Analyysi

Kuinka koronakriisistä selvitään?

Koronarajoitukset aiheuttavat poikkeuksellisen tuotannon ja työllisyyden laskun. Myös eläkelaitosten maksutulo pienenee noin miljardilla eurolla.

TEKSTI: JAAKKO KIANDER, KUVA: Roni Rekomaa, Lehtikuva

Koronaepidemiaa rajoittavat toimet pyrkivät estämään ihmisten kohtaamisia. Käytännössä tämä on tarkoittanut monien normaalien toimintojen pysähtymistä. Erityisen kovasti rajoitustoimet iskivät liikenteeseen, matkailuun, ravintoloihin ja harrastuksiin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Kaupoissa vaeltelu korvautui perustarvikkeiden ostamisella ja hamstraamisella.

On jo nähtävissä, että koronarajoitukset aiheuttavat poikkeuksellisen tuotannon ja työllisyyden laskun pelkästään jo näiden kevätkuukausien aikana. Kokoontumisrajoitusten vuoksi huomattava osa palveluelinkeinojen toiminnasta pysähtyi. Samalla näiden alojen yrityksiltä ja yrittäjiltä loppuivat tulot. Asiakaskato vähensi myös työvoiman tarvetta, minkä seurauksena lomautukset lähtivät jyrkkään nousuun.

Niissä maissa, joissa ei ole suomalaista lomautuskäytäntöä, seurauksena on ollut jyrkkä työttömyyden kasvu. Meillä taas alle kolmeksi kuukaudeksi­ ­­lomautetut tilastoidaan edelleen työllisiksi, joten työllisyystilastot näyttävät toistaiseksi todellisuutta paremmilta.

Kokonaistuotanto voi poikkeustoimien vuoksi vähäksi aikaa pudota noin 10 prosenttia ja työpanos jopa 20 prosenttia. Koska kriisi vaikuttaa enemmän palveluihin kuin teollisuuteen, ovat työllisyysvaikutukset suurempia kuin menetykset tuotannon arvossa. Jos kriisi pitkittyy, alkavat sen taloudelliset vaikutukset kuitenkin laajenemaan myös rakentamiseen ja teollisuustuotantoon. Jos taas epidemia menee ohitse­ ja tilanne alkaa normalisoitua kesän aikana, jäävät tuotannon ja työllisyyden menetykset väliaikaisiksi ja vuositason menetykset vähäisemmiksi.

Kriisi kohtelee eri toimijoita eri tavoin. Jo kuukauden tai kahden mittainen pysähdys voi olla kohtalokas monelle pienyritykselle. Tulovirran ehtyessä rahoitustilanne muodostuu hyvin nopeasti vaikeaksi­ pienillä­ palveluyrityksillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja lomautetuilla työntekijöillä, joilla ei ole merkittäviä säästöjä tukenaan. Työttömyysturva tarjoaa osittaisen kompensaation, mutta sen hakemisessa ja saamisessa on pitkiä viiveitä.

Talouspolitiikka on kaikissa maissa vastannut tilanteeseen poikkeuksellisen suurilla elvytyspaketeilla. Niiden painopiste on erilaisissa takausjärjestelyissä, joilla tähdätään yrityssektorin rahoituksen turvaamiseen. Lisäksi lisää julkista rahaa suunnataan terveydenhoidon kuluihin ja monissa maissa myös palkkatukeen. Arviot siitä, kuinka paljon kriisi ja elvytystoimet tulevat kasvattamaan julkista velkaa, vaihtelevat.

Velkaantumista ei kuitenkaan pidetä päällimmäisenä murheena ja käytännössä lisävelka rahoitetaan keskuspankkien tarjoamalla nollakorkoisella rahoituksella.

Työeläkejärjestelmästä tuli Suomessa hyvin nopeasti merkittävä osa kriisinlievitystoimia. Sopeutustoimista sovittiin jo maaliskuun alkupuolella perinteisessä kolmikantahengessä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.

Ensimmäinen merkittävä toimi oli EMU-puskurista rahoitettava työnantajien työeläkemaksujen alennus loppuvuoden ajaksi. Toimenpide leikkaa puskuria noin 900 miljoonaa euroa. Sen tarkoituksena on tukea yritysten työllistämismahdollisuuksia alentamalla työvoimakustannuksia noin kahdella prosentilla.

Maksutason alentaminen loppuvuoden ajalta ei kuitenkaan helpota niiden yritysten ja yrittäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on pysähtynyt lähes kokonaan liikkumisrajoitusten vuoksi. Näille tarjotaan välittömänä kriisiapuna mahdollisuutta lykätä eläkemaksuja enimmillään kolmen kuukauden verran.

Päätetyt toimet supistavat eläkelaitosten maksutuloa kuluvan vuoden osalta noin miljardilla eurolla. Tämä on tarkoitus kompensoida määräaikaisella työeläkemaksujen korotuksella vuosien 2022–2025 aikana.

Maksualennusten ja -lykkäysten lisäksi työeläkelaitosten maksutulo supistuu tänä vuonna merkittävästi­ lomautusten vuoksi. On odotettavissa, että alkuvuoden aikana lomautetaan noin 300 000 työntekijää eri pituisiksi ajoiksi.

Maksutulon alentumisen lisäksi koronakriisi heikentää työeläkejärjestelmän taloutta myös sijoitusten arvon alentumisen kautta.

Rahoitusmarkkinoilla on lyhyessä ajassa koettu erittäin jyrkkä ja nopea osakekurssien lasku ja samanaikainen riskipreemioiden nousu korkomarkkinoilla. Maaliskuun puoliväliin mennessä osakekurssit olivat laskeneet noin 30 prosenttia. Keskuspankit reagoivat orastavaan rahoituskriisiin nopeasti alentamalla korkojaan ja lupaamalla mittavia arvopape­rien tukiostoja.

Helmi-maaliskuussa toteutunut osakekurssien lasku söi huomattavan osan siitä eläkelaitosten vakavaraisuuspuskurista, jota aiempien vuosien hyvät sijoitustuotot olivat kasvattaneet. On mahdotonta sanoa, kuinka pitkäaikaiseksi ilmiöksi kurssien lasku jää. Parhaassa tapauksessa osakekurssien taso palautuu vähitellen ennalleen. Pysyvänä seurauksena kriisistä on kuitenkin muutos tulevaisuudennäkymissä.

Pandemiakriisin aiheuttama jyrkkä osakekurssien lasku muuttaa luultavasti näkemystä osakesijoittamisen riskeistä; jyrkkä vaihtelu on todennäköisempää kuin aiemmin on arvioitu. Toinen muutos koskee korkotasoa. Kriisin seurauksena matalien korkojen rahapolitiikka tulee jatkumaan entistä pidempään ja nolla­koroista irtautuminen näyttää entistä vaikeammalta. Näillä tekijöillä on merkitystä silloin, kun arvioidaan eläkevaroille saatavia pitkän ajan sijoitustuottoja ja sijoitustoiminnan riskejä.

Väestöennusteisiin pandemia todennäköisesti jättää myös jälkensä. Jää nähtäväksi missä määrin pandemia vaikuttaa koko vuoden kuolleisuuslukuihin eri maissa. Pandemian ilmaantuminen ja kuolleisuuden nousu ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa arvioihin elinajan odotteen kasvusta. Toisaalta ei ole mahdotonta, että koronakriisillä olisi myönteinen vaikutus syntyvyyteen.

Jaakko Kiander

Johtaja

Eläketurvakeskus

Kuin varkain pandemia laajeni globaaliksi ilmiöksi

KUVA: Shen Bohan, Lehtikuva

Koronaviruksen aiheuttama epidemia alkoi Kiinassa tämän vuoden alussa. Kiinalaiset aloittivat rajut toimet epidemian rajoittamiseksi ja eristivät Wuhanin kaupungin (10 miljoonaa asukasta) ja Hubein maakunnan (60 miljoonaa asukasta). Ennen pitkää jopa 800 miljoonaa kiinalaista oli erilaisten matkustusrajoitusten piirissä.

Muualla maailmassa näitä toimia ihmeteltiin ja jatkettiin elämää entiseen tapaan. Rahoitusmarkkinat, joiden tehtävänä on arvioida ja hinnoitella tulevaisuutta, eivät myöskään nähneet aihetta huoleen. Länsimaiden pörssikurssit jatkoivat ripeää nousuaan vielä tämän vuoden helmikuussa.

Ajatus siitä, että koronavirus voisi olla vaarallinen tai että se voisi levitä muualle, ei näyttänyt tulevan kovinkaan monelle mieleen.

Tätä voi pitää erikoisena, kun tiedetään kuinka paljon ihmiset nykyään matkustavat maasta toiseen. Niinpä yksittäisiä tartuntoja havaittiin pian myös Euroopan maissa ja muissa Aasian maissa. Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Japanissa ja Singaporessa uhkaan suhtauduttiin heti vakavasti ja aloitettiin tiukat rajoitustoimet. Euroopassa ja Amerikassa vastaavaa ei katsottu tarpeelliseksi.

Tilanne muuttui, kun Pohjois-Italian hiihtokeskuksista alkoi levitä eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset ovat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.

Tässä vaiheessa myös rahoitusmarkkinat heräsivät tilanteeseen vakavuuteen. Seurauksena oli erittäin jyrkkä ja nopea osakekurssien lasku ja samanaikainen riskipreemioiden nousu korkomarkkinoilla. Maaliskuun puoliväliin mennessä osakekurssit olivat laskeneet noin 30 prosenttia. Keskuspankit reagoivat orastavaan rahoituskriisiin nopeasti alentamalla korkojaan ja lupaamalla mittavia arvopaperien tukiostoja.

Maaliskuun loppuun mennessä yhä useampi maa heräsi kriisiin ja aloitti rajut toimet tartuntojen hidastamiseksi: matkustusrajoituksia, koulujen sulkemisia, kokoontumiskieltoja ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja nähtiin pian eri puolilla Eurooppaa. Tiukimpiin toimiin mentiin siellä, missä tautitilanne oli kaikkein vakavin eli Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa sekä New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Jaakko Kiander