asiantuntija
Mitä jää käteen eläkkeestä ja palkasta?
Suvi Ritola
Erityisasiantuntija
Eläketurvakeskus
Vanhuuseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä vapaasti. Verotus lieventää tulojen pienenemistä.
Kokonaiseläkkeeseen voi kuulua työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Eläkkeensaajalla voi olla oikeus myös esimerkiksi asumistukeen.
Eläkettä verotetaan ansiotulona, mutta asumistuesta ei makseta veroa. Eläkkeensaajan verotusta keventävät kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset sekä perusvähennys. Eläkkeensaaja alkaa maksaa veroa noin 860 euron tuloista (kuvio 1).
Työskentely vanhuuseläkkeellä ei vaikuta työeläkkeen tai Kelan eläkkeiden määrään. Palkkatulot voivat kuitenkin vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita työeläkkeen rinnalla enintään 40 prosenttia ja osa-työkyvyttömyyseläkkeellä oleva enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä palkkatasosta. Aina saa työkyvyttömyyseläkkeellä ansaita vähintään 737,45 euroa kuukaudessa (vuonna 2017).
Näiden rajojen ylittyessä työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jää lepäämään. Myös jos Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavan tulot ylittävät 737,45 euroa kuukaudessa, eläke jää lepäämään.
Eläke ja palkka verotetaan ansiotulona, mutta erilaisten verovähennysten ja maksujen takia nettotulo niistä muodostuu eri tavalla. Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin.
Palkkatulot pienentävät eläketulovähennystä; kun vähennys pienenee, veroprosentti kasvaa. Progressiivinen verotus myös kiristyy sitä mukaa kun kokonaistulot kasvavat. Toisaalta palkkatulosta saa tulonhankkimisvähennyksen, ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen.
Eläkkeensaajan palkasta peritään myös palkansaajan maksut. Työttömyysvakuutusmaksua (1,6 prosenttia) ei peritä 65 vuotta täyttäneen palkasta. Työeläkevakuutusmaksua (17–52-vuotiaalla ja 63–67-vuotiaalla 6,15 prosenttia sekä 53–62-vuotiaalla 7,65 prosenttia) maksetaan ikäluokan vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 68 vuotta vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneillä. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua (1,58 prosenttia) ei peritä 68 vuotta täyttäneen saamasta palkasta tai jos palkkatulot ovat alle 14 000 euroa vuodessa.
Taulukosta ilmenee (taulukko 1), kuinka paljon eläkkeensaaja maksaa veroja lisätulosta. Esimerkiksi 1 000 euron eläkkeestä veroprosentti on 3,6. Jos palkkatuloja on tämän lisäksi 500 euroa kuukaudessa (6 000 euroa/vuosi), menee lisätuloista veroihin 23,2 prosenttia. Kokonaistulon vero- ja maksuprosentti on 10,1.
Vähennysten yhteisvaikutuksena vero- ja maksuprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.
Samanaikaisesti eläkettä ja palkkaa saavat myös osa-aikaeläkkeensaajat ja vuoden alusta voimaan tulleen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) saajat.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneella henkilöllä ei ole mitään rajoituksia työskentelyä koskien, joten hän voi jatkaa työskentelyä täysipäiväisesti tai vähentää työntekoa siten kuin haluaa ja sopii työnantajan kanssa.
Progressiivinen verotus lieventää kokonaistulojen pienentymistä, jos työskentely vähenee. Vastaavasti verotus kiristyy, jos OVE:n ottaa aiemman palkkatason päälle.
Osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla ei ole oikeutta Kelan eläkkeisiin ennen kuin hän on täyttänyt niihin oikeuttavan iän. OVE:n jälkeen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeessä työeläke vähentää kansaneläkettä koko sillä määrällä, joka maksettaisiin ilman varhennusvähennystä. Toisin sanoen kansaneläke ei kompensoi osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennystä.
Verotus tasaa myös hieman OVE:n jälkeisen kokonaiseläkkeen pienentymistä (esimerkki 1).
Taulukko 1
Eläkkeensaajan (65-v.) vero- ja maksuprosentti palkasta ja kokonaistulosta
Eläke |
Palkka/vuosi |
Kokonaistulot /vuosi |
Verot ja maksut palkasta, % |
Vero- ja maksu- prosentti |
Veroprosentti, jos kokonaistulot koostuisivat vain |
|
eläkkeestä |
palkasta |
|||||
760 e/kk (9120 e/vuosi) |
0 |
9120 |
0,0 |
0,0 |
6,2 |
|
3000 |
12120 |
8,7 |
2,2 |
4,0 |
6,8 |
|
6000 |
15120 |
11,9 |
4,7 |
10,9 |
9,2 |
|
12000 |
21120 |
17,4 |
9,9 |
18,8 |
16,0 |
|
18000 |
27120 |
25,7 |
17,0 |
22,9 |
20,4 |
|
1 000 €/kk (12 000 €/vuosi) |
0 |
12000 |
3,6 |
3,6 |
6,8 |
|
3000 |
15000 |
28,2 |
8,5 |
10,7 |
9,0 |
|
6000 |
18000 |
23,2 |
10,1 |
15,3 |
12,7 |
|
12000 |
24000 |
23,2 |
13,4 |
20,7 |
18,5 |
|
18000 |
30000 |
28,4 |
18,5 |
23,6 |
22,2 |
|
1 500 €/kk (18 000 €/vuosi) |
0 |
18000 |
15,3 |
15,3 |
12,7 |
|
3000 |
21000 |
30,2 |
17,5 |
18,7 |
15,9 |
|
6000 |
24000 |
24,0 |
17,5 |
20,7 |
18,5 |
|
12000 |
30000 |
22,4 |
18,2 |
23,6 |
22,2 |
|
18000 |
36000 |
29,5 |
22,4 |
27,1 |
25,8 |
|
2 000 €/kk (24 000 €/vuosi) |
0 |
24000 |
20,7 |
20,7 |
18,5 |
|
3000 |
27000 |
31,6 |
21,9 |
22,8 |
20,3 |
|
6000 |
30000 |
23,3 |
21,2 |
23,6 |
22,2 |
|
12000 |
36000 |
25,6 |
22,3 |
27,1 |
25,8 |
|
18000 |
42000 |
33,2 |
26,1 |
29,8 |
28,5 |
|
2 500 €/kk (30 000 €/vuosi) |
0 |
30 000 |
23,6 |
23,6 |
22,2 |
|
3000 |
33 000 |
33,4 |
24,5 |
25,5 |
24,1 |
|
6000 |
36 000 |
32,2 |
25,0 |
27,1 |
25,8 |
|
12000 |
42 000 |
32,1 |
26,0 |
29,8 |
28,5 |
|
18000 |
48 000 |
37,1 |
28,6 |
31,7 |
30,7 |
Taulukko 2
Osittainen vanhuuseläke, vaikutus verotuksessa
• Henkilön syntymävuosi 1956
• Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 v 6 kk
• Palkkatasot 1 800 ja 2 500 euroa/kk
• Eläkettä karttunut 50 % palkasta osittaisen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä
• Osittainen varhennettu vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana
• Työskentelee osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla 0, 50 tai 100 % aiemmasta tulotasosta
• Kansaneläke on 18 kk varhennettu ja se on laskettu yksin asuvalle henkilölle
Palkka ennen osittaisen vanhuus-eläkkeen alkamista |
1 800 |
2 500 |
||||
netto |
1 464 |
2 263 |
||||
Palkka osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla, e/kk |
||||||
0 |
900 |
1 800 |
0 |
1 250 |
2 500 |
|
Osittainen vanhuuseläke 50 % |
||||||
382 |
382 |
382 |
530 |
530 |
530 |
|
Tulot yhteensä |
||||||
brutto netto |
382 382 |
1 282 1 190 |
2 182 1 765 |
530 530 |
1 780 1 565 |
3 030 2 263 |
Vanhuuseläke osittaisen eläkkeen jälkeen |
||||||
työeläke kansaneläke kokonaiseläke netto |
812 208 1 020 976 |
848 192 1 040 988 |
884 175 1 059 1 000 |
1 128 52 1 180 1 074 |
1 178 29 1 207 1 090 |
1 228 0 1 228 1 103 |
Vanhuuseläke, jos henkilö ei ota osittaista eläkettä eikä vähennä työskentelyä |
||||||
työeläke kansaneläke kokonaiseläke netto |
933 176 1 109 1 030 |
933 176 1 109 1 030 |
933 176 1 109 1 030 |
1 296 8 1 304 1 150 |
1 296 8 1 304 1 151 |
1 296 8 1 304 1 152 |
Yllä olevissa esimerkkilaskelmissa verot ja maksut on laskettu vuoden 2017 tietojen mukaisesti olettaen, että vuositulot ovat 12 x kuukausitulot. Verotuksessa on otettu huomioon valtionvero, keskimääräinen kunnallisvero, yleisradiovero, sairausvakuutusmaksut, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä verotuksessa viran puolesta tehtävät vähennykset.
Varhentaa ja lykkää yhtä aikaa
● Osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) hintana varhennusvähennys on pysyvä. Se pienentää myös osittaisen eläkkeen jälkeistä lopullista vanhuuseläkettä.
● Voi kuitenkin ottaa OVEn ja jatkaa työtekoa. Eläkkeen rinnalla työskentelystä karttuu uutta eläkettä.
● Jos jatkaa työssä yli alaikärajan, OVE:n ottanut saa lykkäyskorotuksen sekä siihen osaan eläkettä, jota ei vielä ole ottanut maksuun että OVE:n rinnalla työstä karttuvaan eläkkeeseen.