Tiedoksi

Palstan toimittanut Anne Iivonen

Uudistus on vastatuulessa Virossa. Jos lakiesitys ei johda aiottuun, rahastoeläkejärjestelmään liittyneille virolaisille ei synnykään mahdollisuutta nostaa etukäteen rahastoihin kerättyjä varoja omaan käyttöönsä.
Uudistus on vastatuulessa Virossa. Jos lakiesitys ei johda aiottuun, rahastoeläkejärjestelmään liittyneille virolaisille ei synnykään mahdollisuutta nostaa etukäteen rahastoihin kerättyjä varoja omaan käyttöönsä.

Viron presidentti: Eläkeuudistus rikkoo perustuslakia

Teksti: Kirsi Hakala, Kuva: Marko Mumm

Viron työeläkeuudistus uhkaa lykkääntyä. Presidentti Kersti Kaljulaid kieltäytyi maaliskuussa toistamiseen allekirjoittamasta eläkelakia, koska Viron parlamentti eli riigikogu ei tehnyt hänen ehdottamiaan muutoksia.

Lakihanke koskee rahastoeläkettä, joka lukeutuu kolmiportaisessa pilarijärjestelmässä ns. toiseen pilariin. Uudistuksen myötä järjestelmään liittyneet virolaiset voisivat halutessaan nostaa rahastoihin kerätyt varat omaan käyttöönsä. Eläkevaroja on kerätty yksityisiin rahastoihin vuodesta 2002 lähtien.

Kaljulaid on katsonut uudistuksen olevan monin tavoin perustuslain vastainen. Hänen mukaansa se muun muassa loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta ja saattaisi lisätä köyhyyttä eläkeläis­väestön keskuudessa. Hän käyttikin perustuslain presidentille suomaa oikeutta viedä lakihanke korkeimpaan oikeuteen, joka Virossa toimii myös perustuslakituomioistuimen roolissa.

Korkein oikeus voi todeta lain perustuslain vastaiseksi tai se voi edellyttää lakiin muutoksia, jolloin uudistuksen voimaantulo todennäköisesti lykkääntyisi. Rahastoeläkkeen muuttaminen vapaaehtoiseksi vuonna 2021 sisältyy pääministeri Jüri Rataksen hallituksen ohjelmaan.

Maaliskuussa Viron hallitus hyväksyi koronatukipaketin, jossa yhtenä säästökohteena on valtion osuus toiseen pilariin (neljä prosenttia palkansaajien bruttopalkasta). Paketin puitteissa myöskään palkansaajien ei toistaiseksi tarvitse kerryttää rahastoeläkettä omalla kahden prosentin osuudellaan.

Mitä tietoja tulorekisteriin ilmoitetaan?

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille, jonne työnantajat ilmoittavat työntekijän ansiotulot. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Palkkatietojen lisäksi myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava rekisteriin.

Työnantajat tai muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.

Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten.

Tulorekisterin tietoja ovat käyttäneet vuoden 2019 alusta lähtien Verohallinto, Kela, Työllisyysrahasto, työeläkelaitokset sekä Eläketurvakeskus. Tänä vuonna käyttäjien määrä laajeni ja ensi vuodesta alkaen eläkelaitokset ilmoittavat myös eläke- ja etuustiedot tulorekisteriin.

Riita jatkuu ammatillisten eläkeikien nostosta

Opetusalan ammattijärjestö OAJ vie epäoikeudenmukaiseksi kokemansa ammatillisten eläkeikien noston Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. OAJ valmistelee yhdessä muiden järjestöjen kanssa kannetta, jossa tavoitteena on peruuttaa järjestöjen jäsenkunnassa epäoikeudenmukaiseksi koettu eläkeikien nosto.

Mukana kanteen valmistelussa ovat julkisalojen työntekijöitä edustavat ammattijärjestöt: hyvinvointialojen JHL, poliisin ja oikeushallinnon SPJL ja sosiaali- ja terveysalojen työntekijöitä edustava Tehy.

Kiistan ytimessä on vuonna 2017 voimaan tullut eläkeuudistus, joka nosti myös ns. ammatillisia eläkeikiä. Kun eläkeuudistus tehtiin, OAJ kertoi halustaan taistella loppuun saakka ammatillisten eläkeikien nostoa vastaan.

Tausta perustuu siihen, että vuoteen 1989 saakka osalla valtion ja kuntien työntekijöistä oli niin sanotut ammatilliset eläkeiät, jotka olivat alhaisempia kuin silloinen 65 vuoden yleinen eläkeikä. Kun ammatillisesta eläkeiästä luovuttiin, saivat niiden piiriin kuuluvat työntekijät valita, säilyttävätkö he ammatillisen eläkeikänsä vai vaihtavatko sen yleiseen eläkeikään, johon kannustettiin esimerkiksi uusilla varhaiseläkevaihtoehdoilla.

Näin ollen ammatillisesta eläkeiästä puhutaan myös valittuna eläkeikänä.

Kanteeseen ryhtyvät etujärjestöt pitävät jäsenkuntansa eläkeikien nostoa epäreiluna ja katsovat sen olevan ristiriidassa perustuslaissa tarkoitetun omaisuuden suojan käsitteen kanssa.

Kanteen vieminen Euroopan tasolle eteni sen jälkeen, kun asiaa on käsitelty sekä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa että vakuutusoikeudessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asian käsittely kestänee useita vuosia.

Suomen Pankin eläkkeet Kevaan

Suomen Pankin henkilöstöä koskevien työeläkeasioiden toimeenpano siirtyy vuoden 2021 alusta lukien Kevaan.

Hallituksen esitys annettiin asiasta maaliskuun lopussa.

Henkilöstön eläketurvan sisällöstä säädettäisiin Suomen Pankin eläkesäännön sijaan julkisten alojen eläkelaissa. Esityksellä ei olisi vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen eikä eläke-etuuksiin.

TORBEN ANDERSEN (kuvassa vasemmalla), Aarhusin yliopiston tanskalainen talous­tieteen professori, vieraili maaliskuussa Eläketurvakeskuksessa. Andersen arvioi parhaillaan Suomen eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä ja eläketurvan riittävyyttä. Tässä ominaisuudessa hän kontaktoi myös työeläkevakuuttajien edustajia ja alan sidosryhmiä. Kuvassa oikealla erikoistutkija Mikko Laaksonen, tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen ja johtaja Jaakko Kiander ETK:sta.
TORBEN ANDERSEN (kuvassa vasemmalla), Aarhusin yliopiston tanskalainen talous­tieteen professori, vieraili maaliskuussa Eläketurvakeskuksessa. Andersen arvioi parhaillaan Suomen eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä ja eläketurvan riittävyyttä. Tässä ominaisuudessa hän kontaktoi myös työeläkevakuuttajien edustajia ja alan sidosryhmiä. Kuvassa oikealla erikoistutkija Mikko Laaksonen, tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen ja johtaja Jaakko Kiander ETK:sta.

Opi

uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja. Kevään koulutuksissa on laaja kattaus oppia ja osaamisen vahvistamista. Muutama esimerkki valikoimistamme:

2020 poikkeustilanteen aikana keskitämme koulutukset verkkoon.

Eläketurvakeskus kouluttaa,

ilmoittaudu verkossa.

www.etk.fi/koulutus

Nimitykset

Mela

Kauppatieteiden maisteri Sirkku Rekola on nimitetty 12.3. alkaen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan vakuutus- ja asiakaspalveluyksikön päälliköksi.

Kuukauden twiitti

1 533 €

Keskieläke naisilla on Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastojen mukaan 1 533 euroa kuukaudessa. Naisten eläkkeet ovat 79 prosenttia miesten keskieläkkeestä (1 937 euroa).

Kaikki yhteenlaskien Suomessa asuvien keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2019 oli 1 719 euroa kuukaudessa.