ASIANTUNTIJALTA

Miten verotus muuttuu eläkkeellä?

Verot ja maksut määräytyvät eri tavalla palkasta ja eläkkeestä. Eläkkeensaaja ei maksa enää palkansaajan maksuja ja vähennykset ovat erilaiset.

Kokonaiseläkkeeseen voi kuulua työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Kansaneläke määräytyy siten, että täydestä kansaneläkkeestä vähennetään puolet työeläkkeestä (kuvio 1). Kun työeläketulot ovat yksinasuvalla yli 1 368 euroa ja puolison kanssa asuvalla yli 1 226 euroa kuukaudessa, ei kansaneläkettä jää maksettavaksi. Takuueläke turvaa kaikille 835 euron vähimmäiseläkkeen.

Eläkkeet ovat veronalaista ansiotuloa. Veroja eläkkeensaaja alkaa maksaa hieman alle tuhannen euron kuukausieläkkeestä. Veroja maksetaan esimerkiksi 1 000 euron eläkkeestä 1,4 prosenttia, 1 500 euron eläkkeestä 14,3 prosenttia ja 2 000 euron eläkkeestä 20,6 prosenttia. Eläkkeensaajalla voi olla oikeus myös esimerkiksi asumistukeen tai hoitotukeen, joista ei makseta veroa.

Verot ja maksut ovat erilaisia eläkkeestä ja palkasta. Noin 1 200 euron kuukausituloista alkaen samansuuruisesta eläkkeestä ja palkasta jää käteen suurin piirtein saman verran. Verot ja maksut kuitenkin koostuvat eri tavalla. Palkansaajalla vero- ja maksuprosenttiin sisältyy työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, kun taas kunnallis- ja valtionveron osuus jää pienemmäksi kuin eläkkeensaajalla (kuvio 2).

Kunnallisvero ja valtiolle maksettava tulovero määräytyvät eri tavalla palkasta ja eläkkeestä erilaisten vähennysten takia. Kun eläkkeensaaja maksaa kunnallisveroa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua vajaan 1 000 euron kuukausituloista alkaen, palkansaaja maksaa niitä noin 1 400 euron kuukausituloista alkaen. Kunnallisveroa maksetaan kotikunnalle kunnan tuloveroprosentin mukaisesti. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,97 vuonna 2020. Vaikka kunnallisveroa maksetaan saman prosentin mukaan, muodostuu se vähennysten seurauksena progressiiviseksi eli sen osuus nousee tulojen kasvaessa.

Myös kirkollisvero lasketaan kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta seurakunnan tuloveroprosentin mukaan. Keskimääräinen kirkollisvero on 1,39 prosenttia evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluville. Kirkollisvero ei ole mukana tässä esitetyissä kuvissa.

Valtionveroa eläkkeensaaja maksaa vasta reilun kahden tuhannen euron kuukausituloista alkaen ja palkansaaja noin 3 200 euron tuloista alkaen.

Siten esimerkiksi keskieläkettä saava ei maksa valtionveroa, sillä keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2019 oli 1 716 euroa. Eläkkeen ylittäessä noin 3 900 euroa kuukaudessa eläkkeensaaja maksaa valtionverona myös eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia.

Palkansaaja maksaa jo alle verotettavan tulon jäävistä tuloista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Palkansaajan maksut ovat erilaiset palkansaajan iän mukaan. Vasta 65 vuotta täytettyään palkansaaja ei maksa enää työttömyysvakuutusmaksua eikä 68 vuotta täyttänyt mitään palkansaajan maksuja.

Eläkkeensaaja ja palkansaaja maksavat myös Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi kannettavaa yleisradioveroa. Eläkkeensaaja maksaa yleisradioveroa 1 167 eurosta alkaen. Enimmäismäärää (163 euroa) eläkkeensaaja maksaa noin 1 700 euron kuukausieläkkeestä alkaen.

Veroprosentti yleensä pienenee eläkkeelle siirryttäessä, koska tulotasokin laskee. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu eivät sisälly palkansaajan verokortin ennakonpidätysprosenttiin, vaikka niitä voikin pitää veroluonteisina maksuina. Kun vastaavia maksuja ei enää makseta eläkkeestä, alenee vero- ja maksuprosentti kokonaisuudessaan enemmän kuin mitä ennakonpidätysprosentti kertoo.

Jos eläkkeensaaja tekee myös töitä, palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin. Palkkatulosta saa tulonhankkimisvähennyksen sekä ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen. Eläkkeensaajan palkasta peritään myös palkansaajan maksut (työntekijän työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksut) riippuen eläkkeensaajan iästä. Muut ansiotulot pienentävät eläketulovähennystä.

Näiden vähennysten yhteisvaikutuksena vero- ja maksuprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo­ koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.

Kokonaiseläke 2020

Vastikään julkaistu katsaus kertoo työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymisestä. Tekijät: Suvi Ritola ja Juha Knuuti.

Sarja: Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020

Suvi Ritola

Erityisasiantuntija

ELÄKETURVAKESKUS

Verovähennykset ja maksut erilaiset

Palkansaajan veroja keventävät tulonhankkimisvähennys, kunnallisverotuksen perusvähennys ja ansiotulovähennys sekä valtionverotuksen työtulovähennys.

Palkansaaja maksaa työntekijän työeläke­vakuutusmaksua (7,15 / 8,65 %) ja työttömyysvakuutusmaksua (1,25 %) sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (1,18 % jos tulot yli 14 574 e/vuosi), jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Eläkkeensaaja saa kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen ja perusvähennyksen sekä valtionverotuksessa eläketulovähennyksen.

Oletuksina laskelmissa

Palkansaaja on 53–62-vuotias

Kuukausitulo on vuositulo jaettuna 12:lla.

Vähennykset huomioitu, jotka tehty viran ­puolesta

Kunnallisvero on keskimääräinen 19,97 %

Kirkollisveroa ei ole otettu huomioon.