Eläkeuutisia muista maista

Ulkomailta-palsta kokoaa eri lähteistä muiden maiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Tällä kertaa lähemmässä tarkastelussa on Puolan eläkejärjestelmä.

Aiheesta laajemmin etk.fi  -palvelussa> Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät


Teksti: Antti Mielonen, Mika Vidlund, Niko Väänänen
Kirjoittajat työskentelevät Eläketurvakeskuksessa kansainvälisen vertailutiimin asiantuntijoina.

Kanada

Opettajien eläkerahasto teki tilin GameStop-buumissa

Ontarion opettajien eläkerahasto (Ontario Teachers’ Pension Plan) onnistui Reddit-sivuston Wallstreetbets-ilmiön myötä ­pääsemään eroon koronaepidemiassa vaikeuksiin joutuneen Macerich-kiiinteistösijoitusyhtiön osakkeista.

Macerich omistaa yli 50 suurta ostoskeskusta Yhdysvalloissa ja on siten käytännössä GameStop-myymälöiden ja AMC-elo­kuvateatteriketjun vuokranantaja.

Lähes 70 prosentin kurssinousun myötä opettajien eläke­rahasto kuittasi 500 miljoonaa dollaria 25 miljoonan osakkeen myynnistä.

Lähde: BNN Bloomberg 28.1.2021

Peru

Perustuslaki­tuomioistuin puhalsi pelin poikki

Perun perustuslakituomioistuin hylkäsi yksimielisesti Perun ­kongressin joulukuussa säätämän lain, joka olisi antanut vakuutettujen nostaa Perun julkisesta eläkejärjestelmästä neljä kertaa vähimmäispalkan verran omia eläkesäästöjä. Tällä haluttiin parantaa ihmisten taloudellista asemaa.

Julkinen eläkejärjestelmä toimii jakojärjestelmäperiaatteella. Valtionvarainministeriö näki lakiehdotuksen kaatavan Perun ­talouden, joka kärsii tällä hetkellä syvimmästä lamasta vuosikymmeniin. Aiemmin Perussa sallittiin eläkevarojen nosto kilpailevasta, yksityisestä rahastoidusta eläkejärjestelmästä.

Lähde: Reuters 5.2.2021

Norja

Perhe-eläkkeiden uudistukset etenevät

Norjan parlamentti hyväksyi viime vuoden lopulla hallituksen esityksen kansanvakuutusjärjestelmän perhe-eläkkeiden uudistamiseksi. Muutosehdotukset perustuvat 2017 tehtyyn perhe-eläkeselvitykseen. Laki tulee voimaan 2023.

Uudistus tarkoittaa lapseneläkkeen määrän korottamista ja leskeneläkkeen muuttamista määräaikaiseksi, aktiivisuusehtoiseksi etuudeksi.

Nykyisin leskeneläke maksetaan jatkuvana etuutena. Muutokset koskevat tietyin poikkeuksin alle 67-vuotiaita leskiä. Lapseneläkkeeksi ehdotetaan kiinteää, sisarusten määrästä ja vanhempien tulotasosta riippumatonta lapseneläkettä. Norjassa sai vuonna 2019 lapseneläkettä noin 11 000 alle 18-vuotiasta lasta ja noin 14 500 alle 67-vuotiasta leskeä sai leskeneläkettä.

Lähde: Norjan hallitus 16.10.2020

Liettua

Eläkkeisiin reilu, lähes 10 prosentin indeksikorotus

Liettuan hallitus päätti nostaa sosiaaliturvaetuuksia ja eläkkeitä niiden mukana. Toisin kuin monissa maissa, joissa eläkkeet on indeksoitu hintojen tai palkkojen kehitykseen, Liettuassa työeläkkeiden indeksointiin vaikuttaa vakuutusmaksutulon sekä palkkojen toteutunut ja ennustettu kehitys.

Vuoden 2021 indeksikorotus nostaa työeläkkeitä keskimäärin 9,58 prosenttia. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhais- ja perhe-eläkkeet nousevat indeksikorotuksen mukaisesti.

Keskimääräinen eläke nousee 415 euroon. Liettuassa eläkeikäisten köyhyysriski on ollut EU:n korkeimpia.

Lähde: Liettuan sosiaaliministeriö 28.12.2020

Intia

Eläkettä voi kerryttää WhatsAppin avulla

Viestisovellus WhatsAppilla on ollut Intiassa käytössä kokeilu, jossa sovelluksen avulla on voinut hankkia itselleen terveys- tai eläkevakuutuksen. Yhtiöllä on aikeissa laajentaa palvelu tämän vuoden aikana kaikkien käyttöön.

Palvelu nähdään tarpeelliseksi, sillä sosiaaliturva kattaa Intiassa vain pienen osan työssäkäyvistä. Intiassa työvoimasta 90 prosenttia on joko yksinyrittäjiä tai he työskentelevät epävirallisessa taloudessa. Näillä ihmisillä ei usein ole sosiaaliturvaa eivätkä he pysty säästämään säännöllisesti.

WhatsAppin tarjoama palvelu mahdollistaisi usealle pienen epäsäännöllisen säästämisen vanhuuden päivien varalle.

Lähde: IndiaToday.in 19.12.2020, The Economic Times 16.12.2020

NÄIN PuolaSSA:

Poukkoilevaa eläkepolitiikkaa

Puolan väkiluku 38 milj., elinajan odote naisilla 82 ja miehillä 74 vuotta, eläkeikä naisilla 60 ja miehillä 65 vuotta.

Puolan työeläkejärjestelmä koostuu ansaintaeläkkeestä sekä vapaaehtoisesta rahastoeläkkeestä. Vanhuus­eläke määräytyy maksuperusteisesti (keskieläke 500 e/kk).

Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus on ollut ­aktiivinen eläkepolitiikassa. Se päätti 2017 perua aiemman hallituksen päättämän eläkeiän noston ja laskea eläkeiän naisilla 60 ja miehillä 65 vuoteen.

Eläkeiän lasku koski myös tuomareita ja syyttäjiä, joista monet joutuivat eläköitymään. Tämän nähtiin vaarantavan oikeuslaitoksen riippumat­tomuuden. EU-komissio haastoi ­Puolan tekemän lakimuutoksen ja EU-tuomio­istuin tuomitsi päätöksen alentaa tuomareiden eläkeikää EU-lakien vastaiseksi.

Parlamentti päätti 2018 poistaa ­kokonaan ansiokaton eli palkan, josta eläkemaksuja peritään ja eläkettä karttuu. Perustuslakituomioistuin totesi ehdotuksen olevan näin lyhyellä aikataululla perustuslain vastainen. Lakimuutos peruttiin ja 2019 sama ­lakiehdotus ei saavuttanut enää parlamentissa riittävää kannatusta.

Työmarkkinaosapuolet vastustivat muutosehdotusta. Työnantajat kokivat, että se kasvattaisi palkkakuluja ­liian nopealla aikataululla.

Työeläkemaksu on lähes 20 prosenttia (19,52) joka jakautuu tasan puoliksi työnantajan ja työntekijän osuuteen. Työntekijällä on mahdollisuus ohjata 2,92 prosentin osuus työeläkemaksusta rahastoeläkeyhtiöön.

Eläkkeitä hallinnoi Sosiaalivakuutuslaitos ZUS, joka maksaa työ- ja ­vähimmäiseläkkeet.