Painava sana

Nuorilla työelämään pääsy voi nyt vaikeutua, jos he eivät ole voineet tehdä opintojen aikana työharjoitteluja ja saada muuta työkokemusta. Erikoistutkija Hanna Sutela näkee kesätyöt siksi juuri nyt nuorille tärkeiksi.
Nuorilla työelämään pääsy voi nyt vaikeutua, jos he eivät ole voineet tehdä opintojen aikana työharjoitteluja ja saada muuta työkokemusta. Erikoistutkija Hanna Sutela näkee kesätyöt siksi juuri nyt nuorille tärkeiksi.

Ei vielä mitenkään menetetty sukupolvi

Nuorten työllisyys toipuu koronasta

Nuorten työllisyys heikkeni merkittävästi koronakriisissä, mutta erikoistutkija Hanna Sutelan mielestä menetetystä sukupolvesta ei kannata vielä puhua.

Teksti: Matti Remes / Kuvat: Karoliina Paatos, Olli-Pekka Orpo

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela on perehtynyt Suomen työmarkkinoiden kehitykseen ja tuntee hyvin myös lähihistorian talouskriisien vaikutukset työllisyyteen.

Koronakriisi eroaa kuitenkin selvästi 1990-luvun lamasta ja 2008 finanssikriisin jälkeisestä talouden sukelluksesta.

– Nyt vaikutukset ovat iskeneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin, jotka työllistävät paljon myös nuoria. Aiemmat talouskriisit osuivat ensin miesten työllisyyteen, kun työttömyys kasvoi miesvaltaisilla ja suhdanneherkillä vientialoilla, Sutela ­sanoo.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan naisten työllisyysaste laski 1,2 ja miesten 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.

– Yli puolet työllisten määrän vähenemisestä selittyi nuorten heikentyneellä työtilanteella. Työt vähenivät etenkin kauppojen, ravintoloiden ja majoitusliikkeiden kaltaisilla palvelualoilla.

Työllisiä 15–24-vuotiaita oli viime vuonna 22 000 vähemmän ja heidän työllisyysasteensa 3,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

– Muissa ikäryhmissä työllisyysasteiden lasku jäi alle prosenttiyksikköön ja 55–64-vuotiailla työllisyys itse asiassa parani.

Sutela huomauttaa, että talouskriiseillä on aina vaikutuksia myös siihen, miten sujuvasti nuoret pääsevät siirtymään opiskeluista työmarkkinoille.

Esimerkiksi 1990-luvun laman seurauksena monen nuoren työllistyminen vaikeutui pitkäaikaisesti. Myös pätkätyöt lisääntyivät, kun vakituisia työpaikkoja ei ollut tarjolla.

”Vielä emme ole menettäneet sukupolvea koronakriisin vuoksi. Nuorten työllisyyden paranemisesta on jo merkkejä.”

Kriisillä monisyisiä vaikutuksia

– Työllisyyden heikkeneminen oli edellisissä kriiseissä paljon rajumpi kuin nyt. Mutta ei koronapandemiankaan vaikutuksia ole syytä vähätellä.

Sutela muistuttaa, että talouskriisin ohella tämä on ollut myös terveyskriisi ja sitä kautta myös sosiaalinen kriisi.

– Siksi vaikutukset voivat olla pidempiaikaisia ja vaikeammin ennustettavia kuin aiemmissa vaikeissa tilanteissa.

Tutkimusten mukaan nuorten hyvinvointi on korona-aikana heikentynyt ja mielenterveysongelmat kasvaneet. Muun muas­sa Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimus kertoo, että nuorten työhyvinvointi on tilanteen pitkittyessä kääntynyt heikommaksi kuin muissa ikäryhmissä.

Kolhuja työmarkkinoiden puskuriin

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista saa kokemusta työelämästä jo nuorella iällä. 19-vuotiaista noin 76 prosenttia sai ansiotuloja ainakin hieman vuonna 2019. 22-vuotiailla osuus oli runsaat 80 prosenttia. Vuosiansiot jäivät kuitenkin keskimäärin melko pieniksi.

Sutelan mukaan opiskelun ohessa työskentelevät nuoret ja etenkin naiset ovat olleet koronakriisissä merkittävin puskurityövoima, jonka työtilaisuudet vähenivät nopeasti talouden notkahdettua.

– Suuri osa työssäkäyvistä opiskelijanaisista on tehnyt osa-aikatyötä koronasta kärsineillä palvelualoilla. Töiden loppuminen on tarkoittanut toimeentulon niukentumista. Se on näkynyt esimerkiksi toimeentulotukihakemusten yleistymisenä.

Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan koronakriisin aiheuttama työttömyys ja lomautukset ovat vaikuttaneet eniten yksin asuvien, naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajien tuloihin. Tulonmenetykset ovat suhteellisesti suuremmat nuoremmissa ikäryhmissä.

Hanna Sutelan mielestä kiintoisa havainto on, että töiden loppumisen jälkeen moni nuori nainen on työttömyyden sijaan keskittynyt päätoimiseen opiskeluun. Nuorilla miehillä vastaavaa kehitystä ei ole samassa määrin nähtävissä.

”Työllisyys heikkeni edellisissä kriiseissä paljon rajummin kuin nyt. Koronapandemiankaan vaikutuksia ei kannata vähätellä.”

Korona-aika lisää koulutuseroja

Suomessa naisten ja miesten välinen ero koulutustasossa naisten hyväksi on poikkeuksellisen suuri moneen muuhun maahan verrattuna. Tilastojen perusteella tilanne ei ole olennaisesti korjaantunut.

– Koronakriisi on pikemminkin lisännyt nuorten naisten ja miesten eroa, kun puhutaan opiskeluilla tulevaisuuteen panostamisesta.

Sutela muistuttaa, että työtä tai koulutusta vailla oleminen ei toki välttämättä ennusta syrjäytymistä, mikäli tilanne ei pääse pitkittymään.

– Moni nuori pitää jossakin vaiheessa taukoa ja esimerkiksi odottaa varusmiespalvelun alkamista, lukee pääsykokeisiin tai pitää välivuotta, hän sanoo.

Paranemista jo nähtävissä

Nuorten synkistyneestä työllisyystilanteesta huolimatta Hanna Sutela on optimistinen tulevaisuuden suhteen. Nuorten työllisyystilanne todennäköisesti toipuu notkahduksesta, kun koronarokotukset etenevät, rajoituksia puretaan ja talous lähtee kunnolla nousuun.

– Nuorten työllisyyden paranemisesta on jo merkkejä.

Sutelan optimistisuudelle antavat pohjaa myös hänen omakohtaiset kokemuksensa työllistymisen vaikeuksista ja niiden selättämisestä työuran alkuvaiheessa. Hän valmistui yliopistosta keskellä 1990-luvun syvintä lamaa, jolloin jopa harjoittelupaikan saaminen oli kiven alla.

– Toivottavasti työnantajat ymmärtävät nyt, että nuorille olisi tarjottava työtilaisuuksia. Nuorilla on intoa mennä eteenpäin, joten tärkeintä on antaa heille mahdollisuuksia.

– Vielä emme ole menettäneet sukupolvea koronakriisin vuoksi, Sutela korostaa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työnteko on opiskeluaikana yleistä. Tutkimusten mukaan tämä auttaa myös pääsemään nopeammin koulutusta vastaaviin töihin opintojen jälkeen.

– Työnantajilta vaaditaan ymmärrystä, että korona-aikana cv:hen on saattanut tulla aukkoja, vaikka nuorella olisi ollut kuinka paljon intoa päästä työn syrjään kiinni.

Annu Kähkönen luottaa tulevaisuuteen.Hän työskentelee Rovaniemen Minimanissa,ja työtä on riittänyt korona-aikana.
Annu Kähkönen luottaa tulevaisuuteen.Hän työskentelee Rovaniemen Minimanissa,ja työtä on riittänyt korona-aikana.