Tiedoksi

Palstan toimittanut Anne Iivonen

Työryhmän puheenjohtaja Heli Backman luovutti raportin helmikuussa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Raportista ilmenee eläkejärjestelmien yhdistämisen reunaehdot ja päälinjaukset.
Työryhmän puheenjohtaja Heli Backman luovutti raportin helmikuussa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Raportista ilmenee eläkejärjestelmien yhdistämisen reunaehdot ja päälinjaukset.

Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistymiskaavailut nytkähtivät eteenpäin

Vuosi 2027 on ensimmäinen mahdollinen ajankohta, jolloin Keva voi tulla TyEL-markkinoille.

Tähän näkemykseen päätyi eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön työryhmä, joka luovutti yksimielisen raporttinsa ministeri Anu Vehviläiselle 19. helmikuuta eduskunnassa.

Eläkejärjestelmien yhdistämistä puoltavat järkisyyt. Kunta- ja mm. sotepalvelujen tuottamisen mukanaan tuomat toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat riskit kannettaisiin yhdistymisen myötä yhdessä koko työeläkejärjestelmän hartioin. Merkittäviä muutoksia voi aiheutua työllisyydessä tai keskimääräisen eliniän kehityksessä.

Uudistus merkitsisi toteutuessaan nykyisen Kevan jakautumista TyEL-Kevaan ja kunta-alan aiemmin kertyneestä lisäturvasta huolehtivaan Julkis-Kevaan, joka hoitaisi myös valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeitä.

Rahoitusteknisesti kuntatyöntekijöiden TyEL:ä vastaava osa karttuneista ja maksussa olevista eläkkeistä siirrettäisiin TyEL-järjestelmään.

Jo kertyneen eläketurvan tasoon tai ansaittuihin eläkeoikeuksiin muutoksella ei olisi vaikutusta. Nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläketurvaan säilyisi, vaikka henkilö yhdistymisen jälkeen työskentelisi muualla kuin kunta-alalla. Työntekijän eläkelain mukaiseen yleisen työkyvyttömyysmääritelmän piiriin siirryttäisiin siten, että ennen vuotta 1972 syntyneiden kuntatyöntekijöiden työkyvyttömyyden arvioinnissa sovellettaisiin edelleen ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen suhtautuu myönteisesti laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan selvitykseen.

– Työeläkejärjestelmien yhdistäminen on ainoa keino saada pitkähkön siirtymävaiheen jälkeen kuntatyönantajan eläkemaksut yksityisen tasolle, totesi Kietäväinen Keva-päivässä maaliskuussa.

Raportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmän puheenjohtajana toimineen Eläketurvakeskuksen johtajan Heli Backmanin mukaan tavoitteena on saada asia tulevalla hallituskaudella lähempään tarkasteluun.

– Jatkovalmistelussa on vielä täsmennettävä lukuisia yhdistämiseen liittyviä yksityiskohtia ja laskelmia, Backman korostaa.

Mahdollisuudet yhdistymiselle ovat nyt periaatteessa suotuisat, sillä työryhmän selonteko oli ­yksimielinen.

Keväällä kaksi tutkimusseminaaria

Keväällä järjestetään vielä kaksi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusseminaaria. Seminaarit järjestetään ETK:n toimitiloissa Helsingin Itä-Pasilassa.

Toukokuussa 23.5. vieraaksi saapuu tohtori Dina Frommert (Deutsche Rentenversicherung Bund). Frommert esittelee Saksan tuoreita ja tulevia eläkeuudistuksia sekä saksalaisten työuria, elämänkaaria ja eläkekarttumaa luotaavan tutkimuksensa tuloksia.

Kesäkuun seminaarin ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin seuraavassa lehdessä.

Ajantasaista tietoa seminaareista ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Etk.fi-verkkopalvelun seminaarit-sivulta. Lähemmät tiedustelut: koulutus(at)etk.fi.

Seminaarit järjestetään ETK:n tiloissa ja ne ovat avoimia kaikille. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään viikko ennen tilaisuutta. Tervetuloa!

EESSI avuksi tietojenvaihdossa

Eläketurvakeskuksessa kohtasivat maaliskuussa 60 pohjoismaista asiantuntijaa ja Euroopan komission EESSI-projektin edustajat. Kaksipäiväisessä seminaarissa he pohtivat EU:n sosiaaliturvaviranomaiset kattavan sähköisen tietojärjestelmän (EESSI) käyttöönottoa.

Seminaarissa näkökulma painottui pohjoismaiseen yhteistyöhön eli niihin toimenpiteisiin, jotka edistävät pohjoismaiden välistä EESSI-sanomaliikenteeseen siirtymistä tämän vuoden aikana.

Paperiseen tietojen vaihtoon verrattuna EESSI toimii nopeammin. Maiden välisessä eläkehakemuskäsittelyssä etuuksien myöntämisen ja maksamisen odotusajat lyhenevät uuden järjestelmän käyttöönoton myötä. Lisäksi vakiomuotoinen tietojen vaihto ja yhteisesti sovitut toimintatavat ehkäisevät virheitä ja etuuksien väärinkäyttöä.

Ensimmäisenä EESSI-liikenteen ovat tämän vuoden alussa aloittaneet Itävalta ja Slovenia. Suomessa pyritään siirtymään EESSI-tuotantoon vaiheittain syyskauden aikana.

Kaikki EU-maat eivät ole valmiita sähköiseen tietojenvaihtoliikenteeseen heinäkuun alussa päättyvän siirtymäajan puitteissa. EU-tasolla on käynnissä selvittely, miten siirtymäajan ylittyminen hoidetaan.

Osatyökykyisten kannustinloukkuja puretaan

Etuuden ja työansion yhteensovittaminen lineaarisella mallilla toisi joustavuutta osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelevän kokonaistuloihin.

– Nyt tulot pienenevät kertaheitolla, kun eläkkeen maksu keskeytetään työansioiden ylittäessä ansiorajan, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen.

Hän veti kolmikantaista työryhmää, joka pohti työkyvyttömyyseläkettä saavien niin sanottujen kannustinloukkujen purkamista lineaarisella mallilla. Aihepiiri oli mukana osatyökykyisten työllistymisedellytyksiä tarkastelleessa OTE-hankkeessa, joka toteutettiin STM:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä 2015–2018.

Lineaarisessa mallissa osatyökyvyttömyyseläkettä ja ansiotuloja yhteen sovitettaisiin siten, että nykyiset ansaintarajoista johtuvat kannustinloukut vähenisivät.

– Tietyn ansiorajan jälkeen ylimenevä työansio pienentäisi sekä työeläkettä että kansaneläkettä samalla tavalla ilman, että kokonaistulotaso työnteon lisäämisen vuoksi laskisi, kertoo työryhmän valmistelussa mukana ollut kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Lineaarisen mallin toteuttamismahdollisuuksiin avautui uudenlainen tilaisuus, sillä tulorekisteri tuo ajantasaiset ansiotiedot eläke­järjestelmän käyttöön.

Toteutuessaan uusi malli voisi tulla voimaan vuoden 2022 alusta.

Opi uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja. Kevään koulutuksissa on laaja kattaus oppia ja osaamisen vahvistamista. Muutama esimerkki valikoimistamme:

Ensisijaisten etuuksien vaikutus työeläkkeeseen ti 7.5.

Työeläkeasioiden perusteet to 9.5. alkaen

YEL-päivä ti 14.5.

Mikko Kautto
Mikko Kautto

Nimitykset

Mikko Kautto

Eläketurvakeskuksen

toimitusjohtajaksi

VTT Mikko Kautto, 53, on nimitetty Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtajaksi 1. kesäkuuta lähtien. Nykyinen toimitusjohtaja FT Jukka Rantala, 67, siirtyy eläkkeelle kesäkuun alusta.

Kautto on toiminut nykyisessä tehtävässään ETK:n suunnittelu-, tutkimus- ja tilastotoiminnoista vastaavana johtajana vuodesta 2013 lähtien. Vuosina 2007–2012 hän työskenteli tutkimusosaston osastopäällikönä.

Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Stakesissa ja valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopistossa dosenttina vuodesta 2004.

Veritas

Jessica Ålgars on aloittanut 5.3. eläkevakuutusyhtiö Veritaksen viestintäpäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Varsinais-Suomen liiton viestintäpäällikkönä.

1 499 €

Naisten keskieläke on Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastojen mukaan 1 499 euroa kuukaudessa. Naisten eläkkeet ovat 79 prosenttia miesten keski­eläkkeestä (1 898 euroa).

Kaikki yhteenlaskien Suomessa asuvien keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2018 oli 1 680 euroa kuukaudessa.