LUUPIN ALLA

Työeläkejärjestelmässä eläkevakuutusyhtiöt korostavat työkykyjohtamisen merkitystä. Työpaikoilla tämä näkyy myös asiakasyritysten toimintaa tukevissa palveluissa, sanovat Pauli Forma Varmasta ja Kristiina Halonen Ilmarisesta.
Työeläkejärjestelmässä eläkevakuutusyhtiöt korostavat työkykyjohtamisen merkitystä. Työpaikoilla tämä näkyy myös asiakasyritysten toimintaa tukevissa palveluissa, sanovat Pauli Forma Varmasta ja Kristiina Halonen Ilmarisesta.

Työkyvyn puolustajat

Eläkeyhtiöiden työkykyjohtajat ovat samaa mieltä asiakkaille tarjottavien työkykypalvelujen painopisteistä. Työkykyjohtamisen ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

teksti Matti Remes | kuvat Olli-Pekka Orpo

Työeläkeyhtiöiden asiakkailleen tarjoamat työkyvyttömyysriskin hallintapalvelut ovat ajankohtainen puheenaihe. Finanssivalvonta (Fiva) tarkastaa tänä vuonna, että tarjottavien palvelujen laatu ja laajuus vastaavat sallittuja rajoja.

Fivan mukaan eläkeyhtiön toteuttamina asiakkaiden työkyvyttömyysriskien hallintaan liittyvien toimenpiteiden on oltava luonteeltaan valistavia ja ohjaavia. Varsinaisia työkyvyttömyysriskiä vähentäviä toimenpiteitä eläkeyhtiöiden ei tule Fivan mielestä itse toteuttaa asiak­kaalle.

Työeläke-lehti kysyi neljältä eläkeyhtiöltä, miten ne näkevät oman roolinsa työkyvyttömyysriskien hallinnassa.

Niveltyy hyvin perustehtävään

Varman työkykyjohtaja Pauli Forma sanoo, että työkyvyttömyysriskin hallinta niveltyy hyvin eläkevakuuttajan perustehtävään eli eläketurvan varmistamiseen.

– Eläkevakuuttajalla on intressi siihen, että työkyvyttö­myys vähenee. Näkökulmamme on tukea tätä työtä neuvo­malla ja lisäämällä ymmärrystä työkyvyttömyyttä aiheu­t­tavista tekijöistä sekä keinoista, joilla riskiä voi hallita.

Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen viittaa Fivan ohjeistukseen, jonka mukaan eläkeyhtiön on keskityttävä oman vakuutuskannan riskien alentamiseen. Riskiperustaisuus on kaiken perusta.

– Tämä tarkoittaa käytännössä, että eläkeyhtiön on arvioitava omasta asiakaskunnastaan korkeariskisimmät yritykset ja kohdistettava toimintansa niiden työ­kykyriskien hallintaan.

– Myös vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää, vaikkakin tulosten mittaaminen ei aina olekaan helppoa työkykyyn liittyvissä tilanteissa. Vaikuttavuutta ei pidä nähdä vain toiminnan lopputuloksena, vaan yhteisenä oppimisena, Halonen muistuttaa.

Yhteydet asiakasyrityksiin

Elon työkykyjohtaja Anu Suutela-Vuorinen sanoo, että työeläkeyhtiöiden etuna ovat suorat kontaktit työeläkemaksuja maksaviin yrityksiin.

– Muilla toimijoilla ei ole vastaavia asiakassuhteita. Ne ovat erinomainen väylä viedä työkykyä edistäviä asioita eteenpäin.

Suutela-Vuorisen mielestä on tärkeää lisätä yrityksen johdon, esimiesten ja henkilöstöhallinnosta vastaavien ymmärrystä työkykyjohtamisen prosesseista. Samalla on tuotava esille niiden hyötyjä työntekijöille ja työnantajalle.

– Eläkeyhtiöiden tehtävänä on toimia herättäjinä. Varsinainen työ tehdään yrityksissä, mutta voimme välittää tietoa ja pitää esillä tärkeitä teemoja.

Voimme myös valistaa, mihin yritysten resursseja kannattaa suunnata, Suutela-Vuorinen toteaa.

Veritaksen työkykypalveluista vastaava asiantuntija Minna Lundström huomauttaa, että eläkeyhtiöillä on paljon tietoa työkyvyttömyyden mahdollisista syistä. Näin työkykyasioita voidaan lähteä pohtimaan asiakasorganisaatiossa faktojen, ei oletusten kautta.

– Kyse on tiedolla johtamisesta, jossa analysoitua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.

Tietoa kerätään esimerkiksi henkilöstökyselyillä, joilla saadaan tietoa työkykyyn liittyvistä riskeistä.

Lundström on tyytyväinen siihen, että organisaatiot ovat entistä kiinnostuneempia edistämään työkykyä. Yhä useampi yritys osaa hakea tietoa ja hyödyntää eläkeyhtiöiden työkykyä edistäviä palveluja.

– Kukaan ei voi ratkaista mitään yksinään. Tarvitaan hyvää yhteistyötä esimerkiksi asiakasorganisaation, työterveyden ja eläkeyhtiön välillä. Tärkeintä on luoda hyviä verkostoja, jotta saadaan aikaan hyviä tuloksia, Lundström muistuttaa.

Kaikki lähtee vaikuttavuudesta

Pauli Forma korostaa, että kaiken toiminnan tavoite on vaikuttavuus. Hänestä keskeistä on muodostaa tilannekuva yrityksen työkyvyttömyysriskistä, tehdä suunnitelma riskien hallitsemiseksi, johtaa sitä tavoitteellisesti ja seurata toimenpiteiden vaikutuksia.

– Riskeihin vaikuttavat yrityksen toimiala, strategia ja mahdollinen muutostilanne. Työkyvyttömyyttä alentavat toimenpiteet tulee kohdistaa riskeihin ja riskiryhmiin.

Myös Forma huomauttaa, että toimenpiteet ovat työnantajan toimia tai työnantajan hankkiman kumppanin toimia. Eläkevakuuttaja voi rahoittaa riskiperusteisesti näitä toimia, mutta tällöin myös työnantajan on katettava omavastuu.

– Vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että asiakasyritys on motivoitunut ottamaan vastuun ja roolinsa työkykyjohtamisessa.

Forman mukaan tulokset näkyvät usein ensin sairaus­poissaoloissa ja sitten eläkevakuuttajan mittareissa, kuten alkaneissa työkyvyttömyyseläkkeissä ja maksuluokassa.

Kristiina Halosen mukaan työnantaja usein motivoituu, kun yrityksessä ymmärretään asian taloudellinen näkökulma. Toinen tekijä on se, että yritykset näkevät työkykyjohtamisen olevan tärkeä tekijä yrityskuvan ja työvoiman saamisen kannalta.

– Vaikuttavuudessa keskeistä on, että yrityksen johto on tietoinen ja sitoutunut edistämään työkykyä liiketoimintastrategialähtöisesti. Myös esimiehiltä vaaditaan osaamista seurata henkilöstön tilaa, puuttua varhain mahdollisiin ongelmiin ja antaa tukea esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta takaisin töihin.

– Tärkeintä on varhainen puuttuminen. Ongelmien ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen, Halonen toteaa.

Hänen mukaansa esimiesten valmiuksia on mahdollista parantaa esimerkiksi valmennuksilla, joissa pienryhmissä ja harjoitusten kautta käydään läpi varhaisen puuttumisen malleja ja tapoja ottaa työntekijän kanssa puheeksi vaikeita asioita.

Tuloksiin tarvitaan yhteistyötä

Julkisella puolella työkyvyttömyysriskin hallinta on lailla säädetty Kevan tehtäväksi. Yksityisellä puolella asiasta ei ole lain tasoista sääntelyä, vaikka se on keskeinen osa eläkeyhtiön tehtävää. Selvästikin työeläkevakuutusyhtiöillä on toiveita lainsäädännön selkeyttämiseksi.

Ilmarisen Kristiina Halonen korostaa, että tämä on selkeä puute.

– Työkyvyttömyysriskin hallinta tulisi lailla säätää myös yksityisten työeläkeyhtiöiden tehtäväksi. Selkeät yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu, Halonen summaa.

Millaisia esimerkkejä eläkeyhtiöillä on työn tuloksista? Ilmarisen Halonen nostaa esimerkiksi Työkykymestari-ohjelman, jossa ohjattiin asiakasyritysten henkilöstöhallinnon ja työkyvyn asiantuntijoita johtamaan työkykyä tavoitteellisesti.

Koulutuskokonaisuus sisälsi muun muassa harjoitustyön, jossa osallistujilla oli mahdollisuus laatia organisaationsa työkykyjohtamisen malli tai vuosikello. Halosen mielestä koulutuksen tärkein anti on ollut arjen hiljaisen tiedon jakaminen.

– Osallistujat ovat verkottuneet keskenään ja jakaneet tietoa omista kokemuksistaan ja hyödyllisiksi havaituista käytännöistä.

Veritas ja pitkäaikainen kumppani Viking Line toteuttivat yhdessä työterveyden ja liikuntapalveluja tuottavan yrityksen kanssa hankkeen, joka keskittyi henkilöstön fyysisen työkyvyn ja jaksamisen parantamiseen. Mukaan valittiin työntekijöitä, joilla riski työkyvyn menettämisestä oli erityisen suuri.

– Tulokset olivat monella tapaa hienot. Yksittäisen työntekijän arkiaktiivisuus parani. Myös työkykyjohtamisen kannalta hanke oli onnistunut, sillä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja mielenterveysongelmista johtuvia pitkiä poissaoloja, Lundström mainitsee.

Suutela-Vuorinen nostaa esimerkiksi S-ryhmässä toteutetun Nuori Mieli Työssä -ohjelman, jossa Elon lisäksi oli mukana laaja joukko muita yhteistyökumppaneita.

Hankkeessa ideoitiin S-ryhmälle uusia toimintamalleja. Käyttöön otettiin esimerkiksi matalan kynnyksen sähköiset palvelut. Myös lyhytpsykoterapia sisällytettiin työterveyshuoltoon.

– Kokonaisvaltainen ote ja nuorten kanssa aloitettu hanke hyödytti koko organisaatiota ja tuotti benchmark-tietoa Elon muiden asiakkaiden käyttöön. Tämän tuloksena mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat laskussa, Suutela-Vuorinen sanoo.

Forma ei halua nostaa muiden yläpuolelle yksittäisiä hankkeita. Hänen mukaansa vaikuttavissa esimerkeissä on tyypillisesti kyse siitä, että asiakasyrityksen kanssa on kartoitettu työkyvyttömyyteen liittyvät keskeiset riskit, tunnistettu toimenpiteitä edellyttävät asiat, tehty suunnitelma ja toimeenpantu se.

Forman mukaan Varma on saanut asiakkailta hyvää palautetta digitaalisessa oppimisympäristössä toteutetuista työkykyjohtamisen sisällöistä sekä asiakkaille viedystä työkyvyttömyyseläkehakemuksia koskevasta analytiikasta.

– Työkyvyttömyysriskin hallinta on pitkäjänteistä toimintaa. Mitkään yksittäiset temput eivät juuri ole vaikuttavia.

Veritaksen Minna Lundström sanoo, että eläkeyhtiöt jakavat asiakkailleen käyttökelpoista tietoa työkyvyttömyyden taustasyistä.
Veritaksen Minna Lundström sanoo, että eläkeyhtiöt jakavat asiakkailleen käyttökelpoista tietoa työkyvyttömyyden taustasyistä.
Ilmarisen Kristiina Halonen haluaa työkyvyttömyysriskin hallintaan yhtiöille lakiin kirjatut pelisäännöt kuten on julkisellakin puolella.
Ilmarisen Kristiina Halonen haluaa työkyvyttömyysriskin hallintaan yhtiöille lakiin kirjatut pelisäännöt kuten on julkisellakin puolella.
Elon Anu Suutela-Vuorisen mielestä on tärkeää, että työkykyjohtamiseen liittyvät palvelut tukevat ja ovat sidoksissa yrityksen liiketoimintaan.
Elon Anu Suutela-Vuorisen mielestä on tärkeää, että työkykyjohtamiseen liittyvät palvelut tukevat ja ovat sidoksissa yrityksen liiketoimintaan.
Pauli Forman mukaan Varma on saanut asiakkailtaan hyvää palautetta digitaalisessa oppimisympäristössä toteutetuista työkykyjohtamisen sisällöistä.
Pauli Forman mukaan Varma on saanut asiakkailtaan hyvää palautetta digitaalisessa oppimisympäristössä toteutetuista työkykyjohtamisen sisällöistä.

Johtamisen merkitys korostuu

Työeläkeyhtiöt korostavat työkykyjohtamisen merkitystä työpaikoilla. Se näkyy myös asiakasyritysten toimintaa tukevissa palveluissa.

Työkykyjohtamisella tarkoitetaan johtamisperiaatteita ja toimenpiteitä, joita hyödynnetään työkykyriskien hallinnassa. Kyse on esimerkiksi varhaisesta tuesta ja havaittuihin ongelmiin puuttumisesta riittävän aikaisin. Lisäksi tarvitaan työkyvyn ja henkilöstöjohtamisen prosessien jatkuvaa seurantaa.

Elon Anu Suutela-Vuorinen arvioi, että työelämän iso murros korostaa työkykyjohtamisen merkitystä.

– Yritykset ovat epätietoisia, mitä pitäisi tehdä. Eläkeyhtiöt voivat auttaa kartoittamaan riskejä ja valistaa niistä asiakkaita.

Suutela-Vuorisen mielestä on tärkeää, että työkykyjohtamiseen ­liittyvät palvelut tukevat ja ovat sidoksissa yrityksen liiketoimintaan. Näin löydetään juuri siinä liiketoiminnassa oleelliset työkyvyn riskit.

Mukaan valittiin työntekijöitä, joilla riski työkyvyn menettämisestä oli erityisen suuri.

Minna Lundström, Veritas

”Ongelmien ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.”

”Työkyvyttömyysriskin hallinta on pitkäjänteistä toimintaa. Mitkään yksittäiset temput eivät juuri ole vaikuttavia.”