten herkkyys äärilämpötiloille on pienentynyt.

– Kestämme kuuma- ja kylmärasitusta nykyään paremmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Tätä saattaa selittää se, että suomalaiset elävät pidempään ja ovat entistä terveempiä.

– Myös terveydenhuoltomme on parantunut, Ruuhela sanoo.

Terveystilannetta parantaa osaltaan se, että ennenaikaisten kuolemien ehkäisyssä on otettu viime vuosikymmeninä isoja edistysaskelia. Tämä pätee Suomessa etenkin sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ennaltaehkäisyyn, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

Hän kertoi seminaarissa tutkimuksesta, jossa selvitettiin pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusvaltioiden (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Valko-Venäjä) ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia.

– Ne vähenivät vuosina 2003–2013 kaikissa tutkituissa maissa. Erot maiden välillä olivat kuitenkin suuret, Jousilahti totesi.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että ennenaikaisin kuolemiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti.

– Tästä esimerkkinä on työikäisten sepelvaltimokuolleisuuden merkittävä lasku Suomessa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana. Pohjois-Karjala -projektista lähtenyt tuloksekas työ on herättänyt kansainvälisestikin laajaa huomiota.

Jousilahden mielestä ennaltaehkäiseviin toimiin tulisi kohdistaa varoja nykyistä huomattavasti enemmän. Hän harmittelee, että sote-uudistuksesta käydyssä keskustelussa terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat jääneet kovin vähäiselle huomiolle.

Pohjoisen ulottuvuuden maissa tehty selvitys paljasti, että ennenaikaiset kuolemat veivät elinvuosia eniten Valko-Venäjällä ja vähiten Ruotsissa. Suomi sijoittui vertailussa hieman keskitason paremmalle puolelle yhdessä Saksan rinnalla.

Sairausryhmistä ulkoiset kuolinsyyt, kuten onnettomuudet, väkivalta ja myrkytykset, olivat yleisin ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Niiden jälkeen eniten elinvuosien menetyksiä aiheuttivat syövät sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Tapaturmien lisäksi myös alkoholi on merkittävä kuolevuuden aiheuttaja. Erot olivat suuret. Vähiten elinvuosia menetettiin Ruotsissa, eniten Valko-Venäjällä.

– Suomalaiset miehet menettävät alkoholin aiheuttamien kuolemien takia seitsemän kertaa enemmän elinvuosia kuin ruotsalaiset miehet ja naisillakin ero on viisinkertainen, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela ja THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti tuntevat sääilmiöiden ja terveydentilan muutosten vaikutukset kuolevuuteen.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela ja THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti tuntevat sääilmiöiden ja terveydentilan muutosten vaikutukset kuolevuuteen.

Miesten alkoholikuolemien vuoksi menetetään seitsemän kertaa enemmän elinvuosia kuin Ruotsissa.

THL:n tutkimusprofessori

Pekka Jousilahti

Tukalinta kaupunkien keskustoissa

Pitkät hellejaksot koettelevat erityisen paljon kaupunkien keskustojen asukkaita. Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela sanoo, että auringosta lämpöä imevä rakennusmassa voi nostaa lämpötiloja useilla asteilla paikallisesti.

– Lisäksi keskustojen asunnot ovat usein pieniä ilman läpituuletusmahdollisuutta, Ruuhela sanoo.

Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kuumuus lisäsi viime kesänä tehtäviä ensihoidossa ja päivystyksissä. Ongelmia oli myös kiinteistöjen jäähdytyksessä, lääkkeiden säilyttämisessä ja välinehuollossa.

”Erityisen huonosti meillä on varauduttu kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin.”