Eläketietous, ­taloudellisten kannustimien vaikuttavuus ja eläkeaikeet

Eläkejärjestelmään liittyvät taloudelliset kannustimet lykätä eläkkeelle siirtymistä voivat vaikuttaa päätöksiin vain, jos ne tunnetaan. Tutkimuksessa tarkastellaan eläkeikää lähestyvien tietoutta eläkejärjestelmän kannustimista, näkemyksiä kannustimien vaikuttavuudesta sekä kannustimien merkitystä eläkeaikeisiin.

Tekijä: Satu Nivalainen ja Sanna Tenhunen

Sarja: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2018

Pääoma-arvokertoimet

Uudistettu käsikirja esittelee eläkelajeittain työeläkejärjestelmässä käytettyjä pääoma-arvokertoimia. Pääoma-arvokertoimia tarvitaan vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskennassa. Kirja sisältää myös laskuesimerkkejä pääoma-arvokertoimien käyttämisestä. Kirjan kaavoissa otetaan huomioon 31.12.2016 tullut uusi kaksiosainen kuolevuusmalli.

Tekijät: Sergei Lahti ja Sari Toro

Sarja: Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 01/2018

Oven ensimmäinen vuosi: katsaus osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen valin­neisiin

Julkaisussa tarkastellaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen yleisyyttä, hakemusmääriä ja eläkkeensaajia. Uuden eläkelajin alkua ja kehitystä kuvataan ensimmäisen vuoden ajalta.

Tekijä: Jari Kannisto

Sarja: Eläketurvakeskuksen tilastoja 02/2018

Kokonaiseläke 2018: katsaus työeläkkeen, ­kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen

Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien ja eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Vuosittain ilmestyvässä katsauksessa on tarkasteltu kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä vuonna 2018. Esimerkit ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla.

Tekijät: Juha Knuuti ja Suvi Ritola

Sarja: Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2018

Working while on a disability pension in Finland: Association of diagnosis and ­financial factors to employment

Tutkimuksessa tarkastellaan työssäkäynnin yleisyyttä 20–62-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeen saajilla sekä työssäkäynnissä olevia eroja erilaisten taustatekijöiden suhteen. Tarkastelut on tehty erikseen sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen saajille. Työssäkäynnin mittarina käytetään eläkeaikaisia ansiotuloja.

Tekijä: Anu Polvinen, Mikko Laaksonen, Juha Rantala, Marjukka Hietaniemi, Jari Kannisto ja Susan Kuivalainen

Julkaisu: Scandinavian Journal of Public Health, 2018; 46 (Suppl 19) :74-81

Pension system design and ­inter­- generational ­redistribution: ­applying Musgrave’s rule in a comparative setting

Artikkelissa vertaillaan sukupolvien välistä riskienjakoa kahdeksan Euroopan maan eläkejärjestelmissä. Tarkastelemme työntekijöiden ja eläkeläisten välistä riskinjakoa Musgraven mallin valossa, jossa järjestelmää pidetään ­reiluna, kun eläkkeiden ja palkkojen välinen suhde säilyy vakiona taloudellisten ja demografisten tekijöiden muuttuessa.

Tekijät: Mika Vidlund, Niko Väänänen, Antti Mielonen ja Kati Kuitto

Julkaisu: Review of Sociology of the Hungarian Sociological Association. Vol. 27(4): 40–60