ARJESSA

Alivakuutettu

Itsensätyöllistäjä

Moni itsensätyöllistäjä alivakuuttaa eläke- ja sosiaaliturvansa, koska pienistä tuloista tuntuu olevan mahdotonta irrottaa kalliiksi koettuja eläkemaksuja. Mikä avuksi?

teksti Riitta Lehtimäki | kuvitus Jouko Ollikainen

Toimittaja Tiina Ruulio, 60, on työskennellyt toiminimellä jo 27 vuotta, sitä ennen seitsemän vuotta palkansaajana. Nyt hänellä on koossa eläkettä reilut tuhat euroa kuukaudessa.

– Aion työskennellä alimpaan eläkeikääni eli 64-vuotiaaksi asti, nostaa sen jälkeen vanhuuseläkettä ja jatkaa työskentelyä 69-vuotiaaksi. Jos terveyttä riittää, saatan päästä 1 500 euron suuruiseen eläkkeeseen, Ruulio sanoo.

Yrittäjä jatkaa työntekoa

Tiina Ruulio toimii kuten monet kaltaisensa: yrittäjät jatkavat työskentelyä pidempään kuin palkansaajat. Kun yrittäjä alkaa nostaa vanhuuseläkettä, se on keskimäärin 1 530 euroa kuukaudessa, palkansaajalla 300 euroa enemmän.

Usein yrittäjä työskentelee eläkkeen ohessa vielä vuosia. Seitsemänkymppisenä yrittäjäkin on pelkän eläkkeen varassa.

– Eläketulo voi olla yli parinkymmenen eläkevuoden ajan ainoa vakaa tulo. Tätä kannattaa ajatella, sillä yrittäjät elävät jopa hieman pidempään kuin palkansaajat, toimitusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Mikko Kautto ymmärtää itsensätyöllistäjien huolen huonosti maksetusta työstä, josta ei kartu kunnollista eläketurvaa.

– Eläketurvan lähtökohtana kuitenkin on, että kaikki työ on samanarvoista. Jos eläkkeestä tinkimällä päästään halvempaan työhön, se ohjaa, miten työtä Suomessa tehdään.

Yrittäjät pitävät YEL-järjestelmää kalliina, joustamattomana ja epäluotettavana. Niin tekee toimittaja Tiina Ruuliokin.

– YEL-eläkkeen täysi verovähennysoikeus on hyvä, mutta silti kunnon eläkkeen kerryttäminen on vaikeaa. En tunne ketään, joka sellaisen saisi. Olemme kaikki (itsensätyöllistäjät) alivakuutettuja!

YEL-järjestelmää ei tunneta kunnolla

Jos alivakuuttaminen lisääntyy, yhteiskunnassa on pian suuri joukko, jonka eläke- ja muu sosiaaliturva ovat alakantissa, sillä yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo vaikuttaa myös hänen sosiaaliturvaansa.

– Alivakuuttaminen saattaa myös johtua siitä, että YEL-järjestelmän turvaa ei tunneta kunnolla. Varsinkin yrittäjyyden alkuvaiheessa sosiaali- ja eläketurvan miettiminen saattaa jäädä muiden tärkeiden asioiden jalkoihin, Suomen suurimman yrittäjäeläkevakuuttajan, työeläkeyhtiö Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski sanoo.

Hän kehottaa yrittäjää vertailemaan oman työeläkeyhtiönsä laskureilla, miten eri YEL-työtulot vaikuttavat eläke- ja sosiaaliturvaan ja mikä on eläkevakuutusmaksu.

Yrittäjien eläketurva voi myös olla parempi kuin he itse luulevat: vasta noin 50 vuoden työmarkkina-ajan jälkeen näkee, mikä oma eläke on. Moni tekee nelikymppiseksi asti palkkatyötä, joten yrittäjäeläke ja palkansaajan eläke lasketaan yhteen. Eläkkeet myös nousevat palkkakertoimien ja indeksien avulla.

Silti moni yrittäjä luulee saavansa huonompaa eläkettä kuin takuueläkkeen 784 euroa.

– Vain yksi prosentti eläkkeelle siirtyneistä yrittäjistä on saanut takuueläkettä, ja suurella osalla työeläkettä on kertynyt yli 1 300 euroa niin, että kansaneläkettäkään ei makseta, Mikko Kautto muistuttaa.

Tiina Ruulion mielestä YEL-järjestelmä joutaisi romukoppaan. Hän ehdottaa mallia, jossa olisi useampi maksaja, kuten Saksassa tai vaikkapa maatalousyrittäjien eläkkeessä, jossa valtio maksaa puolet eläkemaksusta. Tai sitten kaikki voisivat olla saman työeläkkeen piirissä.

– Työni on niin ihanaa, että huomaan olevani yllättävän vähän huolissani surkeasta eläkkeestäni. Kunhan en vain sairastuisi muistisairauteen, että voin jatkaa työntekoa.

Juttuun on haastateltu myös Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikköä Harri Hellsténiä.

Työtulo kannattaa mitoittaa oikein

Työtulo kannattaa mitoittaa oikean suuruiseksi heti yrittäjätoiminnan alussa.

Vahvistetusta työtulosta riippuvat sekä eläkkeen määrä että eläkemaksu.

Myös sairausvakuutuksen päivärahat ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksesi korvaukset.

Työtulo vaikuttaa työttömyysturvaan ja toimeentuloon äitiys- ja isyyslomilla.

Lähemmin yrittäjän eläketurvasta Työeläke.fi:ssä ja Eläketurvakeskuksen verkkopalvelussa.

Alivakuuttaminen saattaa myös johtua siitä, että YEL-järjestelmän turvaa ei tunneta kunnolla.

Harri Kangaskoski, Elo

Kevytyrittäjä vai itsensätyöllistäjä?

Itsensätyöllistävien määrä on kasvanut vuodesta 2000 lähtien 120 000 henkilöstä 180 000:een. Ilmiön vanavedessä on syntynyt laskutuspalveluja, kuten Suomen suurin laskutuspalvelu Ukko.fi, jolla on 60 000 käyttäjää, toiminimellä työskentelevien OP Kevytyrittäjä ja Varamiespalvelun omistama osuuskunta Eezy.

Moni kokeilee yritysideansa kantavuutta tai laskuttaa sivutuloja laskutuspalvelun avulla.

– Itsensätyöllistäminen kiinnostaa, koska palkkatyö ei ole enää niin varmaa kuin 20–30 vuotta sitten. Kaikilla ei enää ole halua, mahdollisuutta tai tarvetta elää kuten ennen, jolloin oli yksi ammatti ja yksi pitkä työsuhde. Työurissa on nyt vaihtelua ja moni nuori yksinyrittäjä tekee ohessa myös palkkatyötä, johtava asiantuntija Timo Lindholm työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Vaikka nykyään puhutaan kevyt­yrittäjistä, lainsäädännön ja eläkejärjestelmän näkökulmasta on kuitenkin vain työsuhteessa olevia ja yrittäjiä. Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ei pidä uusista termeistä. Laskutuspalveluyritykset toimivat hänestä kuten ennen kirjanpitäjät.

– Minusta kevytyrittäjyyttä ei ole. On vain raskasta yrittäjyyttä. Henkilö on laskutuspalveluissa kaikilta osin yrittäjä eikä hänen palkkionsa muutu palkaksi, vaikka mainostekstissä niin sanottaisiin.

Jos yrittäjän työpanoksen arvo on yli 7 800 euroa vuodessa, hänen tulee ottaa yrittäjän eläkevakuutus.

Jos yrittäjä ei itse vakuuta työtään, Eläketurvakeskus valvoo asiaa. Suurin osa yrittäjistä huolehtii vakuuttamisestaan yhteydenoton jälkeen. Eläkemaksu on ulosottokelpoinen.

Aiheesta lähemmin Työeläkelakipalvelu.fi:ssä Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan tunnusmerkit